Synkähkö tuloskausi, kohtuullisia osinkoja

Pörssin tilinpäätöskausi on loppumassa. Muita hitaammat raportoijat Keskisuomalainen ja Talvivaara eivät vielä ole paljastaneet viime vuoden lukujaan. Näiden kahden yhtiön vaikutus kokonaisuuteen on kuitenkin jokseenkin olematon. Nokia puolestaan panttaa vielä erinomaisen mielenkiintoista osinkoehdotustaan viime vuodelta. Tästä huolimatta yleiskuva tilikaudesta 2013 on jo selkiintynyt.

Vaikea taloudellinen toimintaympäristö näkyy selvästi tuloslaskelmien yläpäässä. Kotimaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna noin 152 miljardia euroa eli keskimäärin 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Keskeisenä osasyynä myynnin laskuun oli Nokian Microsoft-kauppa, minkä seurauksena matkapuhelinliiketoiminta käsitellään tilinpäätöksessä lopetettuina toimintoina.

Liikevaihdot supistuivat

Normaalioloissa on hyvin harvinaista, että liikevaihdot supistuvat. Nyt nähtiin kuitenkin vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman myynnin äkkipysähdyksen toisinto. Tuolloinhan myynti pieneni peräti 19 prosenttia.

Myynnin lasku ei heijastunut läheskään täysipainoisesti pörssiyhtiöiden kannattavuuteen, sillä erityisesti finanssikriisi opetti, että kriisitilanteessa kululeikkauksiin on ryhdyttävä välittömästi. Kun Nokian jättitappio vuodelta 2012 eliminoidaan, tulokset ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla vuosina 2011–2013. Ilman Nokiaa kotimaisten pörssiyhtiöiden näyttämät nettotulokset olivat näiden kolmen vuoden aikana 7,3 miljardia, 6,0 miljardia ja 6,4 miljardia euroa. Luvut ovat melko vaatimattomia verrattuna pörssin huippuvuoteen 2006.

Vuoden 2013 haasteellisuus näkyy myös pörssiyhtiöiden kirjanpidollisten omien pääomien kehityksessä. Menestyvä yhtiö pystyy jatkuvasti kasvattamaan sekä omistajilleen jakamia osinkoja että yhtiöön jäävää omaa pääomaa.

Vuoden 2013 lopussa kotimaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu tasesubstanssi oli 83,3 miljardia euroa, eli nelisen prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Helmikuun lopussa 2014 samojen yhtiöiden markkina-arvo oli noin 158 miljardia euroa, eli keskimäärin maksettiin noin 90 prosenttia ylihintaa eli preemiota taseessa näkyvistä omista pääomista. Pörssissä on kuitenkin kymmeniä kriisiyhtiöitä, jotka polttavat omia pääomiaan vinhaa vauhtia useista pelastusanneista huolimatta.

Kannattavuus heikohko

Pörssiyhtiöiden todellisen kannattavuuden selvittäminen ja seuraaminen vuodesta toiseen ei ole alkuunkaan helppoa IFRS-tilinpäätösten perusteella. Pitkien aikasarjojen luomista on haasteellista. Esimerkiksi myyty liiketoiminta ei enää kuulu ”jatkuviin toimintoihin” ja sen mahdolliset tappiot voi ”unohtaa”. Vuosi sitten Nokia raportoi vuoden 2012 liiketappiona 2,3 miljardia ja tilikauden tappiona 3,8 miljardia euroa. Nyt vastaavat luvut ovat voittoa 0,5 miljardia ja tappiota 0,7 miljardia. Hämmentävää on myös, että IFRS-standardien muutosten vuoksi vanhojen tilikausien luvut ”korjataan” jatkuvasti jälkikäteen.

Nykyään niin suosituissa kertaerissäkin esiintyy runsaasti kirjavuutta. Myyntivoitot ja –tappiot lienevät yksiselitteisiä, mutta moneen muuhun kertaerään voi suhtautua epäillen. Esimerkiksi henkilöstöleikkauksiin liittyvät kulut toistuvat tavan takaa. Kun tehdään päätöksiä alaskirjauksista, ne rumentavat vain sen tilikauden lukuja, joihin ne kohdistuvat. Kuitenkin alaskirjauksiin liittyvät menetykset ovat lähes poikkeuksetta syntyneet useiden vuosien aikana.

Yhä useammin yhtiöt ilmaisevat kannattavuutensa liikevoittotasolla, koska harkinnanvaraisten erien merkitys liiketuloksessa on pienempi kuin tilikauden nettotuloksessa. Liikevoitto suhteessa liikevaihtoon on puolestaan käyttökelpoinen mittari suhteellisen kannattavuuden kehityksestä.

Jälleen ilman Nokiaa kotimaisten pörssiyhtiöiden liiketulos oli 9,0 miljardia, 7,1 miljardia ja 7,5 miljardia euroa vuosina 2011–2013. Liikevoittomarginaali oli samoina vuosina 6,8 prosenttia, 5,1 prosenttia ja 5,5 prosenttia. Kululeikkausten tietä on käyty loppuun. On ilmeistä, ettei kannattavuus voi jatkossa kohentua ilman myynnin kasvua, mikä edellyttää taloustilanteen selvää elpymistä.

Osinkojen tarkastelu on helpompaa kuin tulosten ja ehkä myös mieluisampaa, koska synkähköstä tuloskaudesta huolimatta osinkokausi muodostui kokonaisuutena kohtuullisen hyväksi. Pörssin päälistalla on tällä hetkellä 121 kotimaista pörssiyhtiötä. Näistä neljällä (Caverion, Munksjö, Restamax ja Valmet) ei ole vertailukelpoisia osinkotietoja vuodelta 2012.

Vuosi sitten Nokia yllätti jättämällä omistajansa ilman osinkoa. Riippumatta siitä, minkälaisen osingon yhtiö nyt jakaa, se liittyy osingon nostajien joukkoon. Talvivaaralla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä voitonjakoon. Mikäli oletamme, että Keskisuomalainen joutuu alentamaan osinkoaan, 117 yhtiöstä 37 pörssiyhtiötä nostaa osinkoaan, 46 pitää osinkonsa ennallaan ja 34 alentaa osinkoaan.

Osinkosumma kasvanee

Myös euromääräisiä lukuja tarkasteltaessa osinkokausi näyttää kohtuulliselta. Tilikaudelta 2011 kotimaiset pörssiyhtiöt jakoivat osinkoja ja pääomanpalautuksia yhteensä 6.329 miljoonaa euroa. Vuosi sitten eli tilikaudelta 2012 voittovarojen jako oli 5.783 miljoonaa euroa. Viime vuodelta on jo tiedossa omistajille 5.573 miljoonaa euroa ilman Nokiaa ja Keskisuomalaista.

Pelkästään Nokia nostaa viime mainittua osinkokertymää tuntuvasti, sillä Microsoftin maksamasta kauppahinnasta pitäisi liietä osakkeenomistajillekin merkittävä osa. Nokian 20 sentin osinko vastaisi 743 miljoonaa euroa ja 40 sentin osinko – normaalitaso vuosina 2008–2010 – kasvattaisi osinkosummaa peräti 1.486 miljoonalla eurolla. Osinkosumma nousisi siten runsaaseen seitsemään miljardiin euroon, mikäli Nokia maksaisi 40 senttiä osaketta kohti. Toki umpeen kurottavaa riittää vuoden 2007 ennätykseen. Tuolloin kotimaisten pörssiyhtiöiden osinkosumma oli 8.911 miljoonaan euroon.

Vuoden 2013 lopullista osinkosummaa arvioitaessa on myös otettava huomioon, että yllättävän moni yhtiö pyytää yhtiökokoukselta hallitukselleen valtuutusta jakaa lisäosinkoa myöhemmin kuluvana vuonna. Kaikkia valtuutuksia tuskin käytetään, mutta toisaalta on ilmeistä, ettei näitä valtuutuksia turhan takia pyydetä. Erityisen räväkkä on Ramirentin jakosuunnitelma. Säännönmukainen osinko nostetaan 34 sentistä 37 senttiin, minkä lisäksi yhtiö vihjaisee enintään 63 sentin lisäosingosta. Yhtiökokouskutsujen mukaan lisäosinkoja saattaa olla luvassa myös mm. Alma Medialta, Pohjois-Karjalan Kirjapainolta, Solteqilta, Sopranolta, Talentumilta ja Sanomalta.

Harhaanjohtavaa osinkotietoa julkisuudessa

Julkisuudessa suomalaisten saamaa osinkopottia paisutellaan usein harhaanjohtavasti laskemalla mukaan pörssilistamme ulkomaiset eli käytännössä ruotsalaiset yritykset, joilla on toissijainen rinnakkaislistaus meillä. Tästä syntyvä harha on merkittävä, koska pelkästään Nordean ja TeliaSoneran osingonjako viime vuodelta on yhteensä peräti 3.199 miljoonaa euroa (2.842 miljoonaa vuodelta 2012). Näiden kahden yhtiön vuoden 2013 osingoista vain noin 790 miljoonaa euroa (675 miljoonaa vuodelta 2012) tulee suomalaisille osakkeenomistajille, kun muistamme, että suomalaisten osuus Nordean osakekannasta on 31 prosenttia ja TeliaSoneran osakekannasta 17 prosenttia.

Toki osinkovirtaa on myös Suomesta ulkomaille, koska ulkomaiset sijoittajat omistavat merkittävän osan pörssiyhtiöistämme. Ulkomaalaisten omistusosuus on tällä hetkellä noin 45 prosenttia. Jo tiedossa olevasta kotimaisten yritysten osinkosummasta 5.573 miljoonasta eurosta tulee noin 3,1 miljardia suomalaisille ja suurelta osin suomalaisille eläkeyhtiöille. Suomalaisten osinkosato nousee noin 3,9 miljardiin euroon, kun osuutemme Nordeasta ja TeliaSonerasta lisätään. Nokian ulkomaalaisomistus on niin vankka, ettei sen suurikaan osinko kartuta kovin paljon suomalaisten pankkitilejä. Joka tapauksessa 3,1 miljardin tai 3,9 miljardin osinkosumma on kovin vaatimaton verrattuna julkisuuudessa esitettyyn suomalaisten osakkeenomistajien saamaan ”jättiosinkopottiin”.

Tarkasteltaessa yksittäisiä yrityksiä iloisia osinkoyllätyksiä oli melko runsaasti. Kevään ehkä iloisimmat osinkouutiset tulevat ehkä Neste Oililta ja Cramolta, joiden osakekohtaiset osingot nostetaan 71 ja 43 prosenttia. Tosin Neste Oilin voitonjako romahti finanssikriisin yhteydessä eikä vieläkään ole lähellä vuosien 2006–2008 yli 200 miljoonan euron tasoa.

Koneen osinkosarja mykistävä

Pitkäkestoinen jatkuvasti kasvava voitonjako kertoo paljon enemmän sijoituskohteesta kuin yksittäisen vuoden ehkä satunnaistekijöiden aiheuttama suurikin muutos. Erinomainen osinkosarja monelta vuodelta on mm. Amerilla, Koneella, Pohjolalla, Raisiolla, Sammolla ja Vaconilla. Varsinkin Koneen osingon pitkän aikavälin kehitys on suorastaan mykistävä: vielä 15 vuotta sitten yhtiö jakoi omistajilleen vain 12,2 miljoonaa euroa. Vuodelta 2012 summa oli lisäosinkoineen noussut 64-kertaiseksi eli 780 miljoonaan euroon. Vuodelta 2013 on jo jaettu 512 miljoonaa euroa, minkä lisäksi lisäosingon mahdollisuutta tuskin nytkään voi sulkea pois.

Nokian tietojen puuttuessa eniten voittovaroja omistajilleen tilikaudelta 2013 tilittävät Fortum (977 milj. euroa), Sampo (924 milj. euroa), Kone (512 milj. euroa), UPM-Kymmene (317 milj. euroa) ja StoraEnso (237 milj. euroa).

Luonnollisesti tänä keväänä on tarjolla myös kylmää kyytiä osakesäästäjille. Media-alan ja kotimaisten markkinoiden ahdinko heijastuu selvästi osinkoehdotuksiin. Esimerkiksi Aspo, Cargotec, Lemminkäinen, Sanoma, Stockmann sekä diffuusioyhtiöt Metso ja YIT jakoivat niukkuutta omistajilleen. Jatkossa Ukrainan kriisi ja Venäjän sotilaallinen uho ruplan romahduksineen heijastunee ikävällä tavalla monen suomalaisyhtiön tilinpäätökseen.

Hätkähdyttävää on, että peräti 35 pörssiyhtiötä – lähes 30 prosenttia kaikista – on niin surkeassa tuloskunnossa, ettei omistajille heru senttiäkään. Arvosijoittaja ei koske näihin yhtiöihin pitkällä tikullakaan. Näiden osakkeiden pitkän aikavälin kurssikehitys ei taida houkutella muitakaan sijoittajia apajille ellei sitten apu tule Stonesoftin tapaan anteliaan ostotarjouksen muodossa.

Joukossa on sekä kroonisia tapauksia, joilla ei ole ylipäänsäkään tapana muistaa omistajiaan, että ikäviä yllätyksiä. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat Martela, Oriola, Panostaja, Pohjois-Karjalan Kirjapaino, Rautaruukki ja Wulff Group. Totuuden nimessä on todettava, että esimerkiksi Exelin ja Okmeticin nollaosingot ovat ymmärrettäviä viime vuoden puolella maksettujen suurten ylimääräisten osinkojen vuoksi. Näin olisi monen muunkin yhtiön kannattanut toimia, sillä hallituksen osinkosekoilu viime vuonna johti siihen, että osinkotulojen verotus on kuluvan vuoden alusta entistäkin kireämpi ja epäjohdonmukaisempi.

Vuoden 2014 helmikuun lopun kursseilla ja vuoden 2013 osinkoehdotuksilla kotimaisten pörssiyhtiöiden keskimääräinen osinkotuotto on noin 4,1 prosenttia (ilman Nokiaa).  Samanaikaisesti riskitöntä korkoa vastaavat valtion viisivuotisen lainan tuotto oli 0,7 prosenttia ja 12 kuukauden euribor 0,6 prosenttia. Näin suuri ero osinkotuoton hyväksi on luonnoton eikä voi olla pysyvä. Pörssiosakkeiden ehdoton ykkönen lähes 10 prosentin osinkotuotollaan on Orava Asuinkiinteistörahasto.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit