PÖRSSI 2016

Värikäs pörssivuosi on siirtynyt historian aikakirjoihin. Vuonna 2015 kurssivaihtelut olivat tavallista rajumpia. Tunnelma oli maanis-depressiivinen, sillä se saattoi hetkessä muuttua yli-innostuneesta synkän masentuneeksi tai päin vastoin. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kurssit nousivat kohisten, minkä jälkeen epäilyt Kiinan kasvuvauhdin hyytymisestä alkoivat pelottaa sijoittajia. Kiinan tilanne heijastui myös raaka-aineiden kuten öljyn ja Suomen kannalta tärkeän nikkelin hintojen jyrkkänä laskuna.

Hermostunut ilmapiiri huipentui elo-syyskuun rajuun kurssilaskuun. Hämmästyttävää kylläkin sijoittajien huolet haihtuivat loka-marraskuussa pörssinoteerausten palautuessa lähelle alkuvuoden huipputasoa. Vastoin odotuksia joulukuun tunnelma oli jälleen aluksi synkkä, kun hermoiltiin Federal Reserven korkopolitiikasta. Ohjauskoron ensimmäinen varovainen tarkistus ylöspäin lähes kymmeneen vuoteen rauhoitti kuitenkin sijoittajia, vaikka se ei missään tapauksessa voinut olla kenellekään yllätys.

 

Vahva pörssivuosi historiaan

Vuoden 2015 aikana osakekurssit vahvistuivat Helsingissä keskimäärin 11,7 prosenttia painorajoitetun CAP-hintaindeksin mukaan. Kehitys oli varsin tyydyttävä ottaen huomioon, että kurssitaso vahvistui edellisenä vuonna vajaat kuusi prosenttia ja vuonna 2013 peräti 26 prosenttia. Hintaindeksien antama kuva pörssikehityksestä on tosin vaillinainen, koska osinkoja ei oteta huomioon. Tuottoindeksi, johon sisältyy myös yritysten voitonjako, antoi vuoden 2015 kokonaistuotoksi peräti 15,9 prosenttia verrattuna 10,6 prosenttiin vuonna 2014.

Pitkällä aikavälillä osakