Tuottaako osta ja vaihda paremmin kuin osta ja pidä?

Sijoitusmarkkinoilla riskit ovat aina läsnä. Nykyään myös muutosten kiihtyvä tahti näyttää tulleen jäädäkseen. Eri maantieteelliset alueet ovat entistä laajemmin kytköksissä toisiinsa. Lisäksi perinteiset toimialarajat paukkuvat digitalisaation keinoin. Uusi ja yhä kiristyvä kilpailu aiheuttaa sijoitustoiminnalle sekä haasteita että mahdollisuuksia. Voikin kysyä, onko osta ja pidä -strategia nykymaailmassa se paras vaihtoehto?

Sanottakoon, että osta, hajauta, pidä ja minimoi kustannukset on todennäköisesti jatkossakin valtaosalle potentiaalisista sijoittajista järkivaihtoehto pitkällä aikavälillä. Uskon kuitenkin kasvavassa määrin siihen, ettei se ole aktiiviselle sijoittajalle läheskään paras vaihtoehto. Se ei myöskään ole ihannevaihtoehto sijoittajalle, joka haluaa tarjota itselleen mahdollisuuden merkittävästi keskimääräistä parempaan tuottoon osakemarkkinoilla.

Ei ole olemassa ”one size fits all” -tyyppistä sijoitusstrategiaa, joka sopisi kaikille. Paljon onkin kirjoitettu myös suomeksi erilaisista osakepoimintamalleista, joista jokainen voi valita mieleisensä salkun rakentamisen tueksi. Voi etsiä systemaattisesti halpoja yrityksiä, vakaita yrityksiä, laadukkaita yrityksiä tai kasvavia yrityksiä. Kaikkea edeltävää on toki vaikeaa saada samassa paketissa yksittäisessä sijoituskohteessa – sen verran tehokkaita markkinat näyttävät meillä Suomessakin olevan.

Milloin osakkeita pitää myydä?

Huomattavasti vähemmän on kirjoitettu siitä, milloin osakkeita pitäisi myydä. Millä perustein hevosta tulisi siis vaihtaa? Ylipäätään uskon siihen, että sijoitustoimintaa tulee harjoittaa järjen, ei tunteen ohjaamana. Siksi menestyvä sijoittaja laatii osakkeidensa myyntisuunnitelman, eli salkkunsa tasapainottamisen strategian jo hyvän sään aikana. Silloin se on mahdollista tehdä ilman kiirettä ja paniikkimielialaa.

Ennalta määritellyt myyntikriteerit tuovat kurinalaisuutta salkunhoitoon, mikä voi olla kullanarvoista, kun myrsky nousee taivaanrannasta. Tai vaikka se ei nousisikaan. Voihan osakkeita myydä ennen kuin muut tekevät niin saman yrityksen osalta. Todennäköisesti silloin pääsee irtautumaan muita parempaan kurssitasoon. Henkilökohtaisesti jaan arvo- ja osinkosijoittajalle soveltuvat myyntikriteerit useaan perusteeseen:

  1. Osakkeen myyntiä on harkittava, jos sen hinta kohoaa ”yrityksen todelliseen arvoon” tai silloin, kun yritys ei enää vastaa alkuperäisiä odotuksia ”todellisesta arvosta”. Jos osakkeen hinta nousee sijoittajan itse arvioimaan todelliseen arvoon, on omistus yleensä järkevää myydä kokonaan. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, koska tyypillisesti yrityksen näkymät ovat vielä tällöin suotuisat. Sijoittajan tulisi kuitenkin jatkuvasti pitää mielessä oma käsityksensä yrityksen todellisesta arvosta faktoihin perustuen. Arvosijoittaja ryhtyy harvoin spekuloimaan osakkeen mahdollisuudella nousta kuplahintaiseksi tai muuten selvästi yli arvonsa.
  2. Itse tehdyt analyysivirheet on tunnistettava ja tunnustettava. Sijoituksesta on osattava luopua, jos alun perin arvioitu arvonluontimahdollisuus alkaa käydä epätodennäköiseksi. Sijoittaja on esimerkiksi saattanut kuvitella yritykselle jonkin kilpailuedun, joka osoittautuu kangastukseksi tai jopa mielikuvituksen tuotteeksi. Vastaavaan havaintoon on mahdollista päätyä myös yrityksen kilpailijoita havainnoimalla. Yritys on voinut aivan hyvin omata kilpailuedun, mutta toimialan pysyvä rakenteellinen murros saattaa disruptoida edun pois. Kun todennäköisyys käänteelle parempia aikoja kohden ei ole enää riittävä, on viisainta katkaista pääoman menettäminen ja luopua omistuksesta tappion määrään katsomatta.
  3. On usein fiksua etsiä korkeinta mahdollista tuottoa pienimmällä mahdollisella riskillä. Siksi omistus on perusteltua myydä, jos osakkeen tuotto-odotus on pudonnut ja samalla tutkaan ilmestyy toinen, vielä houkuttelevampi osake. Hyvän sijoituskohteen myymisessä ei pidä epäröidä, jos tarjolla on loistava toinen kohde.

Onko osta ja pidä mennyttä maailmaa?

Markkinoilla historia ei ole tae tulevasta, eikä peruutuspeiliin vilkaisemalla voi juurikaan viisastua. Silti voi yleisen elämänkokemuksen valossa havaita, että mikäli olisi ostanut suuria pörssiyrityksiä parikymmentä vuotta sitten ja katsonut tänään, miten kävi, niin kovin optimaaliseen lopputulokseen ei olisi päätynyt. Seuraavassa listauksessa verrataan New Yorkin pörssin S&P 500 -indeksin kymmenen suurimman yrityksen kehitystä 20 vuoden takaisesta lähtöhetkestä 1999 vuoteen 2019. Sulkeissa on yrityksen nykyinen markkina-arvo ja värikoodi signaloi kurssikehitystä.

  1. Microsoft 604 miljardia dollaria (1040 miljardia dollaria)
  2. General Electric 508 miljardia dollaria (78 miljardia dollaria)
  3. Cisco Systems 367 miljardia dollaria (199 miljardia dollaria)
  4. Walmart 308 miljardia dollaria (331 miljardia dollaria)
  5. Exxon Mobil 278 miljardia dollaria (286 miljardia dollaria)
  6. Intel 275 miljardia dollaria (221 miljardia dollaria)
  7. Lucent Technologies 235 miljardia dollaria (6 miljardia dollaria)
  8. IBM 194 miljardia dollaria (125 miljardia dollaria)
  9. Citigroup 188 miljardia dollaria (149 miljardia dollaria ja bailout finanssikriisissä)
  10. America Online 170 miljardia dollaria (5 miljardia dollaria)

Microsoftin markkina-arvo on noussut kohisten, mutta muu joukko onkin sijoittajan kannalta surullisempaa luettavaa. Moni yritys on kohdannut yrityskohtaisen haasteen ja osa myös toimialakohtaisen murroksen. Osta ja pidä ei ole siis toiminut tässä esimerkissä: suurin osa 20 vuotta sitten listalla olleista suurimmista pörssiyrityksistä on menettänyt selvästi arvoaan ja osasta on vain rippeet jäljellä.

Myös Helsingin pörssissä on koettu pörssilistan muutosta aivan viime vuosina. Kone ja Neste ovat nousseet jo kolmen arvokkaimman yrityksen joukkoon. Nokia on pudonnut ykköskorokkeelta, jota se on aiemmin 2000-luvulla hallinnut kiistattomasti ypöyksin. Keskisuurten ja pienten yritysten keskuudessa kärkipään muutokset ovat olleet vieläkin nopeampia ja näyttävämpiä.

Osakesäästötili toimii sijoittajan eduksi

Tuore osakesäästötilimalli tarjoaa suomalaiselle yksityissijoittajalle ensimmäistä kertaa realistisen mahdollisuuden olla oman salkkunsa varainhoitaja. Tämän sanon siinä mielessä, että uuden tilimallin sisällä on mahdollista harjoittaa viisasta osakerotaatiota ja salkun tasapainottamista verotehokkaasti ja samalla korkoa korolle -oppeja hyödyntäen.

Osta ja vaihda -strategia ei itsessään takaa sijoittajalle minkäänlaista menestystä, mutta muuttuvassa maailmassa sijoittajan kannattaa suunnitella itselleen sopivin tyyli harjoittaa salkun tasapainottamista. Itse olen jo siirtynyt toteuttamaan strategiaa ”osta ja vahdi”.

Miksi Nordnet on osakesäästötilisijoittajan ykkösvalinta?

Koska osakesäästötilejä voi avata vain yhden, välittäjä kannattaa valita tarkkaan.

Nordnet on yksityissijoittajien suosituin välittäjä, mistä on konkreettista hyötyä sinulle kauppojen nopeampina toteutumisaikoina, parempaan hintaan.

  1. Et maksa minkäänlaisia kiinteitä avaus-, kuukausi-, verkkopankkitunnus- tai säilytysmaksuja.
  2. Saat reaaliaikaisesti striimaavat kurssit pohjoismaisille osakkeille maksutta (Tarjous Oslon pörssin reaaliaikaisista ja striimaavista kursseista on voimassa 31.12.2020 asti.
  3. Käytössäsi on Euroopan parhaiksi palkitut analyysit suomalaisista pörssiyhtiöistä.
  4. Sharevillessä näet muiden osakesäästötilisijoitukset ja voit poimia parhaiden sijoittajien sijoitusideat omaan salkkuusi.
  5. Automaattinen veroraportointi säästää aikaasi. Nordnet sai Välittäjä 2019 -tutkimuksessa parhaat pisteet raportoinnin kaikilla osa-alueilla.
  6. Saat markkinoiden joustavinta lainarahoitusta osakesäästötilisijoituksiisi nykyisiä omistuksiasi vastaan jopa 0,99 % korolla.

Kun avaat osakesäästötilin Nordnetiin uutena asiakkaana, voit käydä kauppaa osakesäästötilillä kaksi kuukautta hinnastomme parhaalla tasolla 1: 0,06 % min. 3 €/toimeksianto Helsingin pörssissä. Jos avaat osakesäästötilisi nykyisenä asiakkaana, sama etu on käytössäsi kuluvan kuun/tilinavauskuukauden ajan.

Osakesäästötilin voit avata suoraan verkossa ja aloittaa kaupankäynnin saman tien.

Artikkeli julkaistu alunperin 20.11.2019 ja päivitetty 1.1.2020.

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yritysten osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään tähän blogiin omistusmuutoksia tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Lue myös nämä:

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Rasmus
Rasmus
21.11.2019 17:43

Mainitset ensin yhtiöiden valintakriteereistä seuraavaa: “Voi etsiä systemaattisesti halpoja yrityksiä, vakaita yrityksiä, laadukkaita yrityksiä tai kasvavia yrityksiä.”. Lopuksi kuitenkin vertaat osta ja pidä -taktiikan toimivuutta viimeisen 20 vuoden aikana vain suurimpien yritysten markkina-arvoja tarkastelemalla. Ei suuri yritys ole välttämättä mitään ensin mainitsemistasi kriteereistä sijoitushetkellä 🙂 Siinä mielessä vertailu on hieman väärältä pohjalta tehty.

heppu
heppu
23.11.2019 21:36

Eihän tuossa ole mitään mieltä vertailla yrityksen markkina-arvoa silloin 20 vuotta sitten ja nyt. Siinähän on voinut olla osakeanteja tai omien osakkeiden ostoa, ei tuo kerro yhtään mitään sijoittajan tuotosta. Parempi olisi vertailla osakekohtaista arvoa ja maksettuja osinkoja/osake