Pörssin suhdannevaiheet – missä olemme nyt?

Talouselämä noudattaa tiettyä kiertokulkua. Yksittäisen suhdannesyklin kesto ja sen eri vaiheiden voimakkuudet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä. Suhdannevaiheiksi on mahdollista lukea lasku- ja nousukaudet sekä matala- ja korkeasuhdanteet. Menestyvä sijoittaja ymmärtää, että pörssillä ja reaalitaloudella on omat kiertokulkunsa – ne ovat lähtökohtaisesti samanmuotoiset, mutta ajoitukseltaan toisistaan usein poikkeavat. Kertaan tässä merkinnässä pörssin suhdannekierron yleisvaiheet ja niiden tuntomerkit.

Osakemarkkinoilla kiertokulku on yleensä mahdollista jakaa karkeasti kuuteen eri vaiheeseen seuraavasti:

1) Nousukauden alku, jolloin sijoittajien kollektiivinen usko pörssiyhtiöiden tulevaisuuden elinvoimaisuuteen ja kasvumahdollisuuksiin palaa asteittain.

Uuden nousukauden alku koittaa usein keskellä negatiivista markkinatunnelmaa ja reaalitalouden tilaa, jossa yleinen talouskehitys on edelleen taantuvaa tai lähellä nollakasvun tilaa.

Nousukauden alkutahdit on mahdollista tunnistaa pääsääntöisesti siitä, että huonot markkinauutiset ja yhtiökohtaiset pettymykset eivät enää laske osakkeiden kurssitasoja. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että kaikki negatiivisuus on jo hinnoiteltu yhtiöiden osakekursseihin, ja jatkossa tilaa on lähinnä positiivisille yllätyksille – mahdollisesti myös lähihistoriaa vähemmän negatiiviselle uutisvirralle.

2) Nousukauden ydinvaihe, jonka aikana pörssiyhtiöiden tuloskehitykset ovat kääntyneet kasvusuuntaan. Yleensä tässä vaiheessa laatuyhtiöiden osakekurssit ovat nousseet jo useiden kuukausien ajan ennakoiden tulosparannuksia.

Nousun ydinvaiheessa pörssiyhtiöiden kasvavat myyntimäärät ja nettotulokset vauhdittavat positiivista markkinatunnelmaa, mikä ilmenee esimerkiksi tulosjulkistuspäivinä useiden prosenttien – jopa kymmenien – välittöminä kurssinousuina.

Nousukauden ydinvaiheen loppuvaiheessa myös uudet osakesijoittajat saapuvat markkinoille, koska sanomalehtien taloussivuilla kerrotaan osakkeiden tuottaneen viime aikoina varsin hyvin ja näkymien olevan suotuisia. Uusien sijoittajien määrän kasvu kiihtyy nousukauden jatkuessa. Tämä tukee nousutrendiä.

3) Nousukauden huipentuminen, jolloin kaikki yksittäisen suhdannesyklin aikana sijoitustoiminnan aloittaneet uudet sijoittajat ovat ehtineet osakemarkkinoille tekemään ensi ostoksensa.

Nousukauden huipentumiselle on lisäksi tunnusomaista, että uusia pörssiyhtiöitä listautuu arvopaperimarkkinoille. (Kiinalainen Alibaba!) Tämä johtuu käytännössä siitä, että jonkin aikaa jatkunut suotuisa yleistaloudellinen kehitys on yleensä kohentanut listautuvan yhtiön tuloksellisuutta, mikä luo edellytykset hyvään listautumishintaan sekä yhtiön että sen vanhojen osakkeenomistajien kannalta.

Osakemarkkinoilla huonoimmat sijoitukset tehdään nousukauden huipentuman aikana, koska tuolloin sekä yhtiökohtaiset kannattavuudet että osakkeiden arvostuskertoimet ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla.

Sijoituksen markkina-arvon laskupotentiaali realisoituu siten kahta kautta: ensinnäkin yhtiökohtaisen kannattavuuden normalisoituessa aikanaan, ja toisaalta siten, että osakkeen arvostuskertoimet laskevat ennemmin tai myöhemmin hinnoittelemaan maltillisempaa kasvua ja keskinkertaisempaa lähitulevaisuuden näkymää. Kasvavan laatuyhtiön tapauksessa yliarvostuksen purkautuminen voi kuitenkin olla maltillista.

4) Laskukauden alku, jolloin pörssiosakkeiden markkina-arvot laskevat edellisessä vaiheessa kuvattujen korkeiden arvostuskertoimien sulamisen kautta.

Nopeasti heikentyvä markkinatilanne johtaa myös siihen, että uusia pörssilistautujia ei enää ilmesty, minkä lisäksi myös osa vireillä olevista listautumishankkeista saattaa peruuntua pessimismin vallatessa alaa.

Osa sijoittajista ja pörssimarkkinoiden kommentaattoreista uskottelee vielä laskukauden alussa, että kyseessä on hetkellinen korjausliike, jonka jälkeen osakekurssien suunta on jatkossa vain ylöspäin sileää baanaa pitkin.

Laskukauden alussa yhtiökohtaiset kannattavuudet ja tulokset ovat vielä pääsääntöisesti erinomaisella tasolla. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa nopeasti laskeneet osakkeiden markkina-arvot saavat arvostustasot näyttämään kovin alhaisilta, koska laskentakaavoissa olevat tulokset edustavat vielä yleistalouden, tai elvytystalouden, nousukauden kannattavuustasoa. Nykytaloudessa kenties keskuspankkivetoisen ”nousun” kannattavuustasoa.

Myös analyytikoiden seuraavan vuoden tulosennusteet ovat yleensä vielä tässä vaiheessa kasvua osoittavia eli optimistisia, mikä vahvistaa aliarvostuksen harhaa.

5) Laskukauden ydinvaihe, jonka aikana käy selväksi, että negatiivinen markkinatunnelma on tarttunut myös pörssiyhtiöiden arkeen. Tällöin yhtiöt antavat negatiivisia tulosvaroituksia joukolla samanaikaisesti, aloittaen usein myös kustannussäästöohjelmia ja yt-neuvotteluita sekä sopeuttaakseen tuotantomääränsä että kustannusrakenteensa heikkenevään kysyntätilanteeseen.

Pörssiyhtiöt raportoivat laskukauden ydinvaiheessa edellisvuoteen nähden laskevia myyntimääriä, tilauskantoja ja nettotuloksia. Useat pörssiyhtiöt myös leikkaavat osakekohtaista osinkoaan, ja osa jättää osingon kokonaan maksamatta.

Kaikkein heikoimmassa kunnossa olevat yhtiöt päätyvät keräämään osakkeenomistajiltaan lisää varoja maksullisen osakeannin kautta säilyttääkseen maksukykynsä. Osakekurssit putoavat yleisellä tasolla merkittävästi laskukauden ydinvaiheen aikana, koska parempaa tulevaisuutta ei ole lähiaikoina näköpiirissä.

Yleiset talousennusteet ja yhtiöiden antamat tulevaisuuden näkymät ovat toinen toisensa jälkeen entistä pessimistisempiä. Edellisen nousukauden huipentumassa osakkeitaan ostaneet sijoittajat alkavat menettää uskoaan koko sijoitustoiminnan mielekkyyteen.

6) Laskukauden huipentuminen, jonka aikana edellisen nousukauden uudet sijoittajat myyvät osakkeensa pohjalukemiin. Yhtiökohtaiset tulokset ovat laskeneet selvästi edellisen nousukauden huipuista.

Osakkeiden arvostuskertoimet ovat alhaiset ja niiden laskentakaavoissa olevat yhtiökohtaiset muuttujat edustavat taantuman tasoa. Käsillä ovat pitkäjänteisen sijoittajan kannalta parhaat ostohetket, koska tulevaisuudessa laatuyhtiö voi ainoastaan ylittää kovin matalalle asetetut markkinaodotukset.

Osakekursseilla on laskukauden huipentumassa nousuvaraa kahden tekijän kautta: ensinnäkin yhtiökohtaisen kannattavuuden kohentumisen myötä, ja toisaalta myös osakkeen arvostuskertoimien asteittaisen nousun myötä. Osa pörssiyhtiöiden kasvollisista pääomistajista lisää omistustaan yhtiössä laskun pohjilla, koska he tietävät yhtiön todellisen ansaintapotentiaalin.

Myös yritysostomarkkinoilla saattaa tapahtua liikkeitä, koska omistaja-arvon luomiseen tähtäävän yritysostajan kannalta laskun huipentuma vastaa optimaalista markkinatilannetta. Osa sijoittajista joutuu myös myymään osakkeitaan laskukauden huipentumassa pakon edessä – esimerkiksi ylivelkaantumisen vuoksi –, joten laatuyhtiöidenkin markkina-arvojen pudotukset irtoavat toisinaan reaalimaailman tilanteesta sellaisista syistä, jotka liittyvät ainoastaan osakkeiden myyjään, eikä itse pörssiyhtiöön.

Pörssisykli kääntyi jo laskuun?

Elokuussa 2013 sijoitin blogissa (edellä linkki) vastaavassa tarkastelussa pörssin suhdannevaiheen kohtaan kaksi, eli nousukauden ydinvaiheeseen. Joulukuussa 2014 vastaavassa päivityksessä (edellä linkki) sijoitin blogissa markkinatilanteen kohtaan kolme, eli nousukauden huipentumaan. Peruutuspeilistä tarkastellen toistaiseksi korkeimmat kurssinoteeraukset taottiin noin 15 viikkoa tuon merkinnän jälkeen.

Sittemmin pörssitrendi on ollut selvästi mollivoittoinen. Loogisesti sijoittaisin nykytilanteen vaiheeseen neljä. Olen taipuvainen uskomaan näin, siitäkin huolimatta, että nyt nähty pörssisykli ei ole sataprosenttisesti ollut edellä kuvatulla tavalla vaiheen kolme kaltainen, koska pörssinousua on huipentanut tällä kertaa reaalitalouden kukoistamisen sijaan nollakorkopolitiikka ja rankka elvyttäminen.

Siksi uskon henkilökohtaisesti enemmänkin lähiaikojen sivuttaismarkkinoihin (korkealla volatiliteetilla) kuin perinteisiin karhumarkkinoihin tai totaaliromahdukseen. Indeksijoittajalle tuskin on viime vuosien kaltaista herkkua hetkeen tiedossa, mutta aktiivisilla yhtiövalinnoilla sijoitusmenestykseen on edelleen kohtuullisen hyvät lähtökohdat, jos valinnat onnistuvat. (Kunnon karhumarkkinoilla onnistunut yhtiövalintakaan ei tuota lyhyessä juoksussa.)

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: ucumari photography via Foter.com / CC BY-NC-ND

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit