Sijoitukset infrastruktuuriin siivittävät Euroopan digitaalista ja vihreää siirtymää

Ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa kaikilla suurimmilla talouksilla on valmiina hankkeita, joilla tuetaan digitaalisia innovaatioita ja etenemistä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Rakenteiden mukana muuttuvat olennaisesti myös tapamme tehdä töitä, elää ja sijoittaa. Maailmanlaajuinen tekniikan vallankumous, jonka keskiössä on kestävyys, ei vaikuta enää mustalta joutsenelta, vaan pian saapuvalta realiteetilta, joka voi häiritä perinteisiä sektoreita. Tässä blogissa keskitytään Euroopan digitaaliseen ja vihreään siirtymään ja käsitellään niitä aiheita, joilla on avainrooli koko alueen taloudellisen kriisinkestävyyden rakentamisessa.

Olennaisimmat:

• Ennennäkemätön rahoituspoliittinen elvytys saattaa johtaa suuriin rakenteellisiin muutoksiin koko Euroopassa.
• Euroopan digitaalisessa ja vihreässä kaksoissiirtymässä ovat avainosassa luultavasti mm. uusiutuva energia, puhdas teknologia ja yhteydet.
• Siirtymästä todennäköisesti eniten hyötyviä aloja ovat mm. robotti- ja sähköajoneuvot, etälääketiede ja digitaalinen terveydenhuolto, kyberturvallisuus, pilvipalvelut sekä robotiikka ja tekoäly.

Eurooppa on julkistanut useita rahoitussuunnitelmia, joilla tuetaan covid-pandemiasta palautumista ja vihreää ja digitaalista siirtymää. Yhdessä vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys (MRK) ja Next Generation EU -elpymisväline (NGEU) tarkoittavat noin 2 bilj. euron menoja seuraavien seitsemän vuoden aikana.¹ Kolmasosa sijoituksista rahoittaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal), joka on kunnianhimoinen hanke tavoitteenaan hiilineutraali EU vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii huomattavaa murrosta Euroopan infrastruktuurissa energiantuotannon, ruoankulutuksen, kuljetusalan, valmistuksen ja rakentamisen saralla.²

Sijoittajat saattavat kohdata sykleittäisiä riskejä Euroopan infrastruktuurin kehityksessä sekä Yhdysvalloissa teollisuus- ja materiaalisektoreilla. Näillä laajoilla sektoreilla altistuvat kuitenkin yritykset, joiden infrastruktuuripääomamenot ovat huomattavia, eivät niinkään sellaiset yritykset, jotka saavat lisätuloja julkisesti ja yksityisesti rahoitetuista infrastruktuurihankkeista.

Tällaiset yritykset osallistuvat infrastruktuurihankkeiden rakentamiseen ja tekniikkaan, raaka-aineiden tuotantoon, rakennusinfrastruktuurin komposiitteihin ja tuotteisiin, raskaan koneiston valmistamiseen ja jakeluun sekä materiaalien kuljetukseen. Lisäksi US Industrial Caterpillarin kaltaiset monikansalliset yritykset saavat yli puolet tuloistaan Yhdysvaltain ulkopuolelta. Näin ollen ne eivät yhtä todennäköisesti hyödy erillisistä makrotason trendeistä, kuten Yhdysvaltain infrastruktuurilaki.³

Euroopan infrastruktuuri nyt: alueellisia eroja näkyvissä

Nykytilanteessa vuosittaiset sijoitukset EU:n infrastruktuuriin ovat 2,5 % BKT:stä, mikä on 20 % vähemmän kuin ennen vuoden 2008 talouskriisiä.⁴ Euroopan sijoituspankki (EIB) arvioi, että Euroopan infrastruktuurin, energian, kuljetuksen, veden ja puhtaanapidon, saattaminen nykyaikaiselle tasolle vaatii noin 4,7 % EU:n BKT:stä.⁵ Kun tarvetta verrataan maailmanlaajuisiin infrastruktuuriin sijoitustarpeisiin, jotka vaihtelevat välillä 3,9–9,7 % vuosittaisesta BKT:stä, EU on kirjon matalammassa päässä. EU:n useat sisäiset alueelliset erot kuitenkin peittävät sen oikeita tarpeita. Viime vuosina Länsi-Euroopan maiden infrastruktuurisijoitukset ovat olleet suhteellisesti pienempiä kuin Keski- ja Itä-Euroopassa.⁶ Jos infrastruktuurin alisijoitukset jatkuvat pitkään, potentiaalinen kasvu ja tuottavuus kärsivät pitkällä aikavälillä. Rahoitussuunnitelmat ovat siis hyvin oleellisia.

Infrastruktuurimenot Euroopassa (% BKT:stä):

Lähde: Eurostat-tietokanta, General government expenditure by function, tiedot ladattu 13.10.2021. Huom.: Tiedot vuodelta 2019. Infrastruktuurimenoihin lasketaan energia, kuljetus, yhteydet ja vesijätteiden käsittely.

Ekologinen siirtymä: askeleita kohti hiilineutraaliutta

Euroopan vihreiden suunnitelmien sydämessä on Euroopan komissio. Se aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tukemalla teollisuutta energiasektorilla ja ekologisen siirtymän sektorilla, esim. puhdasta teknologiaa ja uusiutuvaa energiaa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyrkii ”rakentamaan vihreän Euroopan, joka suojelee ilmastoamme ja ympäristöämme ja luo kestäviä työpaikkoja”.⁷

Vuonna 2020 Euroopan vihreä siirtymä saavutti merkittävän virstanpylvään. Uusiutuvat lähteet tuottivat ensimmäistä kertaa ikinä suuremman osuuden sähköstä kuin fossiiliset polttoaineet prosenttiosuuksilla 38 % ja 37 %.⁸ Etunenässä olivat Saksa, Espanja ja Britannia. Tuuli- ja aurinkovoimalla tuotetun sähkön määrä nousi vastaavasti 9 % ja 15 %. Bioenergian ja vesivoiman tuotanto sen sijaan sakkasi. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon on lähes kolminkertaistuttava vuoden 2020 vuosittaislukemasta 38 terawattituntia 100 terawattituntiin, jotta se voi vastata Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vuoden 2030 tavoitteisiin.⁹

Osuus energiantuotannosta EU-28:ssa (%):

Lähde: EMBER, Europe’s Power Sector in 2020, julkaisijat Ember ja Agora Energiewende, 25.1.2021.

NGEU:n keskeisen elpymis- ja palautumistukivälineen 724 mrd. eurosta 37 %, eli noin 266 mrd. euroa, kohdistetaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin ilmastonmuutoshankkeisiin. Tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.¹⁰

Tärkeimpiin sijoitusaloihin kuuluvat:¹¹

• puhtaat teknologiat ja uusiutuva energia
• rakennusten energiatehokkuus
• kestävä kuljetusala ja latausasemat.

Estääkseen viherpesun eli markkinointitekniikan, jossa saadaan yritys vaikuttamaan vihreämmältä kuin se todellisuudessa on, komissio otti marraskuussa 2020 käyttöön luokitusjärjestelmän, jossa liiketoiminta luokitellaan sen ympäristövaikutuksen perusteella. Se myös käyttää luokitusta itse kohdistaakseen sijoituksia hankkeisiin, jotka se hyväksyy ”kestäviksi”. Esimerkiksi vihreä merkintä rajoittaa hiilidioksidipäästöt 100 grammaan kilowattitunnilta, minkä luonnonkaasu ja muut siirtymäenergiat ylittävät.¹²

Vihreän merkinnän saattaa kuitenkin saada ydinvoima, kun sitä tukevat monet ydinvoimaa hyödyntävät maat kuten Ranska. Hiilineutraaliuden lisäksi ydinvoima pystyisi suojelemaan eurooppalaiskuluttajia kaasun nousevilta hinnoilta.¹³ Ydinvoimalla on huono maine, mutta sen hiilidioksidipäästöt ovat fossiilisia polttoaineita ja jopa aurinkovoimaa pienemmät, sillä ainoa siitä suoraan aiheutuva päästö on laitoksen jäähdytysjärjestelmän vesihöyry. Nykyisessä luokitusjärjestelmässä ydinvoimalla on ”ei aiheuta haittaa” -merkintä, eli siihen ei vielä voi sijoittaa alennetulla veroprosentilla. Komission odotetaan päivittävän luettelonsa ympäristöystävällisistä energianlähteistä vuoden loppuun mennessä. Mikäli se julistaa ydinvoiman vihreäksi, uraanin kysyntä EU:ssa saattaa nousta ja antaa ydinvoimasektorille kilpailuedun vihreässä rahoituksessa.

Digitaalinen siirtymä: ihmisiä, kilpailukykyä ja kestävyyttä

Muun muassa Alankomaat, Tanska ja Suomi ovat kuitenkin Yhdysvaltojen tasolla digitaalisessa edistyksessä kokonaisuudessaan. Yhdysvallat oli maailmanlaajuinen voittaja kaikissa kategorioissa paitsi yhteyksissä. Alueittain useimmat itäisen Euroopan maat olivat Länsi-Eurooppaa jäljessä. Yhteyksien, digitaalisten julkisten palveluiden ja digiosaamisen suhteen EU-27 pärjää hyvin vertailuissa muihin maihin. Digitaalisen teknologian integroinnin osalta EU-27 on keskimäärin Yhdysvaltain, Japanin ja Britannian takana.

Keskiarvoistettu suoriutuminen viidessä digitaalisessa ulottuvuudessa:

Elvytys- ja palautumisvälineestä ainakin 20 %, eli noin 145 mrd. €, kohdistetaan tukemaan digitaalista siirtymää.¹⁵ EU pyrkii myös maailmanlaajuiseksi roolimalliksi digitaalisessa taloudessa kehittämällä kansainvälisiä standardeja.

Tärkeimpiin sijoitusaloihin kuuluvat:¹⁶

• laajakaistapalveluiden leviämisen parantamat yhteydet
• julkishallinnon digitointi
• pilvien kapasiteetti ja kestävät suorittimet
• uudelleen- ja jatkokoulutettu työvoima.

Euroopan digistrategialla on kolme pääpilaria: ihmiset, kilpailukyky ja kestävyys.

Ihmiset: Innovaatio voi mullistaa yhteiskuntaa niin myönteisesti kuin kielteisestikin. Digiosaamiseen, kyberturvallisuuteen (mukaan lukien verkkodisinformaatio) ja tekoälyn laajempaan säännöstelyyn sijoittaminen ja niitä koskevat käytännöt voivat hillitä mullistusta ja varmistaa, ettei se loukkaa ihmisten oikeuksia. Myös suuret sijoitukset yhteyksien parantamiseen leviävät kaikille sektoreille Euroopassa ja vaikuttavat suoraan ihmisiin, mukaan lukien heidän terveydenhuoltonsa. Esimerkiksi eurooppalaisen terveystietoalueen luominen on osa komission hanketta välillä 2019–2025, jolla edistetään yhtenäistä sähköisten potilastietojen järjestelmää, jolla parannetaan ja nykyaikaistetaan tutkimusta, diagnostiikkaa ja hoitoa.¹⁷

Kilpailukyky: Digipalvelusäädöksellä EU luo digitaaliselle liiketoiminnalle säännöstely-ympäristöä, joka voi houkutella innovatiivisia yrityksiä ja vahvistaa kilpailua asiaan kuuluvilla aloilla.¹⁸ Lainsäädännöllinen tausta saattaa innoittaa yksityisiä tahoja sijoittamaan alueellisiin digiyrityksiin kaikilla sektoreilla. Sijoitusnäkökulmasta sijoittajien kannattanee vältellä mullistuksen häiriötä katsomalla eteenpäin, sillä perinteisillä sektoreilla jotkin innovatiiviset yritykset ovat todennäköisesti aliedustettuina.

Aiemmin menestyneet yritykset eivät välttämättä johda Euroopan siirtymää.EU:n yritykset ottavat jatkuvasti käyttöön digiteknologiaa, mutta välimatkaa Yhdysvaltoihin on vielä kurottavana. Ja vuonna 2020 yli kolmasosa eurooppalaisista yrityksistä ei ollut vielä alkanut hyödyntää yhtäkään uutta digiteknologiaa verrattuna 27 prosenttiin Yhdysvalloissa.¹⁹ Euroopan rakennus- ja palvelusektorit ovat kaikista aloista pahiten jäljessä.²⁰

Kestävyys: Hiilineutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä EU:n strategian ytimessä on teknologia. EU sijoittanee digitaaliseen siirtymäänsä tarvitsemiensa komponenttien kestävään valmistukseen. Eritoten unioni haluaa omavaraiseksi kahdella kriittisellä aihepiirillä: puolijohteet ja harvinaiset maametallit.²¹ Puolijohteet ovat olennaisia puhtaan teknologian tuottamiselle aurinkopaneeleissa, tuulivoimaloissa, sähköajoneuvoissa, energiatehokkaassa valaistuksessa ja 5G-verkostoissa. Komissio pyrkii kasvattamaan EU:n sirutuotantoa 20 prosenttiin maailmanlaajuisesta valmistuksesta vuoteen 2030 mennessä.²²

Komissio on myös laatinut yhteistyössä uusiutuvan energian sektorin ja auto-, puolustus- ja avaruusteollisuuksien kumppanien kanssa luettelon kriittisistä raaka-aineista. Kriittisten raaka-aineiden kestävän tuoton takaaminen on olennaista Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalle sekä tukemaan kiertotaloutta, jossa tuotteet, raaka-aineet ja energia pysyvät pitkiä aikoja.

Euroopan kaksoissiirtymästä luultavasti hyötyvät alueet

Nämä pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeet johtavat luultavasti Euroopan fyysisten rakenteiden, kuljetuksen ja seuraavan sukupolven projektien, kuten puhtaan energian ja digi-infrastruktuurin, uudistamiseen. Hankkeisiin tarvittaneen huomattavia määriä raaka-aineita, kuten alumiinia rakentamiseen ja kuljettamiseen, sementtiä betonin tekemiseen, kuparia sähköistämiseen ja litiumia energian talletukseen. Infrastruktuurisijoitukset kestävät tyypillisesti kauan, ja tuottojen alhainen korrelaatio muihin varoihin tarjoaa mahdollisuuksia salkun monipuolistamiseen.

Kauempana tulevaisuudessa fyysisen infrastruktuurin parannuksille ja puhtaan energian kapasiteetin lisäyksille altistuvat yritykset hyötyvät todennäköisesti kasvaneesta sijoittamisesta, mukaan lukien yritykset rakennus- ja tekniikka-aloilla, raskaan laitteiston tuotannossa ja komponenttien valmistuksessa puhtaan teknologian arvoketjussa. Lisäksi data- ja yhteysarvoketjuissa toimivat yritykset hyötynevät pyrkimyksistä laajentaa digi-infrastruktuuria.

Valtava rahoitus luultavasti lisää kysyntää lyhyellä aikavälillä, mutta tärkeämpää on, että se on pitkällä aikavälillä täydellinen tausta muiden mullistavien teknologioiden käyttöönotolle.

Vuosien 2021–2027 MRK:n ja NGEU:n luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvien menojen odotetaan yltävän 420 mrd. euroon seuraavan seitsemän vuoden aikana.²³ MRK:n ja NGEU:n digi-infrastruktuurimenojen odotetaan yltävän 161 mrd. euroa seuraavan seitsemän vuoden aikana.²⁴ EU:n elpymis- ja palautumistukiväline jakaa 266 mrd. € ilmastonmuutoshankkeille.²⁵

Euroopan vihreästä siirtymästä luultavasti hyötyvät alueet:

• uusiutuva energia ja puhdas teknologia
• tuuli ja aurinko
• vety
• maatalousteknologia ja ruoka

Euroopan vihreästä siirtymästä luultavasti hyötyvät alueet: (21 mrd. euron Verkkojen Eurooppa -väline kohdistaa sijoituksia Euroopan kuljetus-, energia- ja digi-infrastruktuuriverkostoihin)²⁶

• robotti- ja sähköajoneuvot
• esineiden Internet
• 5G ja yhteydet

8 mrd. euron Digitaalinen Eurooppa -ohjelma tukee digitaalisten valmiuksien vahvistamista huipputehoisia tietokoneita, tekoälyä ja kyberturvallisuutta varten sekä edistynyttä digiosaamista ja digitaalisen teknologian kiihtynyttä käyttöönottoa ja parhaita käyttötapoja.²⁷

• sähköinen kaupankäynti
• pilvipalvelut
• kyberturvallisuus
• tietokeskukset
• digitaalinen sisältö
• robotiikka ja tekoäly
• rahoitusteknologia

Tutkimukseen ja innovaatioihin keskittyvä 86 mrd. euron Horisontti Eurooppa -puiteohjelma parantaa kriisinkestävyyttä edistämällä ilmastonmuutoksen, terveydenhuollon ja teknologian tutkimusta. Eurooppa jatkaa hiljattaisia toimiaan ja digitoi terveydenhuoltoa edelleen. Eurooppalainen työohjelma vuosille 2020–2025 nimeltä United Action for Better Health asettaa Euroopan terveydenhuollon tulevaisuudelle prioriteetteja ja määrittää digitaalisen terveydenhuollon avainasemaan vision toteuttamiseen. Osana vastaustaan covid-kriisiin EU myös loi 5 mrd. euron EU4Health-ohjelman Horisontti 2020 -hankkeen työn jatkamiseksi.²⁸

• perimätiede
• etälääketiede ja digitaalinen terveydenhuolto

Yhteenveto

Ennennäkemättömän rahoituksen turvin Eurooppa parantaa fyysistä infrastruktuuriaan, kasvattaa puhtaan energian kapasiteettiaan ja ottaa käyttöön suuren mittakaavan yhteyksiä osana pyrkimystään laajentaa digi-infrastruktuuriaan. Yhdysvalloilla ja Kiinalla on samankaltaisia tavoitteita innovaation, kriisinkestävyyden, kiertotalouden ja ympäristöystävällisyyden saralla. Digitaaliseen ja vihreään siirtymään sijoittaminen temaattisesta näkökulmasta tarkoittaa sijoitusten kohdistamista yrityksiin, joilla on valmiuksia hyötyä suoraan näiden maailmanlaajuisten teemojen toteutumisesta maantieteestä tai sektorista riippumatta.

Tämä asiakirja ei ole tarkoitettu tai edusta Britannian rahoitusalan sääntelyviranomaisen (FCA) määrittelyn mukaista sijoitustutkimusta

Morgane Delledonne

Kirjoittaja toimii tutkimusjohtajana Global X:llä.

Seuraa Delledonnea Twitterissä

ETF-sijoitusten arvo voi joko laskea tai nousta, eikä aiempi tuotto ole luotettava ennuste tulevasta tuotosta. ETF-kauppa ei välttämättä sovellu kaikenlaisille sijoittajille, sillä siihen kuuluu korkea riskitaso. Saatat menettää ensisijoituksesi kokonaisuudessaan. Keinottele vain rahalla, joka sinulla on varaa menettää. Vaihtokurssien muutokset saattavat myös johtaa sijoituksesi arvon nousuun tai laskuun. Verokohtelu riippuu kunkin asiakkaan yksilöllisistä olosuhteista ja saattaa muuttua tulevaisuudessa. Huolehdi, että ymmärrät täysin asiaan liittyvät riskit. Jos olet ollenkaan epävarma, puhu itsenäisen talousneuvonantajan kanssa. Sijoittajien tulee perehtyä relevantin rahastoesitteen Riskitekijät-osiossa näihin ja muihin riskeihin, jotka liittyvät liikkeeseenlaskijan tarjoamiin arvopapereihin sijoittamiseen.

Lähteet:

1. Euroopan komissio, ”The EU’s 2021–2027 long-term budget & NextGenerationEU”, 29.4.2021
2. Euroopan komissio, https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en
3. Yhdysvaltain senaatti, asetus H.R. 3687, 10.8.2021
4. EIB:n sijoitusraportti 2017/2018: From recovery to sustainable growth, European Investment Bank, Luxemburg
5. EIB (2016), Restoring EU Competitiveness, päivitetty versio 2016, European Investment Bank, Luxemburg
6. Eurostat-tietokanta, General government expenditure by function, tiedot ladattu 13.10.2021
7. Reuters, ”Recovery plan is ‘opportunity of the century’ for EU: Commission head”, 28.4.2021
8. EMBER, EU Power Sector in 2020, 25.1.2021
9. Ibid.
10. Euroopan komissio, https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/recovery-coronavirus/recovery-and-resilience-facility_en
11. Ibid.
12. ”EU:n luokitusjärjestelmä kestävälle liiketoiminnalle”. Euroopan komissio – Euroopan komissio. Viitattu 28.4.2021
13. Euronews, ”Led by France, 10 EU countries call on Brussels to label nuclear energy as green source”, 12.10.2021
14. Euroopan komissio, I-DESI 2020: How digital is Europe compared to other major world economies?, 18.12.2021
15. Euroopan komissio, https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/recovery-coronavirus/recovery-and-resilience-facility_en
16. Shaping Europe’s digital future | Euroopan komissio (europa.eu)
17. Euroopan komissio Eurooppalainen terveystietoalue | Julkinen terveys (europa.eu)
18. Euroopan komissio, https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/digital-services-act-ensuring-safe-and-accountable-online-environment_en
19. EIB:n sijoitusraportti 2020/2021, Building a smart and green Europe in the COVID-19 era
20. Ibid.
21. Euroopan parlamentti, ”How the EU wants to achieve a circular economy by 2050”, 10.2.2021
22. Wall Street Journal, ”EC aims to bring EU chip production up to 20% of world supply by 2030”, 9.3.2021
23. Euroopan parlamentti, https://www.europarl.europa.eu/thinktank/infographics/mff2021-2027/index.html
24. Ibid.
25. Ibid.
26. Ibid.
27. Ibid.
28. Ibid.