Siirry pääsisältöön

Talous tarvitsee NATO:a

Kun Putin hyökkäsi Ukrainaan, Suomen harrastama venäjäpolitiikka meni romukoppaan. On vaikea soveltaa toista kunnioittavaa politiikkaa henkilöön, joka ei kunnioita muita. Mielivaltaisen hyökkäyksen itsenäiseen, eurooppalaiseen, 44 miljoonan asukkaan maahan pitäisi tehdä tämä selväksi kaikille.

Itse kullekin voi tulla mieleen, että Ukrainan jälkeen on ilman puolustustakuita olevan Suomen vuoro. Suomella on Ukrainan jälkeen eniten rajaa Venäjän kanssa. Suomen talous kilpailee globaaleilla markkinoilla, jossa Suomen koettu Venäjä-riski pomppasi yön yli sellaisiin lukemiin, että kansainväliset sijoittajat vähentävät Venäjä-riskiä myymällä suomalaisia yrityksiä kaksin käsin. Oli liiketoimintaa Venäjällä tai ei.

Pörssi onkin tullut alas suunnilleen tuplasti sen mitä S&P500 Yhdysvalloissa. Lisäksi monet vanhemmat maailmalla eivät tule päästämään jälkikasvuaan Suomeen opiskelemaan. Monet työperäiset maahanmuuttajat pohtivat nyt, onko Suomeen turvallista jäädä. Sellaiset, jotka vasta harkitsevat tulemista, eivät harkitse enää. Ei kukaan tuo perhettään sodan uhkaa hikoilevaan maahan.

Myös ulkomaiset suorien investointien tekijät miettivät nyt serverihallinsa, akkutehdasinvestointinsa tai logistiikkakeskustensa turvallisuutta. Kannattaako akkutehdasta sittenkään lähteä rakentamaan Suomeen, kun muualla olisi lähes yhtä hyvät edellytykset? MayerWerftin asiakkaat saattavat vaatia, että heidän tilaamansa laivat rakennetaan jossain muualla kuin Suomessa. Mitä tehdä Loviisassa olevalle serverihallille?

Vaikka Suomen puolustustahto, vahvuus ja välineet ovat huippuluokkaa, muualta tilannetta pohtivan mielessä voi herätä epäilys, onko riski-/hyötysuhde Suomessa tekemisestä sen väärti? Varsinkin kun Putin hullun miehen retoriikallaan vihjaa jopa ydinaseiden käytöstä. Valitettavaa on myös se, että nykyisen uhkakuvan elinajanodote on kymmenien vuosien luokkaa – vaikka Putin vaihtaisikin hommia huomenna.

Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit nousivat vuonna 2021 kaikkien aikojen ennätystasolle. Vuonna 2022 investoinnit saatetaan laittaa jäihin. Putinin Ukraina-hyökkäyksen synnyttämä liiketoiminnallinen ja geopoliittinen turvallisuusriski Suomessa tulee vahingoittamaan tarvitsemiamme investointeja mahdollisesti ennen näkemättömällä tavalla.

Kyse ei ole siitä, pystymmekö puolustamaan itseämme. Riittää, että monet kokevat, että Putin saattaa heikkona hetkenä päätyä hyökkäämään sitoutumattomaan Suomeen. Tämän huolestuttaa paitsi meitä, myös enenevässä määrin kaikkia muitakin, jotka pohtivat, ollakko Suomen kanssa eriasteisissa tekemisissä vai ei. Eikä tämä huoli ei katoa pitkään aikaan.

Suomen talouden tulevaisuuden kannalta maailman vahvimpaan puolustusliittoutumaan kuuluminen on siksi välttämättömyys. Vasta sen jälkeen voimme taas palata pohtimaan sitä, miten saisimme mahdollisimman suuren osan ihmiskunnan tulevaisuuden tekemisestä Suomen rajojen sisäpuolelle. Tieto mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tukisi Helsingin Pörssin kehitystä.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
4 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Juha
Juha
09.03.2022 18:06

Tämä Nato kiima menee jo yli äyräiden,ei sota teollisuus ole kansan turva,vastakkain asettelua on ollut jo vuosikymmeniä , pakotteet ovat omaan nilkkaan potkimista.Luuleeko eu ,että ei tulisi vastapakotteita.

all in
all in
05.03.2022 14:14

Mites Afghanistan, Irak ja Syyria meni, ihan noin niinku omasta mielestä?

Asiayhteys
Asiayhteys
Vastaa  all in
08.03.2022 11:20

Ai, en tiennytkään, että ne oli Naton jäseniä

Tommi
Tommi
Vastaa  Asiayhteys
20.03.2022 14:36

Taitaa mennä Venäjältä nyt muutama vuosi rojujaan keräillessä, eikä vähään aikaan ole hyökkäilemässä minnekkään. Ukrainankin armeija on heikko, mutta Venäjän rämpiminen käsittämättömän alkeellista.