Raaka-aineiden hinnat laskussa

Osakekurssit ovat nousseet mukavasti kuluneen puolen vuoden aikana, mutta raaka-aineiden hinnat ovat olleet laskussa. Yhdysvalloissa keskeiset osakeyleisindeksit ovat kaikkien aikojen huipussaan. Laajat raaka-aineindeksit ovat ennätyksistä kaukana. Sekä osakekursseja että raaka-aineita on totuttu pitämään talouskasvun mittarina, mutta nyt jompikumpi kompassi ei toimi.

Osakemarkkinoiden nousun syyt on helppo luetella: matala korkotaso, korkea osinkotuotto, kohtuullinen arvostus, yritysten vahvat taseet ja maailmantalouden kohentuneet näkymät. Kuinka ihmeessä raaka-aineiden hinnat ovat olleet alamaissa, vaikka talouskasvunäkymien kohentuminen pitäisi niitäkin nostaa?

Raaka-aineita pidetään soveliaana inflaatiosuojana, mutta nyt liki kaikkialla ollaan sitä mieltä, että inflaatio pysyy lähivuosina kurissa. Itseään ruokkiva kierrehän siitä joskus helposti syntyy, jos raaka-aineiden nousu kohottaa inflaatiopelkoja, mikä tietysti tuo lisää sijoittajia raaka-aineostoksille. Kovasti on sijoituskerhoissa partoja pärisytetty siitä, vaikuttavatko salkkusijoittajat ostoillaan ja myynneillään raaka-aineiden hintoihin. Ainakin tänä vuonna sijoittajat ovat myyneet raaka-aineindeksejä ja hinnat ovat olleet paineessa.

Eräät asiantuntijat puhuvat perinteisestä sikasyklistä: metallien ja elintarvikkeiden tuotantoa lisättiin muutama vuosi sitten hintojen ollessa korkealla. Öljyä ja kaasua tiristetään kivestä. Niinpä nykyinen tarjonta vastaa kysyntää ja varastoista löytyy tavaraa vaikka taloudet maailmalla elpyisivätkin. Talouskasvu ei nyt näytä ihan käsistä karkaavan missään päin maailmaa.

Raaka-aineisiin liittyy sijoittajan kannalta ikävä ominaisuus: ne eivät tuota itsessään mitään. Joukkolainoista saa yleensä korkotuottoja, osakkeista osinkoja ja kiinteistöistä vuokratuloja. Raaka-ainesijoittajan tuotto tulee vain ja ainoastaan hintaliikkeistä. Niinpä tänä vuonna koettu perinteisen syy-seuraus-suhteen rikkoutuminen voi olla hämmentävä kokemus.

Kullan hinta on laskenut vuodessa reilut kuusi prosenttia ja hopea reilut 15 prosenttia. Niiden hinnat ovat hyppelehtineet eurokriisin tahtiin, mutta syksyn jälkeen suunta ollut selvä. Alas on tultu. Se on hämmentänyt monia piensijoittajia, jotka ovat pitäneet kultaa ns. varmana sijoituskohteena. Kullan asema turvasatamana ei ole nostanut sen hintaa edes viime päivinä, kun Pohjois-Korea on uhitellut pyssyillään.

Suomessakin on aika-ajoin voimakkaasti kampanjoitu kullan ja hopean puolesta. Arvometalleihin pätee sama sääntö kuin muihinkin sijoituskohteisiin: hurmoksessa ei pidä ostaa eikä paniikissa myydä. Kullan ja hopean kohdalla voisi myös viisastella: niitä ei kannata ostaa silloin, kun osakemarkkinoilla panikoidaan.

Kuva: Mika Pesonen

 

/Mika Pesonen

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
05.04.2013 21:57

Raaka-aineiden hinnathan ovat laskeneet jo 160 vuotta. Ei siinä kummempaa ole.