Sijoitan – siis häpeän

Mitä pahaa yksityisessä sijoittamisessa oikein on? Yhä edelleen Suomessa on jotenkin hävettävää säästää ja sijoittaa. Rahan vähyydestä sopii tuskailla, mutta jos tilille jää ylimääräistä, siitä pitää vaieta. Vaatimattomuus on hyve ja säästäminen on ahneutta. (Katso Pörssisäätiön kysely tästä: http://www.porssisaatio.fi/blog/2012/11/19/sijoittajan-sielunelamaa/)

Totuus kuitenkin on, että suomalaiset ovat viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana vaurastuneet. Suurimmalla osalla meistä olisi varaa sijoittaa.

Mutta mihin? Moni ei uskalla tai viitsi ja sen takia suomalaisten pankkitileillä on yli 80 miljardia euroa.

Valtiolla on suuri rooli pienen sijoittajan elämässä. Käytännössä se pystyy veropäätöksin ohjaamaan sitä, mihin kansalaiset varojaan panevat. Siksi suomalaiset sijoittavat omaan asuntoon. Suomalaisten asuntovarallisuus on eri lähteiden mukaan jotakin 350­–500 miljardin välistä.

Olipa miten hyvänsä, summa on mieletön, varsinkin jos sitä vertaa muuhun varallisuuteemme. Pörssisäätiön mukaa suomalaiset omistavat 46 miljardia noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, 43 miljardia vakuutussaamisia, 23 miljardia pörssiosakkeita ja 13 miljardia euroa rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja on 19 miljardia euroa.

Mikrotalouden kannalta asunto ainoana omaisuutena ei ole hyvä asia siksi, että oma asunto ei periaatteessa ole sijoitus ollenkaan: se on koti. Kodista ei voi myydä osia rahan tarpeessa, eikä siitä välttämättä pääse eroon nopeasti eikä parhaasen mahdolliseen hintaa. Koti ei ole likvidi.

Korkea omistusasuntoaste ylläpitää asuntojen korkeaa hintaa ja sijoituksena siinä on iso riski jo sen takia, että useimmat sijoittavat asuntoihin velaksi.

Silti Suomessa asuntosäästäminen on ainoa valtion kunnolla tukema säästämisen muoto. Yksityisistä eläkevakuutuksista ja ps-tileistä on kohkattu paljon, mutta niidenkin tulevaisuuden poliitikot ovat pilanneet epävarmalla veropolitiikalla ja tiukoilla takaisinmaksusäännöillä.

Kehysriihen osinkosekoilu on jälleen yksi esimerkki siitä, että päättäjät eivät kansankapitalismista välitä eivätkä sitä ymmärrä. Pienten osinkojen verovapaus olisi ollut iso juttu pienelle sijoittajalle. Ja mikä parasta ­– se olisi voinut houkutella mukaan uusia sijoittajia.

Suomessa on noin 830 000 osakeomistajaa. Ruotsissa, kansankapitalismin onnelassa, on Euroclearin mukaan kaksi miljoonaa osakesijoittajaa.

Tukholman pörssin osakkeista 73 prosenttia oli viime vuonna ruotsalaisomistuksessa. Suomessa vastaava luku on alle puolet. Ulkomaiset omistavat suomalaisia pörssiyrityksiä pääsääntöisesti salaisten hallintarekisterien kautta. Jos he omistavat yhtiöstä kymmenyksen, heidän ei tarvitse maksaa veroja olleenkaan.

Me kasvolliset omistajat sen sijaan saamme hävetä ja maksaa.

 

/Ninni Myllyoja

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
16.04.2013 01:11

Asiallinen teksti,fakta-argumenteissa kuitenkin pientä kotiinpäin vetämistä: Suomen väkiluku on 44% pienempi kuin Ruotsin, ja sijoittajia on 58% vähemmän. Jos Ruotsi on osakesäästämisen “onnela”,ei ero ole niin radikaali? Onhan Ruotsissa ollut sijoitettavaa varallisuuttakin pidempään

Toinen huomio,myös Suomen pörssistä yli puolet on kotimaisessa omistuksessa,”vain” 46% omistuksesta on ulkomailla.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
16.04.2013 15:18

Mainituilla luvuilla Suomessa sijoittajia on 0,15 per capita, Ruotsissa 0,21. Ero on mielestäni ihan merkitsevä.

Nimetön
Nimetön
17.04.2013 16:09

Kyllä suurin osa suomessa sijoittaa ns. ylimääräisiä rahojaan, se on vaan sitä kaksinaamaista hurskastelevaa sakkia joka paheksuu julkisesti sijoittamista.