Taloustiede on matka näkymättömään todellisuuteen

Jos minun pitäisi valita kirjahyllystäni yksi kirja, joka mielestäni tiivistäisi mahdollisimman paljon talouden ajattomia totuuksia ja lainalaisuuksia, se olisi ehdottomasti amerikkalaisen monitaiturin Henry Hazlittin (1894-1993) jo vuonna 1946 julkaistu Talous yhdeltä istumalta. Hazlittin kirja on Milton Friedmanin sanoin “ajaton, paikkansa pitävä ja hyödyllinen”, eli siis todellinen klassikko. Hazlitt kirja puolustaa yhä edelleen paikkaansa eräänä parhaista ja syvällisimmistä taloustieteen johdatuksista.

Mutta mitä ajattomia viisauksia voi lähes 70 vuotta vanha kirja pitää sisällään? Voiko taloudesta todellisuudessa edes oppia mitään yhdeltä istumalta?

“Ei ole väärin olla tietämätön taloustieteestä, joka kuitenkin loppujen lopuksi on erikoistunut oppiala ja jota useimmat ihmiset pitävät ‘synkkänä tieteen’. Mutta on täysin vastuutonta äänekkäästi väittää jotain taloutta koskevista asioista tietämättömyyden tilan säilyessä.”

– Murray N. Rothbard, Making Economic Sense (1995)

Ihan ensiksi haluan kiittää moniottelija Petri Kajanderia Hazlittin ja lukuisten muiden taloustieteen klassikoiden suurenmoisesta käännöstyöstä. Valitettavasti tälläkin hetkellä taloustieteen klassikkokirjallisuuden suomenkielinen valikoima on hyvin suppea (hyviä kommentaareja on kuitenkin ilmestynyt) ja osa klassikoista on out-of-print (tai hyvin kallista divarikamaa), mutta onneksi Petri on hyvin nopeassa tahdissa onnistunut tekemään varsin hyvätasoisia käännöksiä. Kaikki hänen käännöksensä eivät välttämättä ole kummoisia tai elegantteja, mutta hän osaa kääntää – ja hän osaa kääntää todella paljon. Petrin tekemiä käännöksiä on valtavasti (artikkeleita, kirjoja jne.) ja niistä suurin osa on luettavissa korvauksetta. Terra Cognitan Kimmon lisäksi Petri on mielestäni tehnyt tavattoman paljon suomalaisen käännöstietokirjallisuuden eteen, siitä siis hyvin iso kiitos!

Oli siis jo korkea aika saada Hazlittin klassikko suomenkielisenä. Hazlittin pienikokoinen kirja osoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan lyhytnäköisesti ja nopeasti viritettyjen poliittishenkisten “purkkakorjausten” olevan pidemmällä tähtäimellä haitallisia, vaarallisia ja jopa tuhoisia. Lyhytkatseinen politikointi johtaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti huonoihin lopputuloksiin. Hazlitt ei onneksi ja valitettavasti todennäköisesti ole useimmille blogin lukijoista entuudestaan tuttu, joten hänen kirjastaan on varmasti aivan jokaiselle iloa. Myös sijoittajan on syytä ymmärtää talouden iso kuva, sillä pitkällä tähtäimellä toimivan sijoittajan pitää pystyä ymmärtämään makrotalouden liikehdintöjen vaikutukset omaan sijoitusstrategiaansa ja sovitettava oma sijoittajaprofiilinsa vallitsevaan todellisuuteen. Jukka Oksaharjun vast’ikään julkaistussa Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen -kirjassa makrotalouden vaikutuksia käsitellään yhden alaluvun verran juuri (järkevän) osakesijoittajan näkökulmasta. Sijoittajan ei oikeastaan tarvitse tietää, miksi taloudessa tapahtuu juuri tietynlaisia muutoksia, vaan hänen pitää vain nähdä ja ymmärtää havaitsemiensa muutosten vaikutus omaan toimintaansa. Tämä vaatii siis kykyä sekä ennakoida että toimia rajunkin muutoksen keskellä.

Lokakuun puolivälissä Arto Nyberg -TV-ohjelmassa esiintynyt Sixten Korkman huomautti aiheellisesti, ettei suurin osa ihmisistä ole juurikaan kiinnostunut talousasioista, ja useimmat suhtautuvat talousmaailman ilmiöihin välinpitämättömästi evvk-asenteella ‘ei voisi vähempää kiinnostaa’. Valitettavasti tällainen “tiedostettu tietämättömyys” talousasioista on jotenkin trendikästä. “Tietysti vähimmäispalkkalainsäädäntö ja työmarkkinasääntely toimii, jos ihmiset niin ihan tosi tosi paljon haluaisivat”, satunnainen saattaa todeta. Kun Jarkko Peltomäki kysyi miksi nuoria ei kiinnosta sijoittaminen, minua kiinnostaisi tietää, miksi ainakin Sixten Korkmanin mukaan nuoret ja useimmat meistä suhtautuvat talouden ilmiöihin niin välinpitämättömästi. Hazlitt iskee juuri tietämättömyyden ytimeen osoittamalla järkiperäiseksi, miksi niin monet eturyhmien, poliitikkojen ja muiden vaikutusvaltaisten tahojen tarkoituksellisesti tai tahattomasti levittämät ja toteuttamat väärinkäsitykset elävät ja voivat yhä edelleen niin hyvin. Hazlitt osoittaa jo heti kirjan alussa taloustieteen “kovan ytimen” muodostuvan ajattomasta joukosta alkuperäisiä oivalluksia (mm. rikotun ikkunan harha), jotka eivät vanhene ajan kuluessa. Muuten kirja vain pyrkii osoittamaan, miksi ja miten erilaiset markkinainterventiot johtavat ihmisiä harhaan.

Talous yhdeltä istumalta sopii lukijalle, joka haluaa paremmin ymmärtää ihmisten välisiä monimutkaisia vuorovaikutussuhteita ja tutustua talousasioihin hieman tavallista laajemmasta näkökulmasta. Nykyaikana taloustieteestä kiinnostuneille on nimittäin tarjolla valtava määrä hyvin pitkälle meneviä ja erikoistuneita tutkimusaiheita. Hazlitt on kuitenkin terävästi huomauttanut, että “(…) kukaan ei tule koskaan ymmärtämään kunnolla yhtään [taloustieteen] erikoistuneista alueista, ellei hän ole ensin saanut hankittua vahvaa ymmärrystä talouden perusperiaatteista ja kaikkien talouellisten tekijöiden ja voimien monimutkaisista riippuvuussuhteista.” Maailman monimutkaisuuden vuoksi ihmisille on yritetty orwellilaisittain vakuutella ilmiselvien taloudellisten virhekäsitysten olevan oikeastaan uusia tosiasioita: “[M]onet innovatiivisilta ja edistyksellisiltä vaikuttavat ajatukset ovat tosiasiassa vain muinaisten virheiden uusintaesityksiä ja vahvistavat sanonnan että ne, jotka eivät tunne menneisyyttä, ovat tuomittuja toistamaan sitä.” – Hazlitt ei väitä tarjoavansa aidosti uusia oivalluksia, vaan hänen kirjansa on syytä nähdä lähes parisataa vuotta sitten ilmestyneen, ranskalaisen talousoppineen Frédéric Bastiatin Näkyvä ja näkymätön -esseessä esitetyn, nerokkaan “lähestymistavan ajanmukaistuksena, laajennuksena ja yleistyksenä”. Hazlitt kumoaakin hyvin ytimekkäästi lukuisia täysin ilmeisiä “näkymättömiä” virhekäsityksiä (esim. (paperi)raha ≠ varallisuus, sodat ja myrskyt eivät johda talouskasvuun).

Hazlittin mielestä talousasioita pitää aina tarkastella näkymättömien, viiveellisten ja epäsuorien vaikutusten näkökulmasta sen sijaan, että huomioitaisiin vain päätösten näkyvät, välittömät ja suorat seuraukset. Hazlittin kirja koostuu käytännössä kahdesta pääosasta: taloustieteen yksinkertaisista perusperiaatteista (sis. vaikutusanalyysi ja aikaperspektiivi) ja soveltavista tapaustutkimuksista (mm. julkiset työt, vähimmäispalkka, verotus, inflaatio jne.). Hyvä taloustieteellinen analyysi irrottautuu välittömän todellisuuden ulkopuolelle ja käsitteellistää ihmisten toiminnan rajoitukset niukkuuden maailmassa. Hyvä taloustieteilijä ymmärtää, että ihmisten toiminnalla voi olla lukemattomia salattuja tarkoituksia, jotka eivät ilmene heti ja välittömästi.

Hyvä taloustieteilijä ei kuitenkaan jätä lyhyen tähtäimen vaikutuksia huomiotta, mutta ymmärtää tällaisen analyysin puutteet ja rajoitukset. Välittömät ja näkyvät vaikutukset ovat se, mitä suuri yleisö näkee, ja suurin osa politiikasta on juuri etu- ja painostusryhmien miellyttämistä lyhyellä tähtäimellä. Suomessa Hazlittin edustamaa pitkän tähtäimen vaikutusten -ajatteluperinnettä edustavat muun muassa Juhana Vartiainen, Matti Virén, Henrikki Tikkanen, Stefan Törnqvist, Sixten Korkman ja Jan Hurri. Jokainen edellä mainituista on myös julkisuudessa selvästi korostanut (poliittisen) päätöksenteon pitkäjänteisyyttä, tarkuutta ja monipuolista analyysiä lyhyen tähtäimen sijaan. Esimerkiksi Taloussanomien Jan Hurrin esimerkillinen ja pitkäaikainen eurokriisin jatkuva (itävaltalaissävytteinen) analyysi sisältää lukemattomia ajattomia viisauksia, esimerkiksi: (1) (lyhyen tähtäimen) huonoilla lääkkeillä on useimmiten huonoja (pitkän aikavälin) vaikutuksia ja vielä huonompia (yli ajan jatkuvia) sivuvaikutuksia; (2) ratkaisuja ja päätöksiä ei tehdä ideaalissa tyhjiössä, vaan epätäydellisessä maailmassa; ja (3) poliittinen todellisuus on täysin irtautunut reaalitodellisuuden kovista laeista ja säännönmukaisuuksista.

Hazlittin klassikko sopii mielestäni erittäin hyvin niin nuoremmalle kuin vanhemmalle 2000-luvun lukijalle. Kirja ei kuitenkaan oikeastaan juurikaan käsittele tai esittele millään tasolla taloustieteen perusteita, joten tietynlaista perustietämsytä oletetaan. Lukijan oletetaan jo oikeastaan ymmärtävän ennakkoon tietyt taloustieteen peruskäsitteet ja niiden yhteys (perus)tutkimuskohteisiin. Tarkkaavainen lukija huomaa varmasti ainakin joidenkin Hazlittin oppituntien vuosien varrella hieman painuneet hiirenkorvalle eli vanhentuneen. Kirja ei myöskään avaa taloutta suoraan yhdeltä istumalta, mutta Hazlittin selväjärkinen lähestymistapa opettaa arvostamaan ilmeisiksi luulemiensa todellista moniulotteisuutta.

Hazlitt kehottaa ihmisiä pohjimmiltaan vain tarkastelemaan valtion tarjoamia ratkaisuehdotuksia erilaisiin ongelmiin nykyistä kauaskatseisemmin, moniulotteisemmin ja tarkemmin. Ehkä näin kriisien seuratessa toisiaan aivan jokaisen meistä pitäisi ymmärtää talousasioita hieman nykyistä paremmin?

Hyvää:

+ Perushyvä ja helppolukuinen suomennos, joka sopii hyvin pikalukemiseksi tai pitkään sulateltavaksi
+ Asiat on kirjoitettu ja selitetty ymmärrettävästi: “Haluamme tekemiemme päätösten johtavan hyviin lopputuloksiin, mutta näin ei välttämättä kuitenkaan ole.”
+ Lyhyet ja hyvin tiivistetyt “oppitunnit” opettavat yllättävän paljon talouden toiminnasta (hyvä tiivistelmä)
+ Hazlitt osoittaa taloustieteen olevan yhä edelleen hyvin elinvoimainen tutkimusala, jonka selitysvoima ei ole kadonnut vuosituhansien saatossa
+ Hazlittin analyysit erityisesti inflaation, vähimmäispalkan ja protektionismin syistä ja seurauksista ovat todella hyviä

Huonoa:

– Hazlittin käytännölliset työesimerkit vaativat hieman pohdintaa ja hahmotuskykyä, koska Hazlittin ei tarjoa yksiselitteisiä ratkaisuja kaikenlaisiin yksittäisiin ongelmiin. Hazlitt vain analysoi erilaisten valtiollisten toimien vaikutuksia lyhyellä/pitkällä tähtäimellä yksittäisten toimijoiden/kaikkien toimijoiden näkökulmasta
– Tiedon omaksuminen vaatii joko taloustieteen peruskäsitteiden hallintaa tai ainakin riittävästi maalaisjärkeä, koska kirjassa ei näitä lähtökohtia juurikaan esitellä
– Hazlitt ei lopulta pysty selittämään, miksi toistuvasti virheellisiksi osoitetut huulenheitot taloudesta ovat yhä edelleen osa poliittista kansanperinnettä.
– Suomennos on paikoittain hieman tönkkö

Arvosana: 10-/10 (Ajaton klassikko, jossa on vain joitakin ajan jättämiä pintakolhuja)

Muut arvostelut/näkemykset:

– Kattona taivas: Kirja-arvio: Talous yhdeltä istumalta
– The Redhunter: Book Review – Economics in One Lesson
– Brad DeLong: Economics in One Lesson
– FirstPrinciples.Us: Economics in One Lesson
– Value & Capitalism: Henry Hazlitt’s Lessons for a Life of Liberty

Economics in One Lesson (keskustelua kirjan teemoista ja opetuksista)

Lisäykset/Korjaukset: Korjasin alusta muutaman kirjoitusvirheen ja tein pientä stilisointia.

Tämäkin kirja saatavilla Bookplus-kirjakaupasta



 

Kirjoitus sisältää mainoslinkkejä.

Erikoisetu Nordnet-blogin lukijoille: Saat nyt kaikista Libera instituutin verkkokaupasta tehdyistä kirjatilauksista -15% tarjouskoodilla ETU15 (huom! ei koske postikuluja; etu voimassa 31.12.2012 asti). Käytä mahdollisuus hyväksesi ja hanki pukinkonttiin laatuluettavaa – edullisesti!

 

/Thomas Brand

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

jalmari30 Marraskuu, 2012

taidanpa harkita, jos tämä teos joskus kirjastoon eksyy

EasyRail30 Marraskuu, 2012@jalmari
Eipä sitä tarvitse edes kirjastoon hommata vaan täältä sen näkee ilmaiseksikin omalta koneelta.
http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/hazlitt/Kirja kuuluu myös omaan talouskirjallisuuden ajattomien klassikoiden listalle. Hazlittiä tulee aina silloin tällöin jälkikäteenkin luettua, mitä harvalle kirjalle omalla kohdallani tapahtuu. Tuolta taloudenperusteet.comista suosittelen myös muita kirjoja, jotka sieltä ilmaiseksi näkee. (Mikäli pieni mainostus sallitaan)
Thomas Brand3 Joulukuu, 2012@EasyRail
Valitettavasti suurin osa perinteisistä (taloustieteen) oppikirjoista lähestyy taloustiedettä itse relevanttien (reaalimaailman) asioiden sijaan vain steriilien menetelmien, mallien ja kuvaajien kautta. Taloustieteen metodologiaa on tietysti hyvin tärkeää ymmärtää, mutta jostain syystä itse asiasisältö useimmiten unohtuu.Talouden perusteet -verkkosivu ansaitsee kaiken huomion, koska klassikkotekstejä ei voi koskaan lukea liikaa. Suomeksi niitä on kuitenkin yhä edelleen tarjolla varsin vähän.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit