Suomalaisten osinkotulot asteittaisessa kasvussa, mutta uudelleensijoitukset harvinaisia

Nordnet teetti kyselyn ensi vuoden osinko-odotuksista. Sen toteutti tutkimusyhtiö CINT aikavälillä 18.–24.11.2015. Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten passiivisten tulojen kehitystä ensi vuonna sekä näiden tulojen mahdollista käyttökohdetta. Kyselyyn vastasi 1014 18–65-vuotiasta suomalaista. Virhemarginaali oli +/-3 %. Esittelen kyselyyn saadut vastaukset tässä merkinnässä.

Miten arvioit passiivisten tulojesi (esim. korko-, osinko- ja vuokratulot) kehittyvän vuonna 2016?

En saa passiivisia tuloja: 33,8 %
Pysyvät ennallaan suhteessa vuoteen 2015: 32,1 %
Kasvavat vuodesta 2015: 15,8 %
Laskevat vuodesta 2015: 9,2 %
En osaa sanoa: 9,1 %

Vastaukset paljastavat, että odotusten mukaan suomalaisten osinkotulot ovat ensi vuonna pääpiirteittäin vakaat tai asteittain kasvavat. Kysely ei kartoittanut syitä tulojen kasvuodotuksille, mutta mahdollisia selittäjiä ovat esimerkiksi yhtiöiden asteittain kohentuneet tulokset ja toisaalta heikohkot investointinäkymät vaisuilla kotimarkkinoilla, mikä vapauttaa voittovaroja muihin kuin investointitarkoituksiin. Osinkojen kasvattaminen on yksi vaihtoehto, muiden ollessa lainanlyhennys, omien osakkeiden takaisinosto, yrityskaupat ja sijoitukset.

Toisen kysymyksen osalta merkittävä havainto on, että vain harva sijoittaa osinkonsa uudelleen kasvamaan korkoa korolle. Tällöinkin osingot sijoitetaan selvästi mieluummin muihin kohteisiin kuin alkuperäiseen osinkoa maksaneeseen yhtiöön.

Jos saisit passiivisia tuloja ensi keväänä, mihin käyttäisit saamasi varat?

Lainojen takaisinmaksuun: 22,2 %
Lomailuun: 18,6 %
Kodin hankintoihin: 18,6 %
Sijoittaisin uusiin sijoituskohteisiin: 17,9 %
En osaa sanoa/johonkin muuhun: 17,1 %
Sijoittaisin takaisin samaan sijoituskohteeseen: 5,6 %

Vain reilu viidennes vastaajista ylipäätään sijoittaa osingot uudelleen joko takaisin samaan kohteeseen tai etsien rahoille uuden sijoituskohteen. Tässä viitekehyksessä on merkillistä havaita, että mikäli osinkovirta sijoitetaan uudelleen, löytää yli kolme neljäsosaa uuden kodin muualta kuin osinkoa maksaneesta yhtiöstä. Osa tästä on perusteltavissa hajautuksen lisäämisellä salkkuun, mutta uusien sijoituskohteiden etsimisen osuus on hämmästyttävän suuri.

Toisaalta on kuitenkin huomattava, että pitkäjänteisellä buy-and-hold -sijoittajalla, joka ei säästä aktiivisesti palkkatuloistaan osakekauppoihinsa, osingot muodostavat vuosittain käytännössä ainoan tulovirran uusien sijoituskohteiden hankkimiseen.

Suosituin yksittäinen osinkojen käyttökohde on kyselyyn saatujen vastausten perusteella lainojen takaisinmaksu. Koska kyselyyn osallistuneet ovat tavallisia suomalaisia – eivät ainoastaan aktiivisia sijoittajia – voidaan halu keventää lainataakkaa tulkita kasvaneeksi epävarmuuden tunteeksi talouden tulevaisuudesta.

Ennen osinkotulojen takaisinsijoittamista myös lomailu ja kodin hankinnat nousivat suosioon. Muistaen, että sijoitusstrategioita on monenlaisia, voidaan silti todeta, että vaikka osakkeisiin sijoitettavan rahan yleensä suositellaan olevan ”ylimääräistä, jota ei tarvitse normaaliin elämiseen”, suomalaiset näyttävät kuitenkin hyödyntävän säästöjen juoksevia tuloja nimenomaan arkisen budjetin kattamiseen.

On korostettava ainoastaan luonnollisena sitä, että monessa sijoitusstrategiassa osingot siirtyvät ennemmin tai myöhemmin kulutukseen tai lainojen takaisinmaksuun. Tämän on kuitenkin syytä olla täysin tietoinen valinta seurauksineen. Viittaan tällä siihen, että esimerkiksi salkun markkina-arvoon nähden vuotuinen kolmen prosentin osinkovirta ei jätä salkun pitkän aikavälin arvonkehitystä kolmea prosenttia heikommaksi kuin salkulla, jossa osingot sijoitetaan uudelleen.

Korkoa korolle -mekanismin kautta osingot edes kohtuullisesti uudelleensijoittamalla salkku ei ole muutaman vuosikymmenen kuluttua markkina-arvoltaan vain kolmea prosenttia, vaan jopa 300 prosenttia suurempi kuin sijoittajalla, joka syö osingot kuormasta muuhun elämiseen. Mutta kuten todettua, osinkojen ottaminen käyttöön voi olla täysin perusteltua jossain vaiheessa sijoitusstrategiaa ja elämänkaarta. Silti takaraivossa on pieni pelko siitä, etteivät osinkosijoittamisen yleiset opit ole iskostuneet vielä riittävällä tavalla koko suomalaiseen sijoittajakansaan.

Päätettäessä “ottaa osingot elämiseen” on hyvä tiedostaa, etteivät osingot ole pelkästään ylijäämärahaa, vaan jopa keskeisin yksittäinen tekijä kokonaistuoton muodostumisessa. Pitkässä juoksussa osingot ovat edustaneet lähes 50 prosenttia kokonaistuotosta, ja salkun markkina-arvon kehityksessä uudelleensijoitukset voivat tilanteesta riippuen näytellä vieläkin suurempaa roolia uudelleensijoitusten kautta.

—

SIJOITUSKIRJAT OVAT NYT ALENNUKSESSA (hinnat sis. postituksen ja ALV:n):

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa). 

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

>> Sijoituskirjojen tilauslomakkeelle

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia. Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: ocularinvasion / Foter.com / CC BY-NC