Suomessa piiloindeksointiin ei tosiaankaan tartuta

Sain pari kuukautta sitten YLE:n ruotsinkielisen toimituksen tarttumaan ilmiöön siitä, ettei piiloindeksointiin Suomessa puututa. YLE:n toimitus teki Spotlight –ohjelmaan aihetta käsittelevän 30 minuuttisen osion. Siinä vertailtiin Suomen Finanssivalvontaa Ruotsin ja Norjan sisarorganisaatioihin usealla haastattelulla. Ero asenteissa on ilmeinen.

Piiloindeksoinnissa rahastoyhtiö lupaa rahastolle aktiivista salkunhoitoa, pyrkimyksenään vertailuindeksiä parempaa tuottoa, mutta rahaston salkku on kuin onkin hyvin vertailuindeksin kaltainen. Kun rahasto ei eroa vertailuindeksistään, sillä ei edes ole edellytyksiä päästä vertailuindeksiä parempaan tuottoon. Ongelma on indeksirahastoa kymmenkertaiset kulut, jotka varmasti (pitkässä juoksussa) syövät puolet hänelle  tuloutuvasta tuotosta. Sekä rahastoyhtiön lupaus tarjotusta palvelusta, jota se ei tee.

Aihe oli Spotlight –ohjelman lisäksi näkyvästi esillä myös YLE TV-Nytt uutislähetyksessä, MTV3 Huomenta Suomessa, sekä OBS Debatt ohjelmassa. YLE julkaisi aiheesta myös neljä juttua kotisivuillaan. Kuvaavaa oli, että kaupallisen alan mediasta vain Arvopaperi huomioi YLE:n tekemän jutun, ja silloinkin haastatellun varainhoitajan vasta-argumentteja korostaen.

Maailmassa piiloindeksointia mitataan niin sanotulla active share -luvulla. Kun luku alittaa 60 prosentin, puhutaan kasvavassa määrin piiloindeksoinnista. Suomessa useiden suomeen sijoittavien rahastojen active share -luku alittaa jopa 30 prosentin. Jos Suomessa, Suomen osakemarkkinan pieneen kokoon viitaten ei voi olla aktiivinen, silloin ei pidä myydä, eikä veloittaa sellaisesta sijoituspalvelusta. Toisaalta Tanskan ja Norjan osakemarkkinat ovat yhtälailla haasteelliset, mutta siellä aktiivisena myydyltä rahastolta vaaditaan aktiivisuutta.

Alhainen aktiivisuus ei myöskään toimi. Vertailin äskettäin kaikki viimeisen kymmenen vuoden aikana olemassa olleet, suomeen sijoittavien osakerahastojen tuottoja keskenään. 22 aktiivisesta rahastosta vain kaksi (2) tuottivat matalakuluista OMXH25ETF indeksirahastoa paremmin. Korkeammat kulut eivät toisin sanoen tuottaneet lisäarvoa niihin sijoittaneille säästäjille. Aktiivisten rahastojen tuotto oli keskimäärin lähes kolmanneksen (29 %) passiivista indeksiosuusrahastoa huonompi. Tämä on täysin alhaisen aktiivisuuden mukainen lopputulos.

Pöyristyttävintä tässä on kuitenkin se, että Finanssivalvonta ei tähän epäkohtaan tartu. Ei vaikka useimmat ammattimaiset varainhoitajatkin paheksuvat piiloindeksointia.

 

Alla linkit yllä mainittuihin juttuihin:

TV-Nytt Uutislähetys @ 14:29

YLE Spotlight

MTV3 Huomenta Suomi

OBS Debatt

YLE:n artikkeli nro 1

YLE:n artikkeli nro 2

YLE:n artikkeli nro 3

YLE:n artikkeli nro 4

Arvopaperi

 

Active Share tutkimukset

Euroopa (2016)Ruotsi (2013), Tanska (2013) ja Suomi (2014).

 

Blogeja aiheesta

“Ihmiskunnan suurin puhallus: piiloindeksointi”

“Rahastosäästäjän uudet silmälasit”

“Laiska Finanssivalvonta mahdollistaa laiskat sijoitusrahastot”

“Piiloindeksirahasto kuin alkoholiton keskiolut”

“Kalliit rahastot eivät Suomessa kannata”

 

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
16.06.2017 13:33

Hyvä kirjoitus ja hyvä asia.

Ehdotus kolumnin aiheeksi seuraavaksi että mitä tapahtuu kun indeksisijoittamisesta tulee liian yleistä. Eli indeksirahastot ovat liian suuria ja eivät enää kuvasta sitä markkinaa johon ne sijoittavat. Siitäkin on nyt saatu ainakin yksi esimerkki kun Van Eckin junior gold miners ETF kasvoi liian suureksi ja “häntä heilutti koiraa” ja “häntä etsi uuden koiran”. Nykyisissä rahastovirtauksissa tämä ei tosiaan ole kaukaa haettua ihan tyyliä S&P 500:n yhtiöissä kun State Streetin, Blackrockin ja Vanguardin ETF:t alkavat olla niin järkyttävän kokoisia.

Nimetön
Nimetön
17.06.2017 16:08

Varför tar inte konsumentverket tag i detta?Är inte grupptalan just för sådana här ändamål, många som lider men litet intresse för individen att prosessa?