Kim/Tom Lindström
Viime vuosi ei ollut mitään riemunjuhlaa Saga Fursille. Koko vuoden tulos oli pienempi kuin yhden kuukauden keskimääräinen tulos edellisenä vuonna. Yhtiö jakaa toki osinkoa enemmän kuin teki tulosta, mutta tästä huolimatta osinko laskee kolmasosaan. Tämä on tuskin sitä tasaista osingonjakoa, jota hallitus tarkoittaa osingonjakopolitiikallaan?
Saga Furs jakoi osinkoa kymmenen vuotta keskimäärin 0,69 euroa osaketta kohti, mikä vuorostaan oli keskimäärin 70 prosenttia tuloksesta. Vuonna 2010 alkoi tapahtua. Yhtiökokouksessa julistettiin, että seitsemän laihaa vuotta oli ohi. Niin tulos kuin osinko kasvoi voimakkaasti vuosittain seuraavina vuosina, mutta osakkeenomistajien prosentuaalinen osuus voitoista laski vuodesta vuoteen.
Vuonna 2010 yhtiö jakoi noin puolet tuloksestaan, mikä oli linjassa silloisen osingonjakopolitiikan kanssa. Tästä huolimatta osingon osuus laski vuodesta vuoteen kunnes se viime vuonna oli enää vain kolmasosa tuloksesta. Hallitus ehdotti yhtiökokouksessa vuonna 2013, että yhtiö jakaisi 2,10 euroa osaketta kohti, mutta omistajat halusivat vain 1,70 euroa! Tästä tapahtumasta voi lukea enemmän kommentissa ”Hallituksen osinkoehdotus hylättiin”.
Syksyllä 2013 hallitus vahvisti uuden osingonjakopolitiikan: ”Yhtiön tavoitteena on tasainen osingonjako, jossa otetaan huomioon yhtiön liiketoimintanäkymät sekä liiketoimintaan ja sen vaatimiin investointeihin liittyvät rahoitustarpeet.” Osingonjakopolitiikan määritelmä on vähintäänkin epämääräinen ja vaikka tietäisimme tuloksen, emme osaisi arvata kuinka suurta osinkoa yhtiö jakaisi.
Voimme kuitenkin aina yrittää tulkita osingonjakopolitiikan selkokielelle. Lihavat vuodet ovat takanapäin ja yhtiö palaa jakaamaan 0,70 euron osakekohtaista osinkoa, mikä vastaa luultavasti Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liiton ry:n ja sen jäsenjärjestöjen rahoitustarvetta. Itse asiassa yhtiö voisi pitää kiinni 23 vuotta ehdotetusta osingosta ilman, että yhtiön tarvitsisi tehdä senttiäkään voittoa. Tämä on ilmeisesti osingonjakopolitiikan tarkoittama ”tasainen” osinko.
Höpinä yhtiön liiketoimintanäkymien huomioon ottamista, rahoitustarpeista ja niin edelleen ainoa tarkoitus lienee, että hallitus voi lihavina vuosina rajoittaa osingonjaon korkeintaan osakeyhtiölaissa tarkoitettuun minimiosinkoon. Osinko tulee siten kaikesta päätellen olemaan pienempi luku kahdesta muuttujasta: joko puolet tuloksesta tai kahdeksan prosenttia omasta pääomasta, jonka jälkeen osakekohtainen osinko pyöristetään ylöspäin lähimpään viiteen senttiin.
Valitettavasti näyttää siltä, etteivät pääomistajan ja vähemmistöomistajien edut kohtaa alkuunkaan.
Emme omista Saga Fursin osakkeita.
Tom Lindström
