Toimitusjohtajan sosiaaliset verkostot ja yhtiön arvo

Yhteiskuntatieteissä sosiaalisia verkostoja on kuluneiden vuosikymmenten aikana ehditty tutkia valtavasti. Sosiaalisen median ja data-analytiikan hyökyaalto on kiihdyttänyt alan tutkimusta ja tutkimustulosten soveltamista niin markkinoinnissa, henkilöstöhallinnossa kuin myös monilla muilla käytännön aloilla.

Mitä hyötyä sijoittajalle on sosiaalisten verkostojen tutkimuksesta?

Sosiaalisten verkostojen ja sosiaalisen pääoman tutkimuksen uranuurtajia ovat olleen amerikkalaiset Mark Granovetter, James S. Coleman ja Robert D. Putnam. Sosiaalisten verkostojen tutkimuksella on ollut erityinen merkitys myös liiketaloustieteelliselle tutkimukselle: sosiaalisten verkostojen merkitys on kasvanut valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja aiheesta keskustellaan jatkuvasti. Liiketaloustieteellisen strategiatutkimuksen mukaan yleisellä (sosiaalisten) verkostojen heterogenialla on merkittävä rooli pyrkiessämme ymmärtämään pysyvän kilpailuedun syntyä ja kehitystä. Tiedolla ja kyvykkyyksillä on nykyisin merkittävä rooli kilpailuetua ymmärrettäessä. Liiketaloustieteessä sosiaalisten verkostojen asema ja merkitys palaa kuitenkin aina lopulta kysymykseen siitä, mitä hyötyä sosiaalisista verkostoista on niissä operoiville yhtiöille ja yhtiön osakkeenomistajille. Vanhemmassa tutkimuskirjallisuudessa on huomattu toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon sosiaalisten verkostojen vaikuttavan yhtiön arvoon, mutta valitettavasti pääosa näistä tutkimusta on huomioinut vain yleisen sosiaalisen verkottuneisuuden ja erilaisiin yksilöiden välisiin muodollisiin yhteyksiin (Fang, Francis & Hasan 2012, 7, 9).

Sosiaalisten verkostojen merkitykseen on toki kiinnitetty huomiota myös rahoitustieteessä, mutta ei jyutebjaab missään määrin riittävästi. Suurin osa tutkimuksista on keskittynyt analysoimaan pääasiassa yhtiön ylimmän johdon ja hallituksen sosiaalisten verkostojen merkitystä ja mahdollisuuksia yhtiön kannalta (ks. Fang, Francis & Hasan 2008, 8 [Allen 2009]). Sosiaalisten verkostojen yleinen merkitys yritysmaailmalle on hyvin tiedossa (ja Suomessakin on runsaasti keskusteltu hyvä veli -kerhoista), mutta empiiristä tutkimusta on edelleen varsin rajoitetusti tarjolla.

Kolme amerikkalaistutkijaa Yiwei Fang, Bill Francis ja Iftekhar Hasan ovat Suomen Pankin keskustelualoitteena (More than connectedness – Heterogeneity of CEO social network and firm value) julkistetussa mielenkiintoisessa tutkimuksessaan tutkineet empiirisesti toimitusjohtajien sosiaalisten verkostojen (monipuolisuuden ja koostumuksen) merkitystä yhtiön arvoon. Toimitusjohtajien sosiaalisten verkostojen merkityksestä toimitusjohtajan menestykseen (eli toimitusjohtajan luomaan arvonlisään) on Fangin, Francisin ja Hasanin mukaan julkaistu aiemminkin tutkimuksia, mutta sosiaalisten verkostojen monimuotoisuuden vaikutusta yhtiön arvoon ei ole juurikaan aiemmin selvitetty (Fang, Francis & Hasan 2012, 4 [Engelberg ym. 2009; Cai & Sevilir 2011; Butler & Curun 2012]).

Fang, Francis ja Hasan huomauttavat taloustieteilijöiden olevan erityisen kiinnostuneita väestön monimuotoisuuden vaikutuksesta tietojen ja taitojen erilaisuuteen (työnjako). Monimuotoisuudella voi lähtökohtaisesti olla sekä negatiivisia että positiivisia seurauksia. Sosiaalisten verkostojen monimuotoisuus on ainakin intuitiivisesti eräs toimitusjohtajan menestyksen lähtökohdista, koska sosiaalisilla verkostoilla ja niihin kytkeytyvällä sosiaalisella pääomalla ja luottamuksella on selvästi merkitystä sekä yhtiön sisällä että ulkopuolella. Fang, Francis ja Hasan tutkivat toimitusjohtajan sosiaalisten verkostojen monimuotoisuuden vaikutusta yhtiön arvoon ja tarkastelevat erityisesti toimitusjohtajan sosiaalisten verkostojen monipuolisuuden vaikutusta yrityksen arvoon. Tätä ennen tutkimusta on tehty lähinnä yhtiön hallituksen monimuotoisuuden merkityksestä (Fang, Francis & Hasan 2012, 4 [Anderson ym. 2011; Brochet & Welch 2011]). Rodanin ja Galunicin [2004] tutkimuksen mukaan tiedollisella monimuotoisuudella on myönteinen vaikutus johtajan suorituskykyyn (Fang, Francis & Hasan 2012, 5).

Tutkijakolmikon mukaan yhtiön toimitusjohtajan sosiaalisen verkoston suhteiden monimuotoisuudella on merkitystä yhtiön arvoon. He ovat koonneet lähes 3000 julkisen amerikkalaisyhtiön toimitusjohtajien elämäkerrat ja havainneet näissä lukuisia sosiaalisia yhteyksiä. Kolmikko pyrki mittaamaan sosiaalisten verkostojen jäsenten monimuotoisuutta neljällä mittarilla: demografiset muuttujat (esim. sukupuoli, kansallisuus), älylliset taustatekijät (esim. oppilaitos, tutkinto, pääaine), ammatillinen tausta (esim. toimiala ja johtajakokemus) ja maantieteellinen ”altistuminen” (esim. kansainvälinen työkokemus). Tutkimustulosten mukaan toimitusjohtajien sosiaalisten verkostojen monimuotoisuus ei ole sattumaa, vaan se on korkeimmillaan high-tech -yhtiöissä, kansainvälisissä konserneissa ja sellaisissa yhtiöissä, joissa on monimuotoinen hallitus. Tutkimustulosten varmentamiseksi tutkijat sulkivat pois keskenään vaikuttavat tekijät ja havaitsivat toimitusjohtajan sosiaalisten verkostojen monimuotoisuuden ja yhtiön arvon välillä merkityksellisen positiivisen yhteyden (s. 5, 22-27; s. 21 tutkijat selventävät sosiaalisten verkostojen sisäsyntyisyyden ongelmaa ja keinoja sen pistamiseksi ja esittelevät myös event-study -ratkaisun havaittuun ongelmaan). Syy-seuraus -suhteen ymmärtämiseksi tutkijat konstruoivat useanlaisia vaihtoehtoisia tapoja todentaa sosiaalisten verkostojen monimuotoisuuden vaikutuksen yhtiön arvoon. Tärkeimmiksi tekijöiksi sosiaalisen verkoston monimuotoisuudessa toimitusjohtajan menestyksen kannalta osoittautuivat järjestyksessä ammatillinen tausta, demografinen monimuotoisuus ja älylliset taustatekijät. Maantieteellisellä ”altistumisella” oli pienin merkitys, joten tämän perusteella voidaan arvioida, ettei ainakaan amerikkalaisyhtiöissä kansainvälisillä sosiaalisilla verkostoilla ole juurikaan merkitystä. Tutkijakolmikko tutki jokaista tekijäryhmää erikseen. Nämä henkilökohtaiset ominaisuudet saattavat myös vaikuttaa toimitusjohtajan kykyyn muodostaa mielekkäitä sosiaalisia suhteita ja syventää niitä.

Tutkijakolmikko havaitsi lisäksi  sosiaalisten verkostojen monimuotoisuuden vaikuttavan myönteisesti ainakin yhtiön innovointikykyyn (tuoteinnovaatiot), kansainväliseen myyntiin (suurempi volyymi), sijoituspäätöksiin ja yrityskauppoihin. Sosiaalisten verkostojen monimuotoisuus parantaa tulosten mukaan toimitusjohtajien tiedollisia valmiuksia, lisää tarjolla olevia mahdollisuuksia ja avaa enemmän liiketoiminnallisia vaihtoehtoja, jotka ilmenevät puolestaan muun muassa kansainvälisen myynnin kasvuna ja innovaatioputken lyhentymisenä ja nopeutumisena. Toimitusjohtajalle sosiaalisista verkostoista on useimmissa tapauksissa suurta hyötyä, mutta samalla ne myös rajoittavat voimakkaasti toimitusjohtajien mahdollisuuksia toimia vapaasti ilman rajoitteita (ns. labor market discipline).

Osakesijoittajien tulisikin tulevaisuudessa entistä paremmin huomioida yhtiön ylimmän johdon sosiaalisen verkoston monimuotoisuuden merkitys yhtiön kasvuun, menestykseen ja tulevaisuuteen. Sosiaalisten verkostojen ”arvonmääritys” on kuitenkin useimmiten äärimmäisen hankalaa ja vaivalloista, joten toimitusjohtajien ja muun ylimmän johdon sosiaalisen verkoston rutiininomaista syöttämistä osaksi perinteistä yrityksen arvonmääritysprosessia saadaan varmasti vielä odottaa. Sosiaalisilla suhteilla on kuitenkin mitä todennäköisimmin varsin merkittävä rooli pysyvän kilpailuedun synnyssä ja säilyttämisessä.

Näihin ylimmän johdon ”pehmeisiin” menestystekijöihin ja pysyvän kilpailuedun lähtökohtiin on kiinnittänyt erityistä huomiota muun muassa Jukka Oksaharju pohdiskellessaan monien keskenään kilpailevien intressiryhmien merkitystä ja hyvän johdon merkitystä osakeyhtiöissä.

Joitakin havaintoja/poimintoja:

  • “[I]f a CEO could increase his or her network demographic heterogeneity by 10%, Tobin’s Q could increase by 0,064%. […] [A] firm with total assets of 3,4 billion could increase market value by about 2,38 million if the CEO increases his or her network by 10%.” (s. 23)
  • “Our results for different event windows consistently show that firms in which the old CEO is replaced with a new CEO with greater social network heterogeneity experience a positive market reaction, which is statistically significant at 10% level for the 3-day and 5-day event windows, and become significant for the 10-day event window.” (s. 26)
  • ”Overall, CEO social network heterogeneity significantly enhances firm value.” (s. 32)
  • “The fields of economics and finance hasve come to focus too much on quantitative skills, and not enough on social capital. Literature on CEO characteristics has also largely emphasized hard skills […] but overlooked CEOs’ social network skills.” (s. 32)
  • “Our results hopefully get corporate shareholder’s to think about how, given the changing face of the workforce and increasing competition form international markets, social networks of upper management and board members can be value-added for the company.” (s. 33)

Yhteenveto: ”Osakkeenomistaja ei maksa lisää sosiaalisten suhteiden määrästä, vaan niiden monimuotoisuudesta ja suhteiden syvyydestä.”

 

/Thomas Brand

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit