Konkurssi
Yrityksen ajautuessa toimivasta yrityksestä, mahdollisen saneerauksen jälkeen selvitystilaan, eli käräjäoikeuden päättämään konkurssiin*, yhtiön omistajilta ja johdolta loppuu toimintavalta, joka välittömästi siirtyy konkurssipesänhoitajalle.
Nokkimisjärjestys
Konkurssissa yrityksen rahoitusrakenne on yleensä todellinen soppa. Ainoa asia mikä on täysin selvää on se, että yrityksen rahoitusrakenteessa osakkeenomistajat ovat viimeisenä. Vasta kun eri nokkimisjärjestyksessä olevat velkojat ovat saaneet omansa, osakkeenomistajat saavat mahdollisesti jotain. Useimmissa tapauksissa näin ei käy.
Velkojat avainasemassa
Velkojien nokkimisjärjestystä eli sitä, kuka ensiksi saa rahansa pois konkurssipesästä sanelee velkakirjoissa listatut ehdot. Järjestys on merkityksellinen, koska konkurssipesästä ei riitä jaettavaa edes kaikille velkojille. Lisäksi kriisiyhtiön haettua toistamiseen uutta rahoitusta, tästä velkakirjojen viidakosta ei helposti ota selvää. Niinpä asiasta kiistellään usein vielä vuosia päättyneen konkurssin jälkeen. Ellei velkojat keskenään pysty sopimaan merkittävistä saatavien leikkauksista…
Yrityssaneerauksen haasteet
Talvivaaran tilannetta on yrityssaneerauksen aikana hankaloittanut se, että belgialainen Nyrstar on maksanut ennakkoa sinkin, ja venäläinen Norilsk-Nickel nikkelin toimittamisesta. Näihin velkoihin ei saneerauksen aikana ole voinut koskea. Konkurssi avaa nyt tämän solmun.
Konkurssipesänhoitajan kaksi tehtävää
Konkurssipesänhoitajalla on kaksi tehtävää: 1) maksimoida konkurssipesän realisoitava markkina-arvo ja 2) selvittää eri sidosryhmien nokkimisjärjestys konkurssipesässä oleviin, yleensä kuitenkin aivan liian pieniin, varoihin.
Pesänhoitaja pyrkii maksimoimaan konkurssipesän realisointiarvon keinolla millä hyvänsä. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoiminnan tai sen käytössä olevien omaisuuserien myyntiä, osissa tai kokonaan. Parhaimmassa tapauksessa toimivalle liiketoimelle (”going concern”) löytyy ostaja. Sellaisesta saa parhaimman hinnan. Pahimmassa tapauksessa yritys myydään osissa kuormureineen, lapioineen kaikkineen.
Konkurssipesän varojenjako
Myynnistä saadut varat jaetaan velkojien kesken, nokkimisjärjestyksen mukaan. Yleensä vain kaikista vakuudellisimpien lainojen (”senior loan”) omistajat saavat saataviaan takaisin. Muut, kuten alihankkijat, sähköyhtiöt ja palkansaajat, osakeomistajista puhumattakaan, jäävät nuolemaan haavojaan.
Uuden mahdollinen alku
Yrityksen liiketoiminnan kannalta konkurssista on myös hyötyä. Jos ostaja löytyy, tämä maksaa toimivasta liiketoimesta usein murto-osan sen alkuperäiskustannuksesta. Lisäksi kaikki vanhat riidat ja velat jäävät konkurssipesän selvitettäväksi. Työntekijöiden kannalta elämä jatkuu**.
Tämän kaiken edellytyksenä on kuitenkin se, että liiketoimesta on mahdollista tehdä kannattavaa.
Tästä klikkaamalla MTV3 Uutisliven lähetys (6.11.2014), jossa keskustelua Talvivaaran konkurssista Peter Nymanin johdolla.
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club.
*Tavallisen konkurssin lisäksi on myös olemassa niin sanottu julkisselvitys. Siinä valtio varmistaa toiminnan jatkumisen, sitoutumalla kattamaan jatkamisesta syntyvät kulut, joita pesän varat eivät riitä kattamaan. Liiketoiminnan jatkaminen voi olla yhteiskunnallisesti tärkeää, esimerkiksi ympäristövahinkojen minimoimiseksi kuten nyt Talvivaaran tapauksessa.
** Talvivaaran tapauksessa merkittävä asia on myös se, että sen toimintaa jatketaan valtion voimin vielä pitkään. Näin välillisesti noin 1500 sadasta työntekijästä noin puolelle riittää töitä vielä vuosiksi.