Talvivaara: epäonnea vai riskinottoa?

Talvivaara on viime viikot ollut otsikoissa Sotkamossa tapahtuneen ympäristöonnettomuuden vuoksi. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Talvivaarasta puhutaan ympäristöasioiden tiimoilta. Monet ovat vaatineet Talvivaaran kaivoksen sulkemista, mutta vähintään yhtä monta haluavat, että kaivostoimintaa jatketaan sen luomien työpaikkojen takia. Syyllisten metsästys on saanut melkein koomisia piirteitä, kun ministeritkin syyttävät edeltäjiään. Ulkomaalaiset sijoittajat ovat taas paenneet osakkeesta. Yksi mielenkiintoisimmista kysymyksistä on kuitenkin, onko Talvivaaralla ollut äärettömän huono onni vai onko yhtiö ottanut riskejä, jotka ovat toteutuneet?

Jos pitää löytää jotain positiivista ympäristöonnettomuuden yhteydessä, niin ehkä se, että olemme ainakin saaneet todisteen siitä, että Talvivaaran prosessitekniikka toimii. Toimintaa aloittaessa tämä oli ehkä suurin kysymysmerkki. Mineraalipitoisuudet ovat atkaneet nousuaan kipsisakka-altaassa, vaikka laitos on ollut suljettu.

Välillä huono onni voi iskeä ja kaikki voi mennä pieleen riippumatta siitä kuinka hyvin asiansa hoitaa. Todennäköisempää jatkuvalle huonolle onnelle on kuitenkin, että jotain on tehty joko tietoisesti tai tietämättä huonosti tai on yritetty säästää väärissä asioissa. Jos kyseessä on tietoisesta toiminnasta, voimme puhua riskinotosta.

Alkuviikosta kuulimme TV:stä, että Talvivaara on saanut lähemmäs sata ympäristöasioihin liittyvää huomautusta vuosien 2007 ja 2012 välillä. Uskomme, että tietty määrä huomautuksia on täysin normaalia vastaavan kokoisissa suurissa projekteissa, mutta sata kuulostaa kuitenkin melko paljolta kaivostoiminnasta tietämättömälle henkilölle.

Myös tieto siitä, että kipsisakka-allas oli suojattu 1,5 millimetrin paksuisella muovilla kertonee, että yhtiö on yrittänyt säästää kustannuksissa. Yhtiö kommentoi tätä tietoa sillä, ettei kukaan ollut vaatinut enempää. Näyttäisikin siltä kuin, että Talvivaara on mennyt yli sieltä missä aita on matalin ja täten kyse on ainakin osittain ollut tietoisesta riskinotosta.

Talvivaaran tuotantolaitos on ollut suljettuna vuodon takia. Yhtiö on hakenut lupaa aloittaakseen jälleen mineraalien rikastamisen, mutta yhtiö ei ole vielä saanut toimintalupaa. Asiantuntijoiden mukaan paras vaihtoehto luonnon näkökulmasta olisi käynnistää laitostoiminta ja siten pienentää mineraalipitoisuuksia kipsisakka-altaassa. Uskomme, että Talvivaara tulee saamaan jatkoluvan, vaikka siihen voi tulla jonkinlaisia rajoituksia tai yhtiö joutuu maksamaan korvauksia.

Helsingin Sanomat kirjoitti, että Talvivaaran kassa on tyhjenemässä, minkä yhtiö kiisti. Tosiasia on, että yhtiö pysyy jaloillaan vain muutaman kuukauden, ellei se saa käynnistää laitoksiaan tai saa uutta rahoitusta. Yhtiön korkea velkaantuneisuus ja ympäristöongelmat vaikeuttavat varmaan lainarahoituksen saamista, jonka takia oman pääoman lisääminen on ainoa vaihtoehto.

Todennäköisimmät vaihtoehdot ovat kuponkianti, suunnattu anti tai jonkinlainen hybriidilaina. Jos yhtiön kassa on tyhjenemässä, pidämme suunnattua antia tai hybridilainaa todennäköisimpänä, koska ne ovat nopeampia ja halvempia järjestää. Talvivaara sai paljon kritiikkiä aiemmin tänä vuonna järjestämästään suunnatusta annista ja tästä syystä yhtiö saattaa suuntaa annin vanhoille osakkeenomistajilleen. Uskomme, että vanhojen osakkeenomistajien omistus tulee voimakkaasti laimenemaan, elleivät he osallistu mahdolliseen antiin.

Emme omista Talvivaaran osakkeita.

Tom Lindström

Photo credit: Greenpeacesuomi / Foter / CC BY-NC-ND

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit