Talouden trendit ja ilmiöt02.02.2015 Mitä sinunkin tulisi tietää euroalueen haasteista Kreikan uudistunut kriisi, EKP:n määrällinen elvytys, heikkenevä euro ja varsinkin tulevat eduskuntavaalit saavat julkista keskustelua seuraavan pään pyörälle. Tulkinnat ja määritteet menevät itse kultakin helposti sekaisin. Mistä sitten euroalueen kriisissä on kyse? Euroon liittyminen on markkinoitu peruuttamattomaksi asiaksi. Valuuttaunionista puuttuu kuitenkin yhteinen finanssipolitiikka mikä synnyttää rakenteellista epätasapainoa euroalueelle. Tilannetta pyritään korjaamaan muilla, kuin luonnollisesti liittovaltion työkalupakkiin kuuluvilla, välttämättömillä keinoilla. Martin Paasi Nordnet 71
Talouden trendit ja ilmiöt26.10.2014 EKP:n kattavan arvion tulos: joka viides pankki reputti EKP halusi varmistua pankkien taseiden todellisista laaduista ja stressinsietokyvyistä, ennen kuin se itse ryhtyy valvomaan 120 suurinta pankkia euroalueella marraskuun 4. Pelissä on ollut luottamus EKP:tä, euroalueen pankkijärjestelmää ja euroa kohtaan. Lähes vuoden kestänyt pankkitaseiden kivien kääntelyn - niin sanotun kattavan arvion - lopputuloksena oli 25 reputtanutta pankkia ja 25 miljardin euron vaje. Martin Paasi Nordnet 21
Talouden trendit ja ilmiöt01.04.2014 Super-Mario ja finanssikriisin myrskynsilmä Vuoden 2008 syksyllä pamahti. Finanssimarkkinoilla jo jonkin aikaa vallinnut epäluulo muuttui perustelluksi peloksi. Niillä, joilla oli käteistä, pitivät siitä visusti kiinni. Rahoitus pysähtyi seinään. Musiikki lakkasi soimasta ja nyt oli ehdittävä tuolille. Tuoleja ei riittäisi kaikille. Yritysten suunnittelemat sijoitukset jouduttiin laittamaan jäihin. Kysyntä romahti. Rahoitusta ei tahtonut saada edes päivittäisen liiketoiminnan pyörittämiseen. Talouden kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun. Sitten tilanne vähitellen rauhoittui. Rahoitustarjonta palasi, valikoidut kansantaloudet ja yritykset palasivat orastavalle kasvun saralle ja kotitalouksissa huokaistiin helpotuksesta. Selvisimmekö finanssikriisin myrskystä? Vai olemmeko itse asiassa myrskyn silmässä? Martin Paasi Nordnet 9
Talouden trendit ja ilmiöt06.07.2015 Pitääkö Kreikka Eurooppaa poliittisen intohimonsa panttivankina? Oxymoron, eli sanonnan ristiriitaisuus, on retorinen kuvio, joka sisältää kaksi ristiriitaista käsitettä tai mielikuvaa. Tuore esimerkki tästä on kreikan pääministeri Alexis Tsipraksen käsitys, että eurooppalaiset päättäjät olisivat jotenkin halukkaampia antamaan veronmaksajiensa rahoja kreikkalaisille, kun kreikkalaiset kieltäytyvät velkojien asettamista ehdoista. Kreikan kansanäänestystulos "Ei" (kreikaksi Oxi), oli ehkä jossain määrin yllättävä mutta ainakin valitettava, koska nyt Eurooppalaisilla päättäjillä on poliittinen oikeutus antaa Kreikan mennä menojaan. Tsipraksen saavuttama etu, ei ehkä sittenkään ollut kenenkään etu, vaan lähinnä "typerä Ei", eli Oxi-moron. Martin Paasi Nordnet 53
Talouden trendit ja ilmiöt04.04.2014 Finanssikriisin lopputaistelu käydään tänä vuonna Finanssikriisin myrskynsilmässä rahoitusmarkkinoille ollaan tuomassa hivenen maalaisjärkeä ”Super-Mario” Draghin säestäessä, että ”täältä pesee jos on tarvis”. Onko kaikki nyt sitten kohdallaan euroalueen tulevaa talouskasvua varten? Martin Paasi Nordnet 14
Talouden trendit ja ilmiöt10.07.2015 Sopimusehdotukset kuin kaksi marjaa – mutta riittääkö se? Kreikka jätti sopimusehdotuksensa pari tuntia ennen puolta yötä eilen torstaina (9.7.2015). Sisällöltään se muistuttaa paljolti velkojien ehdotusta perjantailta 26. päivä kesäkuuta, jossa oli myönnytyksiä 25. kesäkuuta päivättyyn ehdotukseen, jonka kreikkalaiset kansanäänestyksessään hylkäsi. Martin Paasi Nordnet 44
Talouden trendit ja ilmiöt08.07.2015 Velkojat Kreikalle: Ota tai jätä Viiden vuoden ajan on kasvavassa määrin näyttänyt siltä, että Kreikka pitää velkojia poliittisen intohimonsa, eli euron peruuttamattomuuden panttivankina. Tiistaina 7. päivä heinäkuuta eurooppalaisten velkojamaiden mitta tuli, kreikkalaisen kansanäänestystuloksen siivittämänä täyteen. Mikäli sopimusta ei synny sunnuntaihin 12. heinäkuuta mennessä, Kreikka saa lähteä. Martin Paasi Nordnet 92
Talouden trendit ja ilmiöt06.02.2016 Viettävätkö kreikkalaiset eläkepäivänsä yksin? Kuluneella viikolla velkojat palasivat Ateenaan tarkastamaan, toteuttaako Kreikka lupaamansa toimenpiteet. Kreikassa mellakoitiin. Eläkeläiset haluavat eläkkeensä. Kreikan eläkejärjestelmä on kuitenkin ylimitoitettu ja samalla alirahoitettu. Kreikan velkojat, eli Euroopan keskuspankkista (EKP), Euroopan Unionista (EU) ja Kansainvälinen valuuttarahastosta (IMF) koostuva Troikka, vaatii 1,8 miljardin euron leikkauksia kreikkalaisten eläkemenoihin tänä vuonna. Troikka haluaisi sisällyttää matemaattiset lainalaisuudet kreikkalaiseen taloudenpitoon. Martin Paasi Nordnet 32
Talouden trendit ja ilmiöt23.10.2014 Draghin karhunpalvelus Euroopalle Euroopan keskuspankki on Mario Draghin johdolla tehnyt hartiavoimin työtä euroalueen talouden eteen. Ensinnäkin EKP on vienyt läpi laajoja pankkijärjestelmän luottamusta nostattavia toimenpiteitä. Näiden lieveilmiö on antolainauksen hidastuminen. Vastapainoksi EKP on tarjonnut ennenäkemättömiä toimenpiteitä jolla antolainaus lähtisi nousuun. Laatua on nostettu samalla kun yltiölikviditeettiä on kylvetty markkinoille. Kaikki nämä sinänsä hyvät toimenpiteet ovat samalla kuitenkin mahdollistaneet poliittisen päättämättömyyden. Rakenteellisiin ongelmiin ei ole tarvinnut tartuttua. Martin Paasi Nordnet 50