Ranskalaista osinkopainia eli mitä jokaisen sijoittajan pitäisi tietää ranskalaisista osingoista

Ranskalaisten yhtiöiden maksamista osingoista pidätetään Ranskassa lähtökohtaisesti Suomi-Ranska-verosopimuksen mukaista veroa (0 %) korkeampi lähdevero (30 %) maan sisäisen lainsäädännön nojalla. Vielä vuonna 2011 osingon lähdevero oli “vain” 25 %. Lisäksi syksystä 2012 alkaen suureen joukkoon ranskalaisosakkeista on kohdistunut erillinen 0,2 % Tobinin veron kaltainen transaktiovero kaupan yhteydessä.

Ranskassa liikaa perittyjen lähdeverojen takaisinperintä on mutkikas prosessi, joten tiettyjä asioita kannattaa tähän ryhtyessään huomioida.

Voiko ranskalaista voittaa osinkopainissa?

Suomen verottaja ei kuitenkaan hyvitä verosopimuksen mukaisen lähdeveron ylittävää osuutta vaan Ranskaan sijoittajalle jää luu käteen, koska ilman takaisinperittävää Ranskaan on maksettu veroa 30% ja Suomeen osingosta joutuu maksamaan efektiivisesti 21 % (= 21 % – 0 %) verovuotta seuraavana vuonna. Kokonaisverorasite ilman takaisinperintää on huimat 51 % (= 30 % + 21 %)

Suomen ja Ranskan välisen verosopimuksen 10 artiklan 1. kohdan mukaan luonnolliselle henkilölle maksetuista osingoista ei tule periä lähdeveroa (0 %), mutta tästä huolimatta Ranska perii maan oman sisäisen lainsäädännön nojalla lähdeveroa (v. 2011 – 25 %; v. 2012 – 30 %). Liikaa perityn lähdeveron voi hakea Ranskasta omatoimisesti takaisin, mutta valitettavasti liikaa perityn lähdeveron takaisinperintä on huomattavasti Saksaa hankalampi prosessi. Seligson & Co:n salkunhoitaja Anders Oldenburg on aiemmin kuvannut tilannetta hankalaksi. Lisäksi EU-tuomioistuin on tuominnut ranskalaisten itsevaltaiset touhut. Aivan kuin Ranskaan sijoittaneiden kannalta tilanne ei olisi jo riittävän ikävä, asiat saattavat muuttua entistä huonompaan suuntaan jo lähitulevaisuudessa saattaa vaikeutua lisää jo lähitulevaisuudessa.

Olen työstänyt oheen esimerkin kuvitteellisesta takaisinhakuprosessista, missä Simo Sijoittajalla on 100 kappaletta France Télécomin (NYSE:FTE; Euronext:FTE) osaketta ja hän on saanut yhtiöstä vuoden 2012 keväällä osinkoa.

Esimerkki 1: France Telecom (2012) [Verosopimus]

FTE.FR (ISIN: FR0000133308)

France Télécomin 0,80 EUR/osake osingon irtoamispäivä oli 6.6.2012 ja virallinen maksupäivä oli 12.6.2012. Raha kirjattiin Nordnetin salkkutilille 15.6.2012. Nordnetin tapauksessa näkyy kaksi erillistä tapahtumaa tähän osingonjakoon liittyen: OSINKO (bruttosumma) ja ENNAKKOPIDÄTYS (osingon ulkomainen lähdevero).

Ranskassa osingosta on pidätetty 30 % lähdevero. Tässä tapauksessa 100 osakkeen FTE-omistukselle on maksettu bruttona 100 * 0,80 EUR = 80 EUR osinkoa, josta on peritty lähdeveroa 24 EUR. Nettolähdevero on 30 % (= 24 / 80 = 0,30). Todellisuudessa veron pitäisi olla 0 %, mutta Ranskan tapauksessa maksaja perii osingosta Ranskan sisäiseen lainsäädäntöön perustuen korkeamman veron, joka pitää periä takaisin Ranskasta erillisellä palautushakemuksella. Osingon netto on siis 56 EUR (= 80 – 24).

Kaksi toisiinsa selvästi liittyvää ja sijoittajan kannalta kriittistä kysymystä siis ovat: (1) Paljonko sijoittajan pitää maksaa France Télécomin osingosta Suomeen?; ja (2) Miten suomalaissijoittaja hakee liikaa maksetut lähdeverot takaisin Ranskasta?

Vastaus (1) & (2):

  1. Laske (ranskalainen) kokonaisvero brutto-osingosta: 0,30 * 80 = 24 EUR.
  2. Verosopimuksen vuoksi verottaja ei hyvitä suomalaissijoittajalle Ranskaan jo maksettua (30 %) verosopimuksen vastaista lähdeveroa (0 * 80 = 0 EUR), vaan lopullisessa verotuksessa Suomen verottaja vaatii sijoittajaa maksamaan vielä 0,21 * 80 = 16,8 EUR.
  3. Suomen verottaja ei hyvitä Ranskaan maksettua 30 %:n osingon lähdeveroa, koska verosopimuksen mukainen vero on 0 %. Entä miten käy Ranskaan jo maksetun 24 EUR:n?
  4. Sijoittajan on mahdollista ryhtyä takaisinperintäprosessiin Ranskasta, koska Ranska on sisäisen lainsäädäntönsä nojalla tehnyt osingosta liian suuren lähdeveronpidätyksen ja näin ollen sijoittajan tulee hakea Ranskasta takaisin 24 EUR (= 24 / 80 = 0,30).
    • Jos sijoittaja ei ryhdy lähdeveron täysimääräiseen takaisinperintään, luonnollisen henkilön lopullinen verokuormitus on 21 % (70 % osingosta on veronalaista tuloa, 30 % verovapaata ja pääomatulovero on 30 % / 32 %) + 30 % (takaisinperittävä osuus) = 51 % (koska Suomen verottaja ei hyvitä mitään). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tässä tapauksessa 80 euron osingosta on maksettu yli 40 euroa osinkoveroa.
    • Ranskalainen takaisinperintälomakepaketti: Certificate of Residence (täsmennyksiä eri kohtiin: I) – Dividends > Normal procedure; II) Beneficiary, Occupation: “01″, IV) – Pyydä allekirjoitus ja leima omasta verotoimistostasi; V) – Pyydä tiedot omasta pankistasi ja/tai arvopaperivälittäjältäsi; VIII) – Tarkat pankkitiedot eli pankin nimi, IBAN, SWIFT/BIC ja pankin osoite) ja Calculation of Withholding Tax on Dividends (5001-EN-lomake; I) Raksi ruutuun ja tekstit “10″, “Finland” ja “0″, II) Erittele maksetut osingonmaksatukset yhtiö- ja tapahtumakohtaisesti ja vaadi lähdevero takaisin). Lomakkeiden täyttämistä varten on olemassa myös varsin hyvät ohjeet.
    • Toimita Ranskaan ranskankieliset lomakkeet ja pankista tai arvopaperivälittäjältä saamasi englanninkieliset osinko- ja veroliitteet (erittelyn on syytä sisältää allekirjoitusten ja pankin leimojen lisäksi maksuvuosi, osingon maksutiedot, tapahtumakuvaus, rahoitusvälineen nimi, ISIN-koodi, lukumäärä, á-tapahtuma, valuutta ja kokonaissumma) osoitteella: center des impôts des nonrésidents 10, rue du Centre TSA 10010 93160 Noisy le Grand Cedex France – République française.
    • Katso myös: Ranskan verottajan verkkosivut, yhteydenottokanavat (ranska, englanti) ja Deloitten vero-opas.
    • Takaisinperintäaika on Ranskan sisäisen lainsäädännön mukaan korkeintaan kaksi täyttä kalenterivuotta osingon maksuajankohdasta.
    • Jotkut pankit ja/tai arvopaperivälittäjät saattavat tarjota mahdollisuuden päivittää ns. Beneficial Owner -tiedot järjestelmiinsä, mutta näin asia ei aina ole ja BO-tietojen ylläpitäminen on useimmiten markkinapaikkakohtaisuuden vuoksi varsin vaikeaa.
  5. Verottaja ilmoittaa kevään 2013 veroilmoituksella maksetun lähdeveron (0 %) ja vaatii vielä jälkiveron (21 %) maksettavaksi, jotta osinkoveron kokonaiskertymä olisi Suomen efektiivinen 21 %:ia.

Ranskasta suoritetun takaisinperinnän ansiosta kaksinkertainen verotus poistuu ja ulkomaisen osingon veron takaisinperinnän jälkeen osinkoon kohdistuu veroa 0 % (Ranskaan maksettu vero), 21 % (Suomeen mkasettu vero) ja 30 % on haettu takaisin Ranskasta.

