Tikkurila matkalla yritysostoille ja tulosohjeistuksen ylitykseen

Maaliyhtiö Tikkurila on yksi Helsingin pörssin laadukkaimmista liiketoiminnoista. Tikkurila toimi yhtenä Kemiran divisioonista vuodesta 1972 alkaen. Helsingin pörssin iloksi Tikkurila kuitenkin irtautui Kemirasta noin neljä ja puoli vuotta sitten, ja kaupankäynti itsenäisen maaliyhtiön osakkeilla alkoi maaliskuussa 2010. Päivitän tässä merkinnässä lyhyesti Tikkurilan tilannetta liiketoiminnan viimeaikaisen kehityskaaren valossa.

Tikkurila ei kenties ole Helsingin pörssin seksikkäimpiä yhtiöitä, mutta laadukkaimpiin se takuulla lukeutuu. Viime vuosien heikosta yleistaloudellisesta tilanteesta huolimatta Tikkurilan osakekohtainen tulos on selvällä kasvutrendillä.

Yhtiön osakekohtaisen tuloksen kehitys näyttää pörssihistorian ajalta seuraavalta:

Tikkurilan osakekohtainen tulos 2010–2013 (EUR)

Tulos osaketta kohden on kohonnut tilikaudella 2010 ansaitusta 0,83 eurosta tilikaudella 2014 saavutettuun 1,14 euroon, mikä vastaa 37,3 prosentin kasvua. Eipä tule välittömästi mieleen verrokkiyhtiötä, joka olisi suomalaisen kuluttajan lompakosta vahvasti riippuvaisella toimialalla kyennyt vastaavaan suoritukseen.

Tikkurila listautui osakekohtaisella 15,80 euron hinnalla, joten tilikauden 2010 osakekohtaisesta 0,83 euron tuloksesta laskettu tuloskerroin eli P/E-luku oli 19. Nykyisellä 18 euron osakekurssilla ja tilikauden 2013 1,14 euron osakekohtaisella tuloksella laskettu P/E-luku on enää 15,8. Tikkurila on malliesimerkki siitä, että yhtiön arvostus saattaa laskea selvästi, vaikka osakekurssi kohoaisikin.

Kaikkiaan Tikkurila tarjoaa kasvavaa läsnäoloa kehittyvillä itämarkkinoilla, mutta kuitenkin länsimaisella hallintotavalla ja kirjanpitostandardeilla paketoituna. Vahvan kasvuintressin kääntöpuolena on havaittava, että Pohjoismaissa vakiintunut markkina-asema takaa yhtiölle hyvän kassavirran, vaikka kasvusuunnitelmiin tulisikin väliaikaisesti yllättävä tai muutoin jyrkkä mutka keskelle tietä. Nyt on taitanut tulla ainakin hetkellisesti stoppi Tikkurilan euromääräiseen kasvuun itämarkkinoilla, mutta kyse lienee lähinnä suhdanneluontoisesta seikasta, eikä kysyntä tuotteille ole kuin lykkääntynyt.

Tikkurila on toimintahistoriansa aikana osoittanut vähäisen suhdanneriippuvuutensa kiistattomasti. Tämä voidaan todistaa esimerkiksi suhteellista kannattavuutta kuvaavan liikevoittomarginaalin hämmästyttävän vakaalla kehityksellä, ottaen huomioon esimerkiksi finanssi- ja eurokriisien osumiset seitsenvuotiseen tarkasteluajanjaksoon:

Tikkurilan liikevoittomarginaali ilman kertaluonteisia eriä 2007–2013 (%)

Vuosina 2007–2013 Tikkurilan operatiivisen liikevoittomarginaalin vaihteluväli on säilynyt kahden prosenttiyksikön haarukassa. Alhaisimmillaan kannattavuus oli tilikaudella 2008, jolloin suhteellinen voitto oli 9,1 prosenttia liikevaihdosta.

Tällä hetkellä Tikkurila raportoi tarkasteluajanjakson parasta kannattavuuttaan 11,1 prosentin tasolla. Suoritus on loistava vallitsevat markkinaolosuhteet huomioiden, joten yhtiön johto on osoittanut kykynsä.

Pörssihistoriansa aikana Tikkurila on jakanut joka vuosi edellistä suuremman osakekohtaisen osingon. Tikkurilan osakekohtainen voitonjakokehitys näyttää seuraavalta vuodesta 2010 alkaen:

Tikkurilan osakekohtainen osinko 2010–2013 (EUR)

Lähtökohtaisesti nykyosinko on sitä varmemmalla pohjalla, mitä alhaisemman osuuden osakekohtainen osinko edustaa yhtiön nettotuloksesta. Tikkurilan tapauksessa osingonjakosuhde on laskenut listautumishetkestä jonkin verran, vaikka osingonjako on kasvanut. Yhtälö on tietysti erinomainen osinkotason kestävyyden kannalta, koska nykyosinko sietää myös nettotuloksen hetkellistä heikentymistä – mitä ei ainakaan toistaiseksi ole edes suhdanteesta huolimatta näköpiirissä.

Seuraavassa kuvataan Tikkurilan osingonjakosuhdetta eli osingon osuutta nettotuloksesta Tikkurilan itsenäisen pörssihistorian aikana.

Tikkurilan osingonjakosuhde 2010–2013 (%)

Viime tilikauden nettotuloksestaan Tikkurila jakoi osinkoina ulos 69 prosenttia. Ottaen huomioon, että Tikkurilan osakekohtainen tulos on kasvanut tammi-kesäkuussa 2014 jo 0,04 euroa vuodentakaisesta vertailukaudesta, on yhtiön ensi kevään osinkoon odotettavissa jälleen hienoinen korotus. Vaikka Tikkurilan loppuvuoden tuloskehitys oli taantuvaakin, mahdollistaa yhtiön pörssihistorian alimmalle tasolle laskenut osingonjakosuhde voitonjaon asteittaisen korotuksen.

Tikkurilan hallitus vahvisti loppuvuodesta 2011 konsernin uudet taloudelliset tavoitteet, joissa nostettiin kasvun, kannattavuuden ja vakavaraisuuden tavoitetasoa sekä tarkennettiin sidotun pääoman tuottotavoitetta. Tavoitteiden toteutumista mitataan viisivuotisen ajanjakson (2013–2017) jälkeen vuonna 2018.

Taloudellisten tavoitteiden mukaan vuonna 2018 Tikkurilan

a) Liikevaihto on vähintään 1 miljardi euroa.
b) Liikevoittomarginaali ylittää 12 prosenttia.
c) Sidotun pääoman tuotto ylittää 20 prosenttia.
d) Nettovelkaantumisaste (gearing) alittaa 70 prosenttia.

Vuonna 2013 Tikkurilan toteutuneet luvut olivat tavoitteiden lähtöarvojen osalta seuraavat:

a) Liikevaihto 653 miljoonaa euroa.
b) Liikevoittomarginaali 11,1 prosenttia ilman kertaluonteisia eriä.
c) Sidotun pääoman tuotto 23,5 prosenttia.
d) Nettovelkaantumisaste (gearing) 23,4 prosenttia.

Tikkurilan sidotun pääoman tuottoaste ja gearing ovat jo tänään tavoitetasoillaan. Sen sijaan yhtiön liikevaihto ja liikevoittomarginaali eivät ole edes kovin lähellä maaliviivaa. Ottaen kuluvan tilikauden mukaan laskelmiin, tulee Tikkurilan liikevaihdon kasvaa jatkossa keskimäärin 9 prosenttia vuodessa, jotta miljardin euron liikevaihtotaso saavutetaan tilikaudella 2018.

Liikevaihdon kasvattaminen ei tule onnistumaan mitenkään ilman yritysostoja, joita kohden Tikkurila suunnannee vahvistuneen taseensa kanssa. Kasvu ei saa kuitenkaan tapahtua kannattavuuden kustannuksella, koska liikevoittomarginaalia tulee nostaa nykytasolta vähintään prosenttiyksikön verran, jotta suhteellisen kannattavuuden tavoitetaso saavutetaan.

Onnekseen Tikkurilalla on paukkuja kasvaa yritysostoin velkarahalla, kunhan laatu ja ostokohteen pyyntihinta kohtaavat. Tikkurilan taseessa on tapahtunut huomattava muutos verrattuna yhtiön irrottamisvuoteen Kemirasta, jolloin nettovelkaantumisastetta osoittava gearing oli listautumista edeltävän tilinpäätöshetken mukaan jopa 90 prosenttia.

Ensimmäiset omakohtaiset muistoni Tikkurilan listautumisesta liittyvätkin siihen, millaisen velkaperinnön maaliyhtiö sai emoyhtiöltään Kemiralta. Ne ajat ovat kuitenkin taaksejäänyttä elämää, sillä seuraava kuvaaja havainnollistaa Tikkurilan vakavaraisuuden tuntuvan kohentumisen.

Tikkurilan gearing 2007–2013 (%)

Nykyinen 23,4 prosentin gearing merkitsee käytännössä sitä, että Tikkurila kykenee vauhdittamaan liikevaihtonsa kasvua myös velalla epäorgaanisin yritysostoin, jotta tavoitetaso saavutetaan vuoteen 2018 mennessä. Luonnollisesti yritysosto kohentaisi toteutuessaan mitä todennäköisimmin välittömästi Tikkurilan liikevaihdon ja liikevoiton näkymää.

Kun Kemira eriytti Tikkurilan pörssiin jakamalla keväällä 2010 osinkona Tikkurilan osakkeita, sai neljällä Kemiran osakkeella yhden Tikkurilan osakkeen. Osakkeenomistajan verotuksessa Tikkurilan osakkeen hankintahinta on ensimmäisen kaupankäyntipäivän kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi, joka asettui 30. maaliskuuta 2010 tasolle 15,80 euroa.

Tänään Tikkurilan osakkeella käydään kauppaa 18 euron kurssilla, mikä vastaa 13,9 prosenttia korkeampaa hintatasoa suhteessa listautumishetkeen. Tikkurilalla on 44 108 252 osaketta, joten yhtiön osakekannan markkina-arvo on 794 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden alussa konsernin korollinen nettovelka oli 48,6 miljoonaa euroa, mikä nostaa Tikkurilan velattoman arvon 842,6 miljoonaan euroon.

Listautumisvuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan Tikkurilalla oli ensimmäisen pörssinoteeratun tilikautensa päättyessä korollista nettovelkaa 78,6 miljoonaa euroa. Kun Tikkurilan osakekannan listautumishetken 696,9 miljoonan euron markkina-arvon summaa tilikauden päätöshetken korollisiin nettovelkoihin, saadaan konsernin vuoden 2010 velattomaksi arvostukseksi 775,5 miljoonaa euroa.

Tikkurilan vuoden 2010 ja nykyhetken velattomia arvoja vertailemalla käy ilmi, että yhtiön hinta on tänään vain 8,7 prosenttia korkeampi kuin listautumisvuonna. Tämä selittyy sillä, että konsernin korolliset nettovelat olivat laskeneet kuluvan vuoden alkuun mennessä liki 40 prosenttia vuodesta 2010.

Konservatiivisen arvion mukaan Tikkurilan korolliset nettovelat vielä puolittuvat tänä vuonna viime tilikauden päätöshetken 48,6 miljoonasta eurosta, jääden tilikauden 2014 lopussa alle 25 miljoonaan euroon. Jos Tikkurila ei löydä piakkoin suuria investointikohteita, puhumme mahdollisesti jo ensi vuonna nettokassan omaavasta laatuyhtiöstä. Jos investointi- ja yritysostokohteita ei löydy, jakanee Tikkurila lähivuosina kasvavan osuuden tuloksestaan ulos osinkoina. Tässä skenaariossa euron osakekohtainen osinko saattaa olla yllättävänkin lähellä, koska kassavirta sen kyllä mahdollistaa.

Vuodesta 2010 alkavalla pörssinoteerausta kuvaavalla tarkasteluajanjaksolla Tikkurilan osakekohtainen tulos on kehittynyt selvästi yhtiön velatonta arvoa paremmin, joten konsernin liiketoiminta on tullut sillä mittarilla tarkasteltuna selvästi edullisemmaksi uuden sijoittajan näkökulmasta. Tikkurilan tulos osaketta kohden on kohonnut tilikaudella 2010 ansaitusta 0,83 eurosta tilikaudella 2014 saavutettuun 1,14 euroon, mikä vastaa 37,3 prosentin tuloskasvua.

Vaikka Tikkurilan osake on noussut viime vuosina, saa yhtiön osakkeenomistaja liiketoiminnasta tänään enemmän vastinetta sijoittamalleen rahalle kuin vuonna 2010. Lisäksi on mahdollista puhua aavistuksen verran paremmasta yhtiöstä kuin menneinä vuosina, koska liikevoittomarginaali on nyt huipputasollaan.

Huomionarvoista on, että myös kuluvan vuoden alkupuoliskolla Tikkurila on kyennyt parantamaan osakekohtaista tulostaan viime vuoden tammi-kesäkuun 0,69 eurosta kuluvan vuoden vastaavan ajankohdan 0,73 euroon. Se vastaa 5,8 prosentin kohennusta tulokseen.

Tikkurilan osavuosikatsauksessaan antama tämän hetken liikevoittoennuste on, että ”yhtiö arvioi tilikauden 2014 liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä säilyvän vuoden 2013 tasolla”. Tammi-kesäkuussa 2014 Tikkurilan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 4 prosenttia edellä vuodentakaista vertailukautta. Nykyisessä markkinatilanteessa voi kovin harvasta yhtiöstä näin sanoa, mutta Tikkurilan kohdalla tulosohjeistuksen maltillinen nosto on syksyn aikana todennäköinen.

—

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa Tikkurilan osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Foter / Creative Commons Attribution 2.0 Generic (CC BY 2.0)