Pörssit ennätyksissä – mitä seuraavaksi?

New Yorkin pörssin S&P 500 -indeksi saattaa takoa jo tänään uudet kaikkien aikojen ennätysnoteerauksensa. Maaliskuusta 2009 indeksin pisteluku on miltei kolminkertaistunut. Kaikkiaan indeksi on ollut nyt jo yli seitsemän vuotta yhtäjaksoiseksi tulkittavassa nousutrendissä. Miltä sijoitusmaailma näyttää jatkossa?

Arvosijoittaja, joka haluaa ostaa hyvää yhtiötä mutta vain kohtuuhintaan, tekee parhaat osakehankinnat luonnollisesti silloin, kun laatuosakkeiden hinnat ovat laskeneet tilapäisesti. Erityisen hyvä on tilanne silloin, kun osakekurssi on laskenut täysin yhtiön ulkoisen syyn, kuten Brexitin ja jonkin muun mediaseksikkään aiheen takia.

Tähän kesään markkinoille on lähdetty tilanteesta, jossa Yhdysvaltain pörssi on liki kaikkien aikojen huipussaan. Onneksi taustalla on myös monivuotista ja selvää tuloskasvua, joten osakkeiden arvostuskertoimet – esimerkiksi suhteessa liiketoiminnan tuloksiin – eivät ole loikanneet vielä katosta läpi. On kuitenkin tosiasia, että osakekurssit ovat nousseet selvästi nopeammin kuin yhtiöt ovat todellisuudessa kasvaneet – ja tämä on kohottanut arvostuskertoimia, siis uuden sijoittajan riskiä (joka ei tunnu optimismin pörssimaailmassa).

Nykytilanne merkitsee sitä, että uuden sijoittajan tuotto-odotukset ovat maltillistuneet aiemmasta (tämä ei tietenkään tarkoita pelkästään negatiivista tulevaisuutta), joskin on hyvä huomata, että korkosijoittajilta ne ovat paikoin kadonneet kokonaan. Tilanne on siis siitä eriskummallinen, että vaikka uusien sijoitusten osinkotuotto on laskenut selvästi, on osinkojen ja korkotuottojen välillä yhä lähes historiallisen suuri ero osakkeiden hyväksi. Onko kupla siis korkosijoituksissa, osakkeissa vai molemmissa?

Maaliskuusta 2009 alkaneen nousutrendin aikana muutamien prosenttien, jopa reilun kymmenen prosentin, nopeatkin kurssipudotukset ovat olleet tyypillisiä korjausliikkeitä. Arvosijoittaja, joka kaipaa sijoitukselleen turvamarginaalia mahdollisesti heikomman tulevan kehityksen varalta, luonnollisesti näkee uusissa sijoituksissa huomattavasti riskiä silloin, kun otsikot kertovat kurssiennätyksistä. Arvosijoittaja myös kulkee joskus, tilanteita valikoiden, vastavirtaan.

Tämän ei kuitenkaan tarvitse merkitä sitä, että salkusta myytäisiin omistuksia laajamittaisesti ja pyrittäisiin hankkimaan ne takaisin huokeammilla hintatasoilla. Se nimittäin on perin vaikea tehtävä, ei pelkästään ajoituksen vaan myös verojen vuoksi. Uusi sijoitus saa siten olla erittäin hyvä, jotta sijoittajan kannattaisi ennustaa suhdannekäänteitä ja maksaa voitoista verot välissä.

Laajamittaisten osakemyyntien sijaan arvosijoittaja voi alkaa kasvattaa käteiskassansa osuutta silloin, kun uusien sijoitusten arvostuskertoimet näyttävät jo hintavilta. Vaikka käteinen ei juuri nyt tuotakaan, on sen arvo mahdollistavassa tekijässä silloin, kun kurssit aikanaan tulevat alaspäin rivakasti. Yleensähän myrsky nousee taivaanrannasta yllättäen, ja siinä vaiheessa on varsin haasteellista säästää palkkatuloista suuria summia tiukalla aikataululla.

Tänään kukaan ei tee mahdollisia käteisosakeostojaan lähelläkään pohjalukemia. Nykytilanne tulee pikemminkin nähdä hyvänä hetkenä varautua ennalta markkinatilanteeseen, jossa käteistä lopulta tarvitaan. Sellainenkin nimittäin vielä tulee, emme vain tiedä vielä milloin ja millaisella voimakkuudella. Siksi varautuminen on kaiken a ja o. Tosin käteisen päällä istuminen ja kärsivällisyys ovat asioita, jotka ovat helpommin sanottuja kuin tehtyjä. Tämä pätee myös yritysjohtoon.

Seuraavassa listaan seitsemän pääkohtaa, joita sijoittajan tulisi mielestäni pohtia:

1) Henkinen haaste istua käteisposition (10–20 % salkusta) päällä on pörssin nousumarkkinoilla valtava. Sijoittaja, jolla on tukeva määrä käteistä osakeindeksien seuraavan laskusuhdanteen pohjalla, on todennäköisesti istunut tuntuvan käteisposition päällä osan edellisestä (nykyisestä) kurssihuipentumasta, kun muut sijoittajat ovat juhlineet markkinoilla hetkeä ennen valomerkkiä. Jos kantti pettää, sijoittaja saattaa noususuhdanteen keskellä keventää osakepainoaan käteiseksi ja ostaa osakkeet paniikinomaisesti takaisin juuri hypen huipulla vain muutamaa hönkäystä ennen laskutrendin alkamista. Tällöin sijoittaja menettää parhaan osan noususta, saaden kuitenkin osakseen tulevan kurssilaskun täysimääräisesti. Maltti on valttia, poukkoilu sen sijaan yleensä kallista.

2) Maksimaalinen hyöty laskevista osakemarkkinoista saavutetaan ostamalla laatuyhtiöitä käteisellä, ei rahoittamalla osakeostoja myymällä jo salkussa olevaa, hetkellisesti laskenutta toista laatuyhtiötä. Seuraavaan nousukauteen on lähtökohtaisesti parempi mennä molempien laatuyhtiöiden kyydissä ja suuremmalla osakemäärällä verrattuna tilanteeseen, jossa sijoittaja rahoittaa kriisitilanteissa uusien yhtiöiden osakeostot myymällä vanhoja osakkeitaan alle niiden todellisten arvojen. Mitä lisäarvoa luo sijoittajalle, jos alihintainen laatuyhtiö vaihdetaan toiseen samanlaiseen? Puhumattakaan siitä, että sijoittaja voi joutua maksamaan myyntivoitostaan veroja välissä, jolloin sijoitettavat eurot vähenevät.

3) Kurssiromahdukset ovat yleensä ajallisesti huomattavasti nopeampia ilmiöitä kuin pörssi-indeksien nousutrendit. Esimerkiksi OMX Helsinki cap -indeksi oli 5 000 pistettä alkukesällä 2008. Sitten kaatui Lehman Brothers, ja indeksi laski 9 kuukaudessa 55 prosenttia. Vasta kuusi vuotta myöhemmin, alkukesällä 2014 indeksimme saavutti jälleen 5 000 pisteen rajan uudelleen. On kuitenkin huomattava, että yksittäisten laatuyhtiöiden osakkeita voi tulla tarjolle tiheästi. Pörssissä tietyt sektorit päätyvät alennusmyyntiin useammin kuin kokonaiset pörssi-indeksit.

4) Kohtuullinen määrä käteisvaroja suhteessa osakesalkun markkina-arvoon tarjoaa sijoittajalle mahdollisuuden osallistua tarvittaessa maksullisiin osakeanteihin. Toki sijoittaja voi osallistua antiin myymällä jotain toista osaketta ja rahoittamalla annin vapautuvilla sijoitusvaroilla, mutta tällöin sijoittaja on mukana seuraavalla nousukaudella todennäköisesti pienemmällä osakemäärällä verrattuna tilanteeseen, jossa hän osallistuisi maksulliseen antiin valmiiksi sivuun laitetulla käteisellä. Käteisen merkitystä korostaa, että pörssiyhtiön todennäköisyys ajautua maksullisen osakeannin partaalle kasvanee heikon suhdannevaiheen aikana. Toisin sanoen juuri silloin, kun käteistä tarvittaisiin myös muiden edullisten osakkeiden lisäostoihin.

5) Suhtaudu käteiseen siten, ettet joka markkinatilanteessa edes yritä saada sille maksimaalista korkotuottoa. Arvosta sen sijaan käteisen tarjoamaa liikkumavaraa. Erityisesti sitä mahdollisuutta, minkä käteinen tarjoaa sinulle laskevien osakehintojen markkinatilanteessa eli silloin, kun muilla sijoittajilla on tarve muuttaa sijoituksensa käteiskassoiksi. Silloin laatua saa halvalla, mutta vain hän, jolla on käteistä silloin, kun muilla sitä ei ole. Ei ole kuitenkaan välttämätöntä suhtautua kaikkiin korkosijoituksiin filosofialla, jossa sijoituskohteella täytyy löytyä ostolaita aamuna kuin aamuna – osa korkosijoituksista voi olla tuottohakuisia, korkeamman riskiprofiilin lainoja.

6) Ymmärrä osakkeen kurssinousun ja osakkeen arvostustason nousun ero. Älä kevennä omistustasi laatuyhtiössä yksinomaan kurssinousun vuoksi. Seuraa kurssikäyrän sijaan yhtiön arvostustason kehitystä. Luovu omistuksesta vasta, kun arvostustaso – esimerkiksi sen mukaan, kuinka monen vuoden tuloksen verran osake maksaa – on kohonnut liian korkeaksi. Jos yhtiön liiketoiminta kehittyy yhtä positiivisesti kuin osakekurssi, ei osakkeen arvostustaso kohoa lainkaan, vaikka sijoitustuotot ovat erinomaiset. Sellaista yhtiötä on yleensä turha myydä, pikemminkin hyvin tuottaneita voi olla syytä ostaa osinkotuloilla lisää.

7) Arvosijoittaja ei käteiskassan kiistattomista eduista huolimatta ennusta lyhyen aikavälin kurssiliikkeitä – eli muiden sijoittajien mielialojen heilahteluja – koko sijoitusomaisuudellaan. Usein käy niin, että ne jotka myyvät osakkeensa huipulla, hankkivat ne takaisin laskussa liian aikaisin. Vaihtoehtoisesti he saattavat odottaa laskutrendin pohjalukemia niin kauan, että juna ehtii kääntyä jo takaisin kohti koillista. Toisaalta pohjalla osakkeita ostaneet rahastanevat nousua käteiseksi turhan aikaisin, menettäen noususyklin huipentuman. Paras odotusarvo menestykselle lienee silloin, kun sijoittaja istuu laatuyhtiön kyydissä täysimääräisesti sekä nousut että laskut, tehden käteisellä vain hienosäätämistä. Käteisen rooli muuten pätee myös laatuyhtiön johtamiseen, osakeostojen sijaan ajoittamisen kohteena ovat yrityskaupat.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN ENNAKKOMYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: <a href=”http://www.flickr.com/photos/30576334@N05/”>GotCredit</a> via <a href=”http://foter.com/”>Foter.com</a> / <a href=”http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/”>CC BY</a>

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
4 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
04.06.2016 07:31

Itselläni on aina ollut vaikeuksia pitää käteisestä kiinni. Nyt se olisi varsinkin tärkeää koska kurssit ovat ennätyskorkealla. No, ehkä opin vielä joskus =)

Terveisin,
Osinkokuningas
http://www.osinkokuningas.com

Nimetön
Nimetön
06.06.2016 15:07

Korkeat indeksiluvut pörsseissä kieltämättä aiheuttavat painetta pitää osaa sijoitusvaroista käteisenä. Kohta 5 tuottaa itsellenikin ajatuksena haastetta, ehkä pitäisi löytää jokin vähäriskinen sijoituskohde näille rahoille ns. väliajalle, että saisi edes hiukan korkotuottoa kyseisille rahoille tyynyn alla säilyttämisen sijaan..kyseinen kohde pitää toki olla sitten sellainen että rahat saa käteiseksi heti halutessaan, kun veri virtaa kaduilla.

Nimetön
Nimetön
08.06.2016 00:30

Eikö käteisen sijaan kannattaisi pitää rahat vaikka pitkissä valtionlainoissa, joiden arvot tuppaavat nousemaan pörssiromahdusten aikaan? Silloin olisi pörssiromahduksen pohjalta lainapaperit osakkeiksi muuttamalla vielä enemmän ostovoimaa kuin käteisen avulla. Pitkät valtionlainat myös yhä edelleen suurimmaksi osaksi tuottavat edes jotain, vaikkei sitä romahdusta tulisikaan. Nykyisten kurssien korkeuskin on suhteellista; viimeinen vuosi on ollut vaisu ja sisälsi miniromahduksen, ja myös pidemmälle historiaan katsoen koko 2000-luku on ollut alempien tuottojen aikaa kuin ehkä koskaan pörssihistoriassa ja hinnat ovat yhä alempana kuin aiemmilta vuosikymmeniltä piirretty tasaisen kehityksen käyrä antaisi olettaa. Rahaa on pumpattu maailmanmarkkinoihin enemmän kuin koskaan, joten kurssitkin ovat ymmärrettävästi nousseet. Nousupotentiaalia saattaa siis… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
08.06.2016 09:21

Klassisesti ajatellen kannattaa. Ongelma kuitenkin on että rahajärjestelmään sisältyy tällä hetkellä valtavia ongelmia ja samalla myös valtavia riskejä. Nykytilanteessa valtiot eivät pysty koskaan maksamaan pois velkojaan ilman katastrofaalisia seurauksia ja poliittisen järjestelmän kriisin takia ne eivät myöskään pysty olemaan elämättä velaksi. Näin ollen keskuspankit on valjastettu pitämään tätä järjestelmää pystyssä. Kuten on laajalti todettu, keskuspankit ovat tässä asiassa kohtalaisen “aseettomia”. Ongelma kuitenkin on, että mikään rahapoliittinen temppu ei tule korjaamaan valtioiden valuongelmia. Valtiotaloudet ovat kasvavia ja tehottomia, kykenemättömiä muuttumaan poliittisista syistä ja lyhytjänteisen vastuuttomia toimijoita. Rahaa pumpataan nykyisellään joka paikkaan lisää, että estetään romahdus. Mutta jossain vaiheessa tämä tie kuljetaan… Lue lisää >>