PS. Mikäli osinkojen lähdeverojen takaisinperintään ei ole halua tai aikaa ryhtyä, niin mahdollisuudet saada lähdeverot takaisin ilman omatoimisuutta ovat olemattomat. Käytännössä arvopaperivälittäjillä on kaksi perusvaihtoehtoa: (a) ylläpitää verosopimusten kannalta olennaisia ns. Beneficial Owner (BO); tai (b) olla ylläpitämättä BO-tietoja, osingot maksetaan “jotenkin” ja “loppuasiakkaan” vastuulle jää periä kaikki ylijäämä takaisin ulkomailta. Suurin osa arvopaperivälittäjistä asettuu kuitenkin johonkin tähän väliin, joten suurimmassa osassa tapauksista tavallisen sijoittajan vastuulle jää varsin vähän takaisinperintätehtäviä.

Sijoittaja voi kuitenkin yrittää tietoisesti vähentää ylimääräistä ranskalaista “veroriskiä” välttämällä suoria osakesijoituksia Ranskaan ja hankkia omistuksia “välillisesti” esimerkiksi listaamattoman tai listatun sijoitusrahaston kautta. Tavallisen sijoittajan kannalta ranskalaisen osingon verokuormitus on kuitenkin varsin paljon maksettavaksi.

Vastuuvapaus: Tämä kirjoitus ja sen sisältämä tieto on tarkoitettu vain yleistiedoksi ja esimerkiksi. Todelliset verotilanteet voivat erota esitetystä. Kirjoituksen sisältö on koottu luotettavina pitämistäni tietolähteistä ja omista kokemuksista, mutta mahdollisista virheistä en ota vastuuta. Veroasioissa on aina syytä kääntyä viime kädessä verottajan tai verotuksen asiantuntijan puoleen.

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

C0nan21 Joulukuu, 2012

Tuo on todella ärsyttävä asia piensijoittajan kannalta. Itse luovuin mm. Total SA:n osakkeista juurikin tämän takia, ja käytännössä olen myös lopettanut Ranskalaisten yhtiöiden seuraamisen kun tämä osinkoverotuksen ongelmallisuus tuli tietooni. Mielestäni tuo takaisinperinnän vaiva on suhteeton piensijoittajan kannalta. Helpompaa on vain pysyä erossa ranskalaisista yhtiöistä.

Harmi sinänsä, sillä mielenkiintoisia yrityksiä maasta kuitenkin löytyisi, mm. juurikin France Telecom, Danone tai Sanofi.

Ilmapiiri ranskassa ei muutenkaan taida olla kovin sijoittajaystävällinen tällä hetkellä, enkä ihmettelisi jos veroja ja säädöksiä tulisi yhä lisää.

Omapa on ongelmansa. Investoinnit maahan tuskin ainakaan lisääntyvät tälläisillä politiikkapäätöksillä.

Thomas Brand21 Joulukuu, 2012Ranskan taloudellinen tilanne ei todellakaan ole kovinkaan hääppöinen ja viimeisen parin-kolmen kuukauden talousdatakin näyttää todella karmaisevalta.

Ranskalaisiin osinkojen lähdeveroihin liittyvät ongelmat ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, mutta kertovat omalla karulla tavallaan napoleonistisen hallintibyrokratian ongelmista.

Tähän yhteyteen on vielä mielestäni hyvä nostaa Anders Oldenburgin aiemmin mainitsemassani kirjoituksessa esittämä hyvin aiheellinen kysymys: “Tässä olisi mielestäni ulkoministerillämme ja/tai Finanssialan Keskusliiton toimihenkilöillä hyvä paikka ansaita palkkansa. Jos sopimuksista ei pidetä kiinni, en ymmärrä miksi niitä solmitaan?”

asiaa21 Joulukuu, 2012kiitos tiedosta. vannon pysyväni kaukana ranskalaisista osakkeista.

Thomas Brand21 Joulukuu, 2012Tarkoitus ei tietenkään ollut turhaan pelotella, mutta mielestäni on parempi kertoa, miten asia todennäköisesti Ranskan tapauksessa on kuin antaa jokaisen oppia “kantapään kautta”.

Yleisesti ottaen veroasioista on tarjolla paljon hajanaista tietoa ja joistakin erityisesti ulkomaille sijoittavia kiinnostavista teemoista virallinen tieto on hyvin vähäsanaista ja asiat kuitataan sivulauseessa. Ehkä tällaisilla pienillä ja omien kokemusten värittämillä “tietoiskuilla” ulkomaille sijoittavien verotietämys kasvaa ja sijoittaminen on verotehokkaampaa.

Depardieu23 Joulukuu, 2012Adjö, sanoi Depardieu Ranskan maalle!!!

Sijoittaja vältä verotuksen kehitysmaita Ranskaa ja Espanjaa.

Hyvä kirjoitus!

Mika Hartikainen23 Joulukuu, 2012Kiitos tasokkaasta artikkelista. Itse olen sijoittanut viime vuosina muutamiin Ranskalaisiin osinkofirmoihin (kys.FTE,Gdf Suez ja Vivendi). Osinkotuotot olleet n. 8%-10% alkuper. hankintahintoihin. Vasta nyt on todellakin selvinnyt Ranskalainen verosadismi. Lis. FTE on vast.edes ilmoittanut leikkaavansa osinkoja kassavirtaperusteisiksi. Joten lienee aika poistua Normandiasta.
Onkohan Ranskalaisen ajatusmaailman mukaan ratkaisu Euroopan velkakriisiin yksityisten varojen sosialisointi?

Thomas Brand23 Joulukuu, 2012@Depardieu: Hyvä, että nostit esille myös Espanjan mahdollisena ongelmatapauksena (osinkovero noussut tänä vuonna 19 % > 21 %). Valitettavasti minusta vaikuttaa vahvasti siltä, että Espanja on ehkä vielä Ranskaakin vaikeampi, sillä lähdeveron takaisinhaku vaatii paikallisen “asiamiehen” eli gestoriaa. Tämä puolestaan aiheuttaa aivan varmasti lisäkuluja ja täyttä varmuutta prosessin etenemisestä minulla ei ainakaan omien kokemusten valossa ole.

Käsittelen espanjalaisia osinkoja ehkä vielä väliviikolla kirjoittamassani jutussa, mutta ainakin viimeistään heti vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa.

@Mika Hartikainen: Yleensä ottaen Espanjaan ja Ranskaan sijoittavien kannattaa ylimääräisen verokuormituksen välttämiseksi suosia esimerkiksi “taktisia” toimeksiantoja (= myyntien ja ostojen ajoittaminen irtoamispäivän tietämille), ETF-tuotteita tai tavanomaisia sijoitusrahastoja. Suuret rahastoyhtiöt ja ETF-tuotteita liikkeeseenlaskevat instituutiot pitävät “tottuneesti” (= lakimiehiä ja veroasiantuntijoita löytyy) osuudenomistajiensa puolta, joten takaisinperintäprosessi todennäköisesti etenee näiden sisällä hyvinkin tomerasti. Sijoittaja joutuu kuitenkin tästäkin paperinpyörityksestä maksamaan hallinnointipalkkion leivotusti.

“Verosadismi” on varsin hyvä kuvaus tilanteesta. Verotukseen liittyvä epävarmuus aiheuttaa laajemmalla tasolla markkinoilla epätehokkuuksia, kun sijoittajat allokoivat varallisuuttaan veroseuraamusten pelosta epäoptimaalisella tavalla ja lyhentävät aikatähtäintään.

Jussi30 Joulukuu, 2012Kiitokset kirjoitussarjastasi. Mitä sanot tähän. TE kirjoittaa, ABB:stä että “Ruotsiin maksetut osinkojen verot hyvitetään Suomen verotuksessa.”

Kuitenkin ABB:n pääkonttori on Sveitsissä?

Thomas Brand31 Joulukuu, 2012Suomalaissijoittajan tapauksessa sveitsiläisen ABB:n ulosjakamien “osinkojen” verokohtelu on hieman epäselvää (niistä ei useimmiten käsittääkseni edes tehdä lähdeveronpidätystä). Kyse ei ainakaan oman tulkitani mukaan ole suoraan puhtaasta osingosta, vaan se rinnastunee jossain mielessä suomalaisittain pääomanpalautukseen. Tätä osinkoasiaa kannattaa oikeastaan tiedustella tarkemmin suoraan ABB:n sijoittajasuhteista ja tämän tiedon valossa kääntyä verottajan puoleen, koska oma asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan asiaa sen tarkemmin.

ABB:tä huomattavasti yksinkertaisempi tapaus on perisveitsiläinen Nestlé, jonka ulosjakamasta osingosta (ml. ADR) peritään 35 % lähdevero ja Suomeen maksetaan verosopimuksen osinkoartikla huomioiden vielä 11 % (verosopimuksen nojalla hyvitetään 10 %), jotta efektiivinen osinkovero olisi suomalaisittain 21 % (luonnollinen henkilö). Saatan jossain vaiheessa kirjoittaa jotain lyhyttä myös sveitsiläisistä osingoista, mutta se on aika pitkälti jo kerrotun kertaamista.

Mihin tahansa maahan liikaa maksetun lähdeveron takaisinperintä menee lähes aina pitkälti hyvin samanlaisella kaavalla:

(1) Tulosta takaisinperintälomake (HUOM! sveitsiläiset lomakkeet ovat hölmössä QDF-formaatissa, joiden avaaminen vaatii erillisen työkalun)
(2) Täytä kaikki lomake (mukana on yleensä jonkinlaiset täyttelyohjeet, jotka ovat luonnollisen “täysverovelvollisen” suomalaisen tapauksessa usein hyvin samankaltaiset maasta riippumatta) ja pyydä leimat/kuittaukset verottajalta (vierailu paikallisessa verotoimistossa riittää, koska yleensä tarvitaan vain jokin leima ja kuittaus)
(3) Pyydä pankistasi/arvopaperivälittäjältäsi osinkolippulaput (mielellään oikeaksi todistettuna, jotta kohta 5(i) ei toteudu kohdallasi)
(4) Lähetä lomakkeet annetulla osoitteella (muista kirjoittaa alle myös maa, koska usein lähetysosoitteet on annettu “paikallisesti”)
(5) Odota ja saat (i) paluupostia tai (ii) lähdeverot palautettuna pankkitilillesi.

Kirjoitan jossain vaiheessa ensi vuotta mm. espanjalaisista osingoista, saksalaisen takaisinperinnän käytännöstä (kuvaesitys esimerkein) ja joistakin amerikkalaisista erikoistapauksista (mm. MLP, LLC ja 80/20-yhtiöt).

/Thomas Brand

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
4 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
24.05.2013 10:33

Yksi kysymys olisi. Mitä tietoja arvopaperin välittäjä tarvitsee, että osaa ilmoittaa oikeat “BENEFICIAL OWNER” tiedot osingon maksu maahan? Eli auttaisiko jos varmistaisi, että oma välittäjä (jos vaikka ulkomainen) on tietoinen asiakkaan asuinpaikasta ja voimassa olevasta verosopimuksesta, jotta Esim. ranskassa osattaisiin periä oikea lähdevero?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
19.06.2013 21:00

Tämä riippuu hyvin paljon välittäjästä ja välittäjän tarjoamasta palvelukokonaisuudesta.

Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että vaaditaan ainakin vahvistus asuinmaastasi (käytännöt voivat vaihdella, esim. virallinen asuinpaikkatodistus sähkölasku) ja todennäköisesti myös jokin erityinen vahvistus siitä, että tiettyä verosopimusta sovelletaan (tässäkin on sekä välitäjä- että maakohtaisia eroja, ts. jossain maissa BO-tiedot ovat voimassa vain rajatun aikaa ja välittäjä voi vaatia aina tietyin määräajoin vahvistamaan ne uudelleen).

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
16.05.2014 22:38

Bennyn kysymys on kateiki ve4e4re4e4.He4n haluaa tiete4e4, mihin konetta ke4ytete4e4n eli ymme4rte4e4 konetta.Mutta kun ei pide4 ymme4rte4e4, ke4ytte4e4 vain, kysyme4tte4 miksi ja mihin.D&G – hauska ette4 lyhensit filosofien nimet. Teit heiste4 siten bre4ndin, aivan kuten se kuulu vaatebre4ndi.Deleuze & Guattari ovat filosofian Dolce & Gabbana. Yhte4 cool, yhte4 haluttu. Ota heide4t ke4yttf6f6n!

Nimetön
Nimetön
11.10.2013 14:57

Hei, voisitko lyhyesti valaista, miten Italiasta haetaan osinkojen lähdeverojen takaisinperintää? Olen itse löytänyt ohjeet ja lomakkeet ainoastaan korko- ja rojaltitulojen osalta: http://www1.agenziaentrate.gov.it/inglese/international_taxation/exemption_form.htm