Pörssin ulosvirtaus jatkuu

Vain pariin otteeseen viimeisten vuosikymmenten aikana pörssissä on ollut listautumistulva, eli kasinotalouden aikana 1980-luvun loppuvuosina ja teknokuplan aikana vuosituhannen vaihteessa. Kummallakin kerralla harkinta ja maltti olivat tuntemattomia ominaisuuksia osakemarkkinoilla. Eipä siis ollut ihme, että listautujien joukossa oli myös sellaisia yrityksiä, joilla ei oikeastaan olisi ollut mitään asiaa pörssilistalle.

Normaali olotila on valitettavasti päinvastainen: pörssistä lähtee jatkuvasti paljon enemmän yhtiöitä kuin mitä sinne saadaan. Esimerkiksi viiden viimeisen vuoden aikana olemme saaneet viisi uutta pörssiyhtiötä. Samalla sieltä lähti tai on lähdössä (Nordic Aluminium, Interavanti) peräti 17 yritystä. Tämä synkkä kehitys on jatkunut pitkään. Vuodesta 2001 on jokaisena vuonna ollut enemmän lähtijöitä kuin tulokkaita paitsi vuonna 2005, jolloin kumpaakin oli yhtä monta. Tilanne oli yhtä surkea 1990-luvun alkupuoliskolla, jolloin monen yhtiön pörssitaival katkesi taloudellisen laman myötä konkurssiin.

Mistä syystä luovutaan pörssistatuksesta? Ylivoimaisesti yleisin syy on ulkopuolisen tekemä ostotarjous. Tavoitteena on silloin lähes aina koko osakekannan hankkiminen ja osakkeen vetäminen pois julkisen kaupankäynnin piiristä. Usein ostotarjouksen tekijä on ulkomaalainen, mikä onkin toinen huolestuttava trendi.

Kun ulkomainen ostaja ostaa kotimaisen yrityksen, seurauksena on pääkonttorin, kotimaisen osaamisen ja liian usein jopa työpaikkojen valuminen pois Suomesta. Esimerkkeinä tällaisesta kielteisestä kehityksestä ovat muun muassa Tamrock (1998; entinen Tampella, aikoinaan Suomen suurin yritys), Cultor (1999), Starckjohann (2000), Sanitec (2001), Hartwall (2002), Silja (2003), Eimo (2004), Instrumentarium (2004), Janton (2004), Novo Group (2004), Polar Kiinteistöt (2004), Chips (2005), Perlos (2008), Kemira GrowHow (2008), Salcomp (2011) ja Tekla (2012).

Joskus ulkomainen ostaja on ollut valmis maksamaan ruhtinaallisen hinnan suomalaisen yrityksen osakekannasta. Englantilainen Bridgepoint maksoi vuonna 2009 pörssikurssiin verrattuna kolminkertaisen hinnan Suomen Terveystalon osakkeista. Tämä 203 prosentin lisähinta pörssiarvoon nähden on kaikkien aikojen suurin Suomessa maksettu preemio ostotarjousten yhteydessä. Avokätisiä maksajia olivat myös islantilaiset, kun ostivat pankkiiriliikkeet FIM Group ja eQ vuonna 2007. Tänä päivänä tiedämme, ettei heillä olisi ollut varaa tällaisiin yritysostoihin.

Melko tavallista on, että pörssilistalta poistuva yritys fuusioituu toiseen yhtiöön. Mikäli ostaja on pörssiyhtiö, tarjotaan useimmiten mahdollisuus vaihtaa ostettavan yhtiön osakkeet ostajayhtiön osakkeisiin, mikä on verotuksellisesti järkevää ja edullista. Samalla poistuva yhtiö voi välillisesti jatkaa pörssitaivaltaan toisen tai kokonaan uuden yhtiön osana. Tämä sijoittajan kannalta miellyttävä järjestely on toteutunut muun muassa seuraavissa yhtiöissä: Raision Margariini (1995), Kansallis-Osake-Pankki (1995), Kymmene (1996), Repola (1996), Neste (1998), WSOY (1999), Rauma (1999), Valmet (1999), Valtameri (1999), Mandatum Pankki (2001), Soon Communications (2001), Conventum (2002), Rautakirja (2003), Sonera (2003), Yomi (2004), Saunalahti (2006), Tamfelt (2010) ja Larox (2010).

Hyvin tavanomainen on kotimaisen ostajan tarjoama käteisvastine pörssistä poistuvan yhtiön osakekannasta. Näin on tehty muun muassa seuraavissa yhtiöissä: Suunto (2000), Isko (2000), PI-Consulting (2000), Saunatec (2000), Kontram-Yhtiöt (2001), AvestaPolarit (2001), Partek (2002), Metsä-Tissue (2003), Plandent (2005), Pohjola (2006), Sentera (2006), Kekkilä (2006), Birka Line (2008), Julius Tallberg -Kiinteistöt (2010), Interavanti (2012) ja Nordic Aluminium (2012). Melko usein ostaja on ollut toinen pörssiyhtiö. Tekemällä käteistarjouksen osakkeiden vaihtotarjouksen sijaan ostaja ei ole ensisijaisesti ajatellut ostettavan yhtiön osakkeenomistajien etua.

Noloin tapa poistua pörssilistalta on konkurssi tai selvitystila. Tästäkin on valitettavasti esimerkkejä: Alcom (1998), Reach-U Holding (2002), SKOP (2004), Stromsdal (2008), Evia (2009) ja Elcoteq (2011).

Poistujien tilalle tulleet harvalukuisat uuden pörssiyhtiöt ovat usein uusia vain näennäisesti, koska moni on syntynyt jakautumisten yhteydessä tai ovat olleet vanhojen pörssiyhtiöiden.tulosyksiköitä. Esimerkkeinä edelleen noteerattavina olevista tällaisista yhtiöistä ovat Aspocomp (1999), Tecnomen (2000; nykyinen Tecnotree), Suominen (2001), Neste Oil (2005), Cargotec (2005), Oriola-KD (2006), Outotec (2006), Tikkurila (2010) ja Scanfil (2012).

Nykyisistä pörssiyhtiöistä täysin uutta verta pörssilistalle vuoden 2000 jälkeen ovat tuoneet vain Capman (2001), QPR Software (2002), Soprano (2004), Affecto (2005), Ahlstrom (2006), SRV Yhtiöt (2007), Talvivaara (2009), Aktia (2009) ja Sotkamo Silver (2012). Edellä ei ole otettu huomioon näivettyvää First North –listaa, johon tosin Siili Solutions toi hieman uutta toivoa lokakuun puolivälissä.

Omistamme Tecnotreen, Suomisen, Neste Oilin, Cargotecin, Oriolan, Outotecin, Tikkurilan,  Scanfilin, CapManin, Affecton, Ahlstromin, SRV Yhtiöiden sekä Aktian osakkeita.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit