Sijoitusvinkit & -analyysit07.11.2015 Eurosta puhuttaessa pitää muistaa maailmansodat Monet rahoitusalan ammattilaiset ovat euron syntymisestä lähtien kritisoineet yhteistä euroa mahdottomaksi, valuvikaiseksi tai ainakin puolivalmiiksi järjestelyksi. Kun tähän lisätään euromaiden epätasainen talouskehitys, jonka seurauksena euron arvo on kaikille väärä, on helppo yhtyä myös valtamedian euroskeptikkoihin. Samalla monet kuitenkin puolustavat euroa ja eurojäsenyyden solidaarisuutta intohimoisella palolla, mikä ei välttämättä aina auta itse asiaa. Rahoitusalan ammattilaista tuollainen käytös on ihmetyttänyt siinä määrin, että heräsi epäilys siitä, että taustalla on jotain muuta kuin pelkkiä asia-argumentteja. Euron intohimoisimpia puolustajia ymmärtääkseen euro pitää nähdä yhtenä Euroopan yhdistymisen askeleena muiden joukossa. Taustalla on tosiaan pyrkimys yhdistää Eurooppa. Juuret löytyvät viimeisen vuosisadan maailmansodista. Martin Paasi Nordnet 28
Talouden trendit ja ilmiöt05.11.2015 Hallintarekisterijupakka on politiikkaa – yhtenäismarkkinat ei EU haluaa yhdenmukaistaa sisäiset markinansa. Tuli arvopaperisäilytyksen vuoro. Laadittiin kaikkia jäsenmaita heti sitova ja kilpailua edistävä asetus, joka kuitenkin valitettavan epämääräisellä tavalla pyrkii mahdollistamaan hallintarekisterirakenteen kaikkiin jäsenmaihin. Nyt mikään etujärjestö tai luonnollinen mielipideliittymä ei osaa päättää mikä olisi parhaaksi. Onko edes asetuksella määrätty hallintarekisterin tuleminen vapaaehtoinen vai ei? Timo Soini, viisaana miehenä ja EU-kriittisine mielipiteineen, sentään ymmärsi ottaa irtopisteet itselleen. Martin Paasi Nordnet 38
Talouden trendit ja ilmiöt22.10.2015 Hallintarekisterin tuleminen ei muuta mitään Hallintarekisterikeskustelua seuratessa ei voi kuin ihmetellä miten tällaisesta rahoitusalan seikkaperäisestä asiasta on voinut syntyä näinkin iso polemiikki. Varsinkin kun hallintarekisterikäytännön rantautuminen Suomeen ei käytännössä tule vaikuttamaan yhtään mihinkään. Suomalaiset saavat sijoittaa ulkomaisen välittäjän kautta hallintarekisteriä käyttäen suomalaisiin osakkeisiin jo nyt ja myös tulevaisuudessa. Eli suomalaisten omistukset ovat piilotettavissa jos niin toivoo. Se, että Suomeen lisäksi tuodaan paikallinen julkinen hallintarekisteri on tässä yhteydessä ihan samantekevää. Julkinen suoran omistuksen mallin on siihen nähden parempi. Martin Paasi Nordnet 53
Vastuullinen sijoittaminen21.08.2015 Loppuuko veronkierto vuonna 2017? Veronkierron kitkeminen on noussut monen maan agendalle osin talousvaikeuksien takia, osin Yhdysvaltojen aloitteen rohkaisemana. Jotta veronkierron voisi pysäyttää on uudistusten oltava mahdollisimman globaaleja. Kansainvälinen verojen välttely vaikeutuu lähivuosina jopa kolmella konkreettisella verotietojen vaihtoprojektilla, kertoo Finanssialan Keskusliitto. Nämä kattavat Yhdysvallat, OECD maat ja EU:n. Nämä verotietojen vaihtohankkeet ovat kansainvälisesti hyvin merkittäviä. Tämä on huono uutinen miljonääreille ja ainakin periaatteessa hyvä uutinen meille tavallisille kansalaisille. Martin Paasi Nordnet 53
Talouden trendit ja ilmiöt10.07.2015 Sopimusehdotukset kuin kaksi marjaa – mutta riittääkö se? Kreikka jätti sopimusehdotuksensa pari tuntia ennen puolta yötä eilen torstaina (9.7.2015). Sisällöltään se muistuttaa paljolti velkojien ehdotusta perjantailta 26. päivä kesäkuuta, jossa oli myönnytyksiä 25. kesäkuuta päivättyyn ehdotukseen, jonka kreikkalaiset kansanäänestyksessään hylkäsi. Martin Paasi Nordnet 44
Talouden trendit ja ilmiöt08.07.2015 Velkojat Kreikalle: Ota tai jätä Viiden vuoden ajan on kasvavassa määrin näyttänyt siltä, että Kreikka pitää velkojia poliittisen intohimonsa, eli euron peruuttamattomuuden panttivankina. Tiistaina 7. päivä heinäkuuta eurooppalaisten velkojamaiden mitta tuli, kreikkalaisen kansanäänestystuloksen siivittämänä täyteen. Mikäli sopimusta ei synny sunnuntaihin 12. heinäkuuta mennessä, Kreikka saa lähteä. Martin Paasi Nordnet 92
Talouden trendit ja ilmiöt06.07.2015 Pitääkö Kreikka Eurooppaa poliittisen intohimonsa panttivankina? Oxymoron, eli sanonnan ristiriitaisuus, on retorinen kuvio, joka sisältää kaksi ristiriitaista käsitettä tai mielikuvaa. Tuore esimerkki tästä on kreikan pääministeri Alexis Tsipraksen käsitys, että eurooppalaiset päättäjät olisivat jotenkin halukkaampia antamaan veronmaksajiensa rahoja kreikkalaisille, kun kreikkalaiset kieltäytyvät velkojien asettamista ehdoista. Kreikan kansanäänestystulos "Ei" (kreikaksi Oxi), oli ehkä jossain määrin yllättävä mutta ainakin valitettava, koska nyt Eurooppalaisilla päättäjillä on poliittinen oikeutus antaa Kreikan mennä menojaan. Tsipraksen saavuttama etu, ei ehkä sittenkään ollut kenenkään etu, vaan lähinnä "typerä Ei", eli Oxi-moron. Martin Paasi Nordnet 53
Talouden trendit ja ilmiöt29.06.2015 Viikonlopun sekoilun saldo: minne menet, Kreikka? Kun velkojat olivat valmistelemassa uutta sopimuspohjaa, Tsipras perjantai-iltana yllättäen ilmoitti järjestävänsä kansanäänestyksen sunnuntaina 5. heinäkuuta, torstaisen sopimusluonnoksen hyväksymisestä. Kansan pitää nyt muutamassa päivässä ottaa kantaa siihen, mihin Tsipras puolueineen ei ole saanut selkeyttä viidessä kuukaudessa. Tsipras pyysi samalla kansanäänestyksen ajaksi lisäaikaa, mutta tähän lauantainen Euroopan valtionvarainministerikokous ei enää suostunut. Martin Paasi Nordnet 45
Talouden trendit ja ilmiöt26.06.2015 Mistä Kreikka ja sen velkojat kinastelevat? Kreikan kriisin neuvotteluosapuolet olivat pääsemässä sopimukseen alkuviikosta, mutta viikon edetessä mielipiteet erkanivat kahdeksi sopimusluonnokseksi joita ei torstain tapaamisessa enää pystytty sulattamaan yhteen. Nyt tehdään hartiavoimin työtä uuden sopimuksen synnyttämiseksi. Aikaa ei ole kuin ensi viikon tiistaihin jolloin 1,5 miljardin euron lainaerä erääntyy maksettavaksi. Mikäli sopimusta ei maanantai aamuun mennessä synny, pankit saattavat pysyä kiinni Kreikassa. Mistä neuvotteluissa sitten nahistellaan? Martin Paasi Nordnet 35