Tekoäly – ei enää pelkkää scifiä
Tekoäly ei enää ole tieteisfiktiota. Tekoäly on todellisuutta. Se on ‘uusi sähkö’. Tekoälystä on kuitenkin puhuttu 50-luvulta lähtien, mutta sen lupaukset ovat jääneet toteutumatta. Mikä nyt on toisin?
Teollinen vallankumous perustui koneisiin, jotka tekevät työt lihasvoimaa tehokkaammin. Tekoäly parantaa koneiden suorituskykyä ihmismieltä paremmin. Koneet ovat nyt yhtä hyviä tai parempia kuin ihmiset monella saralla. Esimerkiksi kuvan tunnistamisessa – koneet tunnistivat viisi vuotta sitten vain 70 prosenttia oikein, kun ihmiset onnistuivat 95 prosenttia tapauksissa. Tänään koneiden onnistumisprosentti on 97.
Esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä
Tekoälyyn liittyvät toiveet jalkautuvatkin juuri nyt todellisuudeksi. Tästä löytyy monia konkreettisia esimerkkejä. Esimerkiksi uusimman lukitun iPhonen (AAPL) voi avata kasvojen tunnistuksella, vaikka sinulla yhtenä päivänä olisi parta, toisena pipo ja kolmantena juuri lyhyeksi leikatut hiukset.
Netflix (NFLX) hyödyntää tekoälyä oppiakseen millaisia ohjelmia haluamme katsoa. Neljä viidestä ohjelmasta mitä katsomme, Netflixin tekoäly on tunnistanut ja suositellut sitä meille. Se on jo tuottanut miljardin dollarin hyödyn vähentämällä käyttäjän haahuilua sivustolla ja kasvattamalla myyntiä.
Kolmas esimerkki nykyisestä tekoälyn soveltamisesta on Amazon (AMZN), joka sijoitti 800 miljoonaa dollaria älykkäisiin varastorobotteihin. Investoinnin johdosta Amazon on lyhentänyt asiakkaan oston ja tuotteen postittamisen välistä aikaa 75 prosentilla!
Tekoälyn ajankohtaisimmat aluevaltaukset
Nykyisen tekoälykentän keskiössä on varsinkin viisi teknologista aluetta: tietokonenäkö, luonnollinen kieli, visuaaliset avustajat, robotiikka ja autonomiset koneet. Yli puolet näihin osa-alueisiin tehdyistä investoinneista on kuitenkin kohdistettu nimenomaan koneoppimiseen (machine learning). Koneoppiminen on tällä hetkellä tekoälyssä ‘kingi’.
Merkittävää on lisäksi se, että kaksi kolmasosaa investoinneista on suoraan yritysten itsensä tekemiä (pääomasijoittajien lisäksi). Tekoälyyn ei sijoiteta tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvan märän unen toivossa, vaan ensisijaisesti jo nyt toteutettavien tuotannollisten ja kasvua edistävien toimenpiteiden takia.
Keskeisimmät tekoälyn toimialat
Keskeisimmät tekoälyn toimialat ovat pankki ja rahoitus, telekommunikaatio, autoteollisuus ja energia. Digitalisaatio ja tekoäly kulkevat käsi kädessä. Tämä on luonnollista. Jos haluat hyödyntää tekoälyä, sinulla pitää olla dataa valmiiksi kerättynä (Big Data) ja muutenkin pyörittää digitaalisesti kypsää organisaatiota. Ilman dataa konetta ei voi opettaa.
Varhaisen tekoälyn hyödyntäjiä ovat varsinkin suuret yritykset, jotka hyödyntävät tekoälyä keskeisissä toiminnoissaan, keskittyvät kasvuun (kustannussäästöjen sijaan) ja joiden ylimmällä johtoportaalla on tekoälyn mahdollisuudet selkeästi tutkalla. Varhaiset hyödyntäjät näkevätkin, että he varsinkin pystyvät kasvattamaan tuottavuutta tekoälyn avulla.
Edellä mainittujen lisäksi tekoälyyn panostavia yrityksiä ovat varsinkin Intel, Google, Facebook ja Samsung. Suorien osakesijoitusten lisäksi löytyy myös soveltuvia rahastoja.
Loppuuko ihmisiltä työt?
Nykyisistä töiden tehtävistä arvioidaan, että noin 40 prosenttia olisi suoritettavissa tekoälyn avulla. Tästä huolimatta vain 10 prosenttia töistä olisi poistumassa kokonaan. Ihmisten suorittamat työt eivät siis lopu, vaan ne muuttavat muotoaan. Aivan kuten teollistumisen yhteydessä. Tilalle tulee myös uusia työkuvia. Tulevaisuudessa työntekijöiltä kaivataan kasvavassa määrin sosiaalisia kykyjä ja innovointia.
Lähteet: McKinsey, BCG ja PWC
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.
Big datasta pieni korjaus, big data ei itsessään hyödytä yhtään mitään. Se on, kuten nimikin sanoo, vain valtava kasa dataa, jolla itsessään ei kauheasti arvoa ole. Big datan seulonta on sitten “scifiä”, tähänkin käytetään tekoälyä, sillä saadaan big datasta kaivettua tärkeää dataa esille. Tekoälyyn liittyy vahvasti myös IOT. Eli kaksi kolmesta mediaseksikkäimmästä sanasta (eli Big data, IOT ja Blockchain).
Mutta mikä näiden juttujen idea on? Tuntuvat aika tyhjiltä ja ainoa tarkoitus tuntuu olevan kaupankäynnin lisääminen? Joku kampanja tai hintojen alennus toimisi varmaan paremmin tämän suhteen?
Rahotusalalla kyl jaksetaan höpöttää digitalisaatiosta, robotisaatiosta ja muusta hömpästä, ilman mitään tietoa mistä puhutaan. Rahaa näihin syydetään pää märkänä ilman minkäänlaista päämäärää tai mielikuvaa siitä mitä halutaan. Tähän törmää lähinna talousihmisten parissa eikä esim tietojenkäsitteli-ihmisten parissa. Digitalisaatio on parhaimmillaan lisäarvoa tuova apu päivän ongelmiin. Aivan kuten mikä tahansa innovaatio. Mutta sen sijaan, etttä harkittaisiin mihin rahat laitetaan, ja missä se toisi parhaan lisäarvon, siihen vaan asetetaan miljardibudjetti ja heitetään vähän kaikkeen. IT-talot kiittävät. Digitalisaatio on totta. Mutta se miten rahotusalla/kaupallisella-alalla siihen suhtaudutaan on naaivin asia, jota olen ikinä työelämässä nähnyt. Samoin ekonomistit tuntuvat olevan ainoita ihmisiä, jotka eivät näe nykyisen… Lue lisää >>