Siirry pääsisältöön

Sijoitettu velka on valtiolle hyvä velka

Suomella on velkaa noin 55 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Ennen vuoden 2021 loppua velkaa on noin 57 prosenttia BKT:stä. Euroopan unionissa velkaa on keskimäärin kuitenkin 90 prosenttia. Suomalaisten velkakammolla on syvät juuret ja se on velkojien keskuudessa hyvän maineemme perusta. Pitäkäämme siitä hyvää huolta. Kun tuplaamme velkaamme.

Nollakasvu

Meillä on nimittäin huomattavasti vakavampia ongelmia. Suomen talouden kasvu on polkenut paikallaan viimeiset 12 vuotta. Olemme juuri ja juuri päässeet vuoden 2007 BKT-tasolle. Luit oikein. Olemme hävinneet talouskasvua vuosikymmenen edestä. Siihen meillä ei ole varaa. Hyvinvointiyhteiskuntamme maksaa. Se pitää maksaa. Verojen korotus on helppoa muttei kestävää. Kakku pitää saada kasvamaan.

Investointeja?

Kriisitunnelma on kuitenkin suunnilleen yhtä järisyttävä kuin amerikkalaisen ostoskeskuksen leppoisa hissimusiikki matkalla kellariin. Kasvaaksemme tarvitsemme investointeja. Yksityisiä ja julkisia. Yksityiset tulevat kun kaikki muu on kunnossa. Kaikki muu saadaan kuntoon kunhan teemme mittavia julkisia investointeja infrastruktuuriin. Fyysiseen ja inhimilliseen.

Ulkomaiset yritykset, jotka pohtivat sitä, missä päin maailma heidän kannattaisi tuottaa palveluitaan ja tuotteitaan, analysoivat kohdemaita pitkälle tulevaisuuteen. Miten vakaa on poliittinen ilmapiiri? Miltä liikenneyhteydet näyttävät? Mikä on byrokratian sujuvuus? Miltä työmarkkinailmapiiri näyttää? Riittääkö maassa tekijöitä?

Harvenevat tekijät

Suomen osalta kansainvälisessä vertailussa hieman yllättäväksi ongelmaksi nousee tekijöiden riittävyys. Vaikka Suomessa työttömyyttä on aivan liikaa, tulevaisuuden näkymä tekijöiden määrästä on synkkääkin synkempi. Maassa syntyvyys laskee ja työperäinen maahanmuutto on hankalaa. Kun Uusi-Seelanti, Australia ja Kanada jo pitkään ovat markkinoineet itseään työnteon Eldoradona, Suomessa työperäisiä maahanmuuttajia kiusataan.

Tekijät, jotka joku muu on kasvattanut ja kouluttanut, on se matalalla roikkuva hedelmä jonka useimmat muut maat ymmärtävät poimia. Maahanmuuttoviraston pitäisi levittää punainen matto kaikille, jotka haluavat tulla Suomeen pitämään huolta itsestään. Työperäinen maahanmuuttaja kun ei Suomelle maksa yhtään mitään. Työperäinen maahanmuuttaja sen sijaan tuottaa tuloa paitsi valtiolle, myös eläkejärjestelmälle.

Maailmassa tuotetaan asioita. Mitä enemmän siitä tuotannosta saadaan Suomeen, sitä kestävämmin sitä tuotetaan ja sitä isommaksi suomen talouden kakku kasvaa. Sitä paremmin Suomella on varaa olla hyvinvointiyhteiskunta. Kaikki maailman kovimmat tekijät pitäisi siis saada Suomeen. Esimerkiksi piilaaksossa syntyneistä menestystarinoista suurin osa on maahanmuuttajien aikaansaannosta.

Saari nimeltä Suomi

Suomi on kuitenkin saari. Siksi tekijöiden riittävyyden lisäksi yksi tärkeimmistä edellytyksistä saada tuotantoa Suomeen on poikkeuksellisen hyvät liikenneyhteydet. Hyvät, nopeat liikenneyhteydet pienentävät fyysisiä etäisyyksiä. Siksi tarvitsemme luotijunayhteydet Tukholman ja Pietarin välille sekä Tallinnan ja Oulun välille. Näin hävitämme etäisyydet ja teemme Helsingistä metropolin, joka vajaassa tunnissa tavoittaa 8 miljoonaa ihmistä.

Helsinkiä metropolina tukee lisäksi se, että lyhyin tie Yhdysvaltojen itärannikolta ja manner-Euroopasta Aasiaan kulkee Helsingin ylitse. On siksi täysin järjetöntä, että tuo liikenne tällä hetkellä hyödyntää Istanbuliin ja Dubaihin rakennettuja lentoliikennehubeja. Toki siellä on investoitu hulluna lentoliikennekapasiteettiin ja oheispalveluihin liikenteen houkuttelemiseksi väärälle puolelle maailmaa. Helsinki-Vantaan kapasiteetti pitäisi kymmenkertaistaa.

Mistä rahat?

Korkotason ollessa nolla ja inflaation odottaessa nurkan takana Suomen tulisi laskea liikkeelle niin paljon pitkäaikaista nollakorkoista valtionlainaa kuin mitä ikinä saadaan markkinoille myytyä. Takaisinmaksu hoidetaan tehtyjen investointien tuotoilla. Lisäksi ainakin noin kahteen prosenttiin normalisoituva inflaatiotaso syö nimellisarvosta viidessäkymmenessä vuodessa suuren osan.

Siinä missä syömävelka on pahasta, kannattaviin hankkeisiin sijoitettu velka on hyvästä. Kiinalaiset rakentavat luotijunaverkostoa 1000 kilometrin vuositahtia. Nyt pitäisi uskaltaa senkin edestä.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinPaasi ja puhelimitse numerosta 050 591 8292.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit