Rahat säkkiin ja säkki palamaan, osa 3

Kuulin, että ETF-messuilla oli ollut hyvä henki päällä ja pörssinoteerattujen tuotteiden suosion pitäisi jatkaa kasvuaan. Pitäisikö nyt innostua? Minulla on kuitenkin ensin pari asiaa kerrottavana…

ENSINNÄKIN nykyinen pörssinoteerattujen tuotteiden tilanne muistuttaa hedgerahastojen boomin huippua 2007. Hedgerahastojen määrään ja niiden hallinnoitavaan varallisuuteen liittyen nähtiin vain vähän rajoitteita. Finanssikriisin 2008 jälkeen on kuitenkin käynyt enemmän tai vähemmän selväksi, että markkinoilla on tietty kapasiteetti hedgerahastoille, koska ylituottoa on vaikea saavuttaa, jos markkina on suhteellisesti liian pieni. Eihän pienestä lammesta voi loputtomasti saada kalaa.

Nyt pörssinoteerattujen tuotteiden osalta vain harvoin huomioidaan, että markkinoilla täytyy olla jokin kapasiteetti pörssinoteeratuille tuotteille, esim. ETF-rahastojen markkina-arvo indeksin osakkeisiin nähden 20 %. Kun yhä suurempi osa sijoittajista sijoittaa ETF-rahastojen kautta, tulee näistä tuotteista markkinoita dominoiva osa, jolloin indeksi saattaa seurata ETF-rahastoa eikä toisin päin, kun seurattavan markkinan likviditeetti/syvyys käy liian pieneksi. Kun markkinakapasiteetti on ylitetty, ETF-rahastojen markkinahinnat eivät ole lähelläkään niiden osuuksien arvoja. Tällöin myös markkinashokit välittyvät ETF-rahastojen kautta seurattaviin arvopapereihin.

Merkit siitä, että markkinakapasiteetti alkaa täyttyä, ovat monella tavalla jo täysin havaittavissa ETN-tuotteissa. Nämä merkit esiintyvät juuri siitä erityisestä syystä, että ETN:n liikkeelle laskenut pankki joutuu takaamaan sen, että tuotteen osuuden arvon tuotto seuraa indeksin tuottoa. Tästä syystä näitä tuotteita siis usein mainostetaan otsikoilla “no tracking error”. Moni markkinoilla ollut  ETN on kevään aikana ollut “rikkoutunut” viitaten siihen, että tuotteen osuuden hinta on saattanut erota jopa 100 % sen arvosta, koska tuotteen osuuksia ei tarjota/lunasteta riittävästi.  Tällaisia “rikkoutuneita” tuotteita ovat menneen kevätperiodin aikana olleet erityisesti UBS E-TRACS Long Platinum TR ETN (PTM), VelocityShares Daily 2x VIX Short ETN (TVIX) ja iPath DJ-UBS Natural Gas TR Sub-Index (GAZ). Keväällä myös myös jo vivuttamattoman VIX-tuotteen iPath S&P 500 VIX Short-Term Futures ETN (VXX) markkinahinta seurasi heikosti osuuden arvoa kertoen siitä, että VIX-futuurimarkkinan kapasiteetti pörssinoteeratuille tuotteille on jo oikeastaan ylitetty. En pitäisi tätä mitenkään pienenä asiana, koska VIX-futuurit ovat tarpeeksi keskeinen osa markkinaa

Ilmeinen syy ETN-tuotteiden rikkoutumiselle on se, että indeksin seuraaminen on hallinnoitavan varallisuuden määrästä ja markkinan koosta johtuen vaikeutunut, ja sen toteuttaminen aiheuttaisi kustannuksia indeksitakuun vuoksi. Tämän seurauksena ETN:n osuuksien tarjontaa  voidaan rajoitetaan ja ongelmat jättää markkinoille (=sijoittajille) ilman merkittävää indikaatiota tuotteiden ongelmista. Moni sijoittaja ei tiedä asiasta kuitenkaan yhtään mitään (kts. tämä kirjoitukseni ja tämä kirjoitukseni maakaasusta linkkeineen). GAZ:n tapauksessa muuten yli 100 % hinnoitteluvirhe lopulta korjaantui ja he, jotka pystyivät lainaamaan osuuksia lyhyeksi myytäväksi, saattoivat saada huomattavat tuotot.

TOISEKSEEN ETF-rahastoista ja muista pörssinoteeratuista tuotteista on tullut jo talousmedian suosima sijoitusteema, kun itse olen samaan aikaan muuttanut omia niihin liittyviä omia strategioita entistä varovaisemmiksi. Tilanne muistuttaa jollakin tavalla suomisijoittamisen hypeä 2007-2009 laskun jälkeen, jolloin talousmediassa joka toinen päivä oli joku pankki kertoi, että nyt kannattaa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin.  Kansankapitalismi oli niin hieno ja isänmaallinen asia. Nokia-innostus ja ulkkareilta halvalla ostetut Nokian osakkeet nähtiin jotenkin positiivisena asiana ja sitä sitten hehkutettiin. Kaikki ei valitettavasti mennytkään ihan putkeen ja tarpeeksi moni suomalainen sijoittaja on räjäyttänyt portfolionsa. Pörssinoteeratut tuotteet ovat nyt kuitenkin se uusi jee jee kiva juttu.

Tilanne on muuttunut varsin johdonmukaisesti, sillä kun tietoisuus aktiivisen sijoittamisen ongelmista sijoittajien keskuudessa on lisääntynyt, on pankkien ollut pakko vastata tilanteeseen passiivisilla tuotteilla, joten ei ole yllättävää, että keskustelu talousmediassa on muuttunut. Pelin henki on kuitenkin sama kuin ennenkin, mutta sijoittajien pitäisi nyt vain aktiivisesti sijoittaa passiivisiin tuotteisiin. Nyt osakevalinnan sijasta keskitytään aktiivisesti näkemykseen markkinan suunnasta ja aktiivisesti etsitään lisähajautusta.

Näkemysten lisäksi sijoittajille myydään kaikenlaista rihkamaa sillä perusteella, että monen pörssinoteeratun sijoitustuotteen tuottojen korrelaatio muiden perinteisten sijoitustuotteiden tuottojen välillä on alhainen. Korrelaatio on varmasti alhainen, jos sijoittaa kamelinnahkan hintaa seuraavaan ETF-rahastoon, mutta onko siinä enää järkeä? Olisi myös hyvä miettiä, että mitä porfoliosta on jäljellä 10  vuoden jälkeen, kun kaikki mahdollinen hajautus on tehty?

Pörssinoteerattujen tuotteiden halvat kustannukset liian usein eivät olekaan mitään muuta kuin juustoa hiirenloukussa, jotta sijoittajat käyttäisivät pörssinoteerattuja tuotteita. Tämän jälkeen huomattava osa rahastusta tapahtuu, kaupankäyntikustannusten, markkinatakauksen (market making) ja ETF-rahastojen hinnoitteluvirheiden arbitroinnin kautta. On hyvä huomata, että kilpailua ETF-market makerin kanssa, mikä sijoittajan kannalta laskisi kustannuksia, pyritään useissa tapauksissa rajoittamaan (kts. AMEX:in “improper market making”). Jos minä siis haluaisin kilpailla markkinoilla kaventaen sprediä ja täten laskien kustannuksia sijoittajille, olisi se kiellettyä.

Rahasto ei myöskään saa tuloja ainoastaan veloittamalla hallinnointikustannuksia vaan myös maksuista, joita se veloittaa etuoikeutetuilta osapuolilta, jotka voivat toimia market makerinä (kts. AMEX:in ETFs Glossary: “Authorized Participants engaging in the creation and redemption process will typically be charged a creation or redemption fee that varies from fund to fund.”). Näistä maksuista usein moni tietämätön sijoittaja lopulta vastaa hinnoitteluvirheiden kautta.

Nyt voidaan käytännön esimerkkinä ottaa tämä Goldmanin näkemys pitkistä koroista ja sitten katsotaan, että kuka on aiheeseen liittyvien pörssinoteerattujen tuotteiden markkinatakaaja.  Listan NYSE:ssä listattujen ETF:ien lead market maker-listan löydät googlettamalla “nyse lead etf market maker”. Goldman Sachs & Co. on market makerseuraaville tuotteille ProShares UltraShort 7-10 Year Treasury (PST) ja ProShares UltraShort 20+ Year Treasury (TBT).On toinen asia, että meneeko Goldmanin näkemykset oikein, mutta ainakin markkinoille pitäisi tulla enemmän kauppaa, josta taas market maker voi hyötyä.

Usein liikkeellelaskija-market maker on kombinaatio on selvästi havaittavissa. ETN:n liikkeellelaskija on esim. Pankki A Oy ja markkinakaajana toimii Pankki A Market Oy. Tämän jälkeen Pankki A:n edustaja kiertää ympäri maata kertomassa siitä, kuinka heidän tuotteillaan voisi ottaa näkemystä markkinoista.

Ehkä sitä yksinkertaista ETF-rahastoa voisi vielä holdata, mutta kannattaa miettiä, että pitääkö taas maanantaina ottaa näkemystä ja tarvitsetko oikeasti sitä kamelinnahkaa SIJOITUSsalkkuusi…

/Jarkko Peltomäki

Käydäksesi kauppaa pörssilistatuilla tuotteilla sinun on läpäistävä tietämystesti varmistaaksesi tuotteiden soveltuvuuden sinulle. Kaupankäynti pörssilistatuilla tuotteilla sisältää korkean riskin, joka ei sovi kaikille. Sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.

Photo credit: Jeffrey Beall / Foter / CC BY-SA

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Eläkkeelle?2 Kesäkuu, 2012

Millä instrumenteilla GAZ:n hinnoitteluvirheen hyödyntäminen onnistui lopulta?

Jarkko Peltomäki2 Kesäkuu, 2012“Millä instrumenteilla GAZ:n hinnoitteluvirheen hyödyntäminen onnistui lopulta?”

Lyhyeksi myymällä, jos sai sai osuuksia lainattua. Itse en niitä saanut lainattua, mutta testasin GAZ ja UNG optioita. Se oli aika mielenkiintoista, koska GAZ:n implisiittinen volatiliteetti oli yhteen aikaan noin 3 x UNG:n implisiittinen volatiliteetti.

Arvosijoittaja2 Kesäkuu, 2012Erinomainen juttu! Kiitos!

Pienhajauttaja3 Kesäkuu, 2012Jarkko, vähän kapeakatseinen kirjoitus. ” Vesissä on eroja”-kuten vanha mainos kertoo ja niin on eroja myös ETF:ssä. Kirjoituksessasi et tee minkäänlaista jaottelua fyysisesti replikoitujen ETF:n ja synteettisten ETF:n (ja ETN:n) välillä. Tuot esille ongelmia, jotka koskevat synteettisesti replikoituja ETF:ä. Itse pidän fyysisesti replikoituja osake ETF:ä, joiden osakkeet ovat säilössä arvo-osuustilillä, jopa parempina sijoitusmuotoina kuin perinteisiä rahastoja niiden läpinäkyvyyden ja yksinkertaisuuden takia. En ainoa joka mielipiteen omaava sijoittaja, koska Japanin keskuspankkikin sijoitti hiljattain noin $500 miljoonaa S&P500 seuraavaan SPY ETF:n (fyysisesti replikoitu). Uskon että yksi syy tähän oli 0,09% rahaston alhainen hallinnointipalkkio ja helppo hajautus USA:n markkinalle.

Ongelma ei varmasti ole pelkästään tuotteissa vaan myös sijoittajissa. Kuten Warren Buffet on sanonut:”Älä sijoita mihinkään mitä et ymmärrä.” En usko että kaikki warrantteihin, indeksilainoihin tai edes vaihtovelkakirjalainoihin sijoittavat ymmärtävät täysin sijoituksensa riskejä.

Mikäli piensijoittaja haluaa vältää aikaisemmissa kirjoituksissa esiintuomaasi kotimarkkinan suosimista, niin suorien osakesijoitusten kautta se vaan on pienelle salkulle hankalaa ja verrattain kallista. ETF:n tulen sijoittamaan jatkossakin, mutta uskon pärjääväni ilman platinaa, kaasua, volatiliteettia, soijapapuja, vehnää, kuparia, viputuotteita ym. sijoituksia joista voi tulla piensijoittajalle päänsärkyä. Jätän nuo ammattilaisille ja pysyn osakkeissa.

Kiitos mielenkiintoisesta blogista.

Jarkko Peltomäki4 Kesäkuu, 2012Pienhajauttaja:

Kiitokset kommentista!

Kyllä esittämäni ongelmat esim. kapasiteettiin liittyen koskevat kaikkia ETF-rahastoja. Ja toki pidän ETF-rahastoja hyvänä hajautusmuotona piensijoittajan kannalta. Enemmänkin on väliä sillä, että sijoittaako 50 eri ETF-rahastoon vai sijoittaako vain muutamaan mahdollisen laajaan, läpinäkyvään ja kustannustehokkaaseen ETF-rahastoon.

Sell in may4 Kesäkuu, 2012Koskeeko kyseinen ongelma vain ETF rahastoja? Olen ymmärtänyt että maailman derivatiivimarkkinat ovat arvoltaan moninkertaiset kohde-etuus markkinoihin verrattuna? Voiko välttyä kyseiseltä ongelmalta ostaessani esim . VW:n osaketta Saksasta? Eikö VW ja DAX:n derivatiivi/futuuri markkinat ole moninkertaiset indexin market cappiin verrattuna. Luulisi niiden myös heiluttelevan markkinoita jos jotain tapahtuu.

Jarkko Peltomäki4 Kesäkuu, 2012Sell in may:

Ei se oikeastaan ole johdannaisten kohdalla sama asia. Johannaisia voidaan luoda rajattomasti, kun taas tavallisen ETF:n kohdalla pitää osuuden vastineeksi vaihtaa osakkeita. Toki sitten johdannaisen arvo voi perustua ETF-rahaston hintaan, mikä on on taas toinen asia.

Jarno Lönnqvist5 Kesäkuu, 2012Hyppäsi aihe pienessä viinissä muualle, mutta en ymmärrä moniakaan asioita. Yksi on sellainen lause, että sellaiseen ei pidä sijoittaa mitä ei ymmärrä. Fiksulta kuulostava lause. Nämä jotka sen lausuvat sijoittavat sitten S&P 500 spideriin minkä net expense ratio on 0,0945%. Kuitenkin S&P 500 indeksin bid/ask ratio on tuota suurempi eli miten homma voi toimia? Maksavatko he kaikki osingot oikeasti ulos vai säätävätkö aina osingolla tuon kulun näyttämään oikein hyvältä? Ehkä joku joka ymmärtää kommentoi? Kun homma on vielä hyvää liiketoimintaa eli joku maksaa tuonkin ETF:fän pyörittämisestä. Nämä ETF-kuluminimoijat ovat varsinaisia matemaattisiaihmevempuloita.

J.Peltomäki6 Kesäkuu, 2012Jarno:

ETF:t saattaa näyttää hyväntekeväisyydeltä, mutta ideana on on se, että passiivisesta sijoittajasta tulee aktiivinen, kun perinteisissä rahastoissa sijoittaja on varsin passiivinen ja salkunhoitaja aktiivinen. Sijoittaja tekee kauppaa markkinoilla ja siitä jokainen ottaa tavalla tai toisella osansa. Se on vähän kuin menosi

J.Peltomäki6 Kesäkuu, 2012Sähelsin kännykällä….

Se on siis vähän kuin menisi 5 euron seisovaan pöytään syömään suolaista ruokaa, kun kalja maksaa 5 euroa / tuoppi.

Sell in may6 Kesäkuu, 2012Eli sinun mielestäsi kannattaa sijoittaa tavallisiin rahastoihin? Miksi ETF rahastoilla pitäisi treidata sen enempää kuin tavallisilla rahastoilla?

Jarkko Peltomäki6 Kesäkuu, 2012Sell in may:

“Eli sinun mielestäsi kannattaa sijoittaa tavallisiin rahastoihin?”

Pidän itse indeksirahastoa parempana vaihtoehtona kuin ETF-rahastoa. Onhan ETF-rahasto yksittäisen sijoittajan kannalta hyvä sijoitus, jos jaksaa sen seisovan pöyvän ottaa kuivin suin. ETF-sijoittamisessa kustannukset ovat oikeastaan enmmän yksittäisestä sijoittajasta kiinni, mutta homma toimii näinkin, koska onhan näiden tuotteiden vaihto aika huomattavaa:

http://etfdb.com/2010/five-etfs-with-surprising-turnover/

“Miksi ETF rahastoilla pitäisi treidata sen enempää kuin tavallisilla rahastoilla?” Tämä on juuri se kysymys mitä sijoittajien pitäisi miettiä:) Näin kuitenkin tehdään…

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit