Martin Paasi
Rahapodin jaksossa 226 “Eläkejärjestelmä on 💩 – näin kaikille paremmat eläkkeet” kritisoimme Miikka Luukkosen kanssa suomalaista eläkejärjestelmää tehottomaksi. Jaksossa toimme esille eläkejärjestelmämme vaihtoehtoiskustannuksen ja peräänkuulutimme rahastoimisen kasvattamista.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja, valtiotieteiden tohtori (VTT), dosentti Mikko Kautto kirjoitti rahapodijaksosta tasapainoisen vastineen, jossa hän nostaa esille eläkejärjestelmän haasteita. Rahapodissa oltiin Kauton mielestä vedetty kulmat hieman suoriksi ja niinhän se tietenkin olikin.
Halusimme kuitenkin korostaa sitä, että työnantajan maksamista palkkakustannuksista suurin osa ei välttämättä mene veroihin vaan eläkejärjestelmämme rahoittamiseen. Eli ansiotuloverokeskustelun lisäksi olisi hyvä käydä julkista keskustella myös eläkejärjestelmämme kustannuksista.
Suomalainen kuukausittainen mediaanipalkka (keskimmäisen palkansaajan ansiotulo) on Tilastokeskuksen mukaan 3140 euroa, jolloin ansiotuloveroprosentti on 28,3%. Työnantajan kustannukset työntekijästä ovat tällöin 3737,86 euroa, josta palkansaajalle käteen jää 1987,62 euroa.
Tuloverotus syö kakusta 888,62 euroa ja eläkekustannukset 766,16 euroa (loput 95,46 euroa menevät sairasvakuutus- ja työkyvyttömyysmaksuihin). Rahat eläkejärjestelmälle ja hyvinvointiyhteiskunnalle pitää toki repiä jostain. Mutta keskustelu sen tuottavuudesta on kohtuullista ja kuten huomaamme, hyvin merkityksellistä.
Siinä missä keskustelu hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksista ja tuotosta on poliittisesti latautunut ja kivikkoinen, on se eläkejärjestelmän osalta suhteellisen suoraviivainen. Tietyllä määrällä rahaa ostetaan vakuutuksia ja eläkkeitä. Jos vähemmällä saataisiin aikaiseksi samaa, kaikki voittaisivat.
Siksi eläkejärjestelmän ylipappien pitäisi jatkuvasti etsiä keinoja eläkemaksujen rahastoimisen (pitkäjänteisen sijoittamisen) kasvattamiseksi. Koska kuten aivan kaikki tietävät, rahastoiminen on aina jakoperusteista (kädestä suuhun) järjestelmää tuottavampi.
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinPaasi ja puhelimitse numerosta 050 591 8292.
Mukavaahan se olisi, että kaikki minulle maksettavat eläkkeet olisi rahastoitu ja rahat jo olemassa maksua varten. Kovasti kuitenkin mietityttää eläkkeiden ylirahastoiminen.
Tällöin kyseessä olisi suuria pääomien riskikeskittymiä sijoittavissa laitoksissa ja niiden sijoituspäätöksissä. Rahastothan ovat alttiita sijoitusriskeille Tällainen tapa sitoisi paljon pääomia muiden kohteiden kustannuksella. Onko (lähes) täysrahastoinnissa pelko, että se lisää varhaista eläkkeelle siirtymistä ja kuinka voimakkaampi eläkkeiden rahastointi vaikuttaisi muuhun yksilölliseen säästämiseen? Ylisuurten varantojen kerryttäminen omalla tavallaan köyhdyttää nykyhetkeä.
Itse asiassa työmarkkinajärjestöillä on iso päätösvalta mitä tulee eläkejärjestelmiin. Ei siis vain ne ylipapit eläkeyhtiöissä. Itse kun on ollut jonkun verran tekemisissä eläkejärjestelmien kanssa, on suurin osa yksinkertaistamis ehdotuksista tai järjestelmien järkeistämisistä kaatunut parttineuvotteluissa. Siellä nähdään vain yksi asia, jos esim. ehdolla on ratkaisu, joka säästää miljoonia, niin tiedetään jo etukäteen, että homma tulee kaatumaan, koska joku alkaa heti laskemaan niitä, joiden eläke saattaa ratkaisun vuoksi mennä 20 senttiä alakanttiin, ahdistusta ei aiheuta se yhtään, että joku tapaus voi sitten saada kokonaiset 50 senttiä enemmän eläkettä. Eli kiinnostaa vain eläkkeen suuruus senttejä viilataan ihan älyttömästi, eikä ymmärretä sitä, että ehdotettu… Lue lisää >>
Juuri nyt tilanne kehittyy päinvastaiseen suuntaan.
YEL -järjestelmää agressiivisesti ajetaan suuntaan, jossa uudesta tulorekisteristä otetaan tiedot, eikä eläkemaksu perustu omaan arvioon.
Huvittavasti vielä. – Ollaan huolissaan yrittäjän eläketurvasta 😉 !!!
Ei se ihan aiheetonta huolta ole. Kuinka paljon meillä on pienyrittäjiä, jotka maksavat minimieläkettä, käyttävät firman tuotot työuransa aikana ja sitten siirtyvät eläkkeellä nostamaan sossusta lisää kun eihän se minieläke sitten mihinkään riittänytkään.
Ei minimin maksamisessa mitään pahaa ole, vaan siinä jos ei pidä itse huolta omasta eläketurvasta ja siihen löytyy PALJON parempia vaihtoehtoja kuin sikakallis YEL!
Työeläke on malli, jossa 40 vuoden säästöaika palkitaan enintään 0% vuosituotolla ja ilman, että työntekijä omistaa missään elämänsä vaiheessa euroakaan eläkemaksuistaan.
YEL on sallinut yrittäjän sijoittaa omistamansa rahat ja pitää niiden työuran aikaiset tuotot itsellään. Pahimmassa tapauksessa hän on voinut käyttää varallisuttaan vakuutena vaurastuakseen lisää.
Jotta tämä ilmiselvä epäkohta voidaan poistaa, on yrittäjän omaisuudensuojaan pakko puuttua.
Valtion pitäisi sijoittaa 1-5% prosenttia eläkevarallisuudesta Bitcoiniin.
Mitään taetta pitkäaikaisesta tuotosta ei käytänössä ole, joten täysi mahdottomuus. Muutenkin bitcoinilla voi tehdä rahaa lähinnä treidaamalla.
En ole erimieltä etteikö olisi tyhmä idea sijoittaa eläkerahoja bitcoiniin. Mutta että tuottoa voi tehdä ainoastaan treidaamalla? Siinä mielessä kyllä, että jos euroja haluaa niin positio pitää myydä. Tällä hetkellä kuitenkin 99% koskaan bitcoiniin sijoittaneista (ja position pitäneistä) on voiton puolella.