Kun Putin hyökkäsi Ukrainaan, Suomen harrastama venäjäpolitiikka meni romukoppaan. On vaikea soveltaa toista kunnioittavaa politiikkaa henkilöön, joka ei kunnioita muita. Mielivaltaisen hyökkäyksen itsenäiseen, eurooppalaiseen, 44 miljoonan asukkaan maahan pitäisi tehdä tämä selväksi kaikille.
Itse kullekin voi tulla mieleen, että Ukrainan jälkeen on ilman puolustustakuita olevan Suomen vuoro. Suomella on Ukrainan jälkeen eniten rajaa Venäjän kanssa. Suomen talous kilpailee globaaleilla markkinoilla, jossa Suomen koettu Venäjä-riski pomppasi yön yli sellaisiin lukemiin, että kansainväliset sijoittajat vähentävät Venäjä-riskiä myymällä suomalaisia yrityksiä kaksin käsin. Oli liiketoimintaa Venäjällä tai ei.
Pörssi onkin tullut alas suunnilleen tuplasti sen mitä S&P500 Yhdysvalloissa. Lisäksi monet vanhemmat maailmalla eivät tule päästämään jälkikasvuaan Suomeen opiskelemaan. Monet työperäiset maahanmuuttajat pohtivat nyt, onko Suomeen turvallista jäädä. Sellaiset, jotka vasta harkitsevat tulemista, eivät harkitse enää. Ei kukaan tuo perhettään sodan uhkaa hikoilevaan maahan.
Myös ulkomaiset suorien investointien tekijät miettivät nyt serverihallinsa, akkutehdasinvestointinsa tai logistiikkakeskustensa turvallisuutta. Kannattaako akkutehdasta sittenkään lähteä rakentamaan Suomeen, kun muualla olisi lähes yhtä hyvät edellytykset? MayerWerftin asiakkaat saattavat vaatia, että heidän tilaamansa laivat rakennetaan jossain muualla kuin Suomessa. Mitä tehdä Loviisassa olevalle serverihallille?
Vaikka Suomen puolustustahto, vahvuus ja välineet ovat huippuluokkaa, muualta tilannetta pohtivan mielessä voi herätä epäilys, onko riski-/hyötysuhde Suomessa tekemisestä sen väärti? Varsinkin kun Putin hullun miehen retoriikallaan vihjaa jopa ydinaseiden käytöstä. Valitettavaa on myös se, että nykyisen uhkakuvan elinajanodote on kymmenien vuosien luokkaa – vaikka Putin vaihtaisikin hommia huomenna.
Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit nousivat vuonna 2021 kaikkien aikojen ennätystasolle. Vuonna 2022 investoinnit saatetaan laittaa jäihin. Putinin Ukraina-hyökkäyksen synnyttämä liiketoiminnallinen ja geopoliittinen turvallisuusriski Suomessa tulee vahingoittamaan tarvitsemiamme investointeja mahdollisesti ennen näkemättömällä tavalla.
Kyse ei ole siitä, pystymmekö puolustamaan itseämme. Riittää, että monet kokevat, että Putin saattaa heikkona hetkenä päätyä hyökkäämään sitoutumattomaan Suomeen. Tämän huolestuttaa paitsi meitä, myös enenevässä määrin kaikkia muitakin, jotka pohtivat, ollakko Suomen kanssa eriasteisissa tekemisissä vai ei. Eikä tämä huoli ei katoa pitkään aikaan.
Suomen talouden tulevaisuuden kannalta maailman vahvimpaan puolustusliittoutumaan kuuluminen on siksi välttämättömyys. Vasta sen jälkeen voimme taas palata pohtimaan sitä, miten saisimme mahdollisimman suuren osan ihmiskunnan tulevaisuuden tekemisestä Suomen rajojen sisäpuolelle. Tieto mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tukisi Helsingin Pörssin kehitystä.
Tämä Nato kiima menee jo yli äyräiden,ei sota teollisuus ole kansan turva,vastakkain asettelua on ollut jo vuosikymmeniä , pakotteet ovat omaan nilkkaan potkimista.Luuleeko eu ,että ei tulisi vastapakotteita.
Mites Afghanistan, Irak ja Syyria meni, ihan noin niinku omasta mielestä?
Ai, en tiennytkään, että ne oli Naton jäseniä
Taitaa mennä Venäjältä nyt muutama vuosi rojujaan keräillessä, eikä vähään aikaan ole hyökkäilemässä minnekkään. Ukrainankin armeija on heikko, mutta Venäjän rämpiminen käsittämättömän alkeellista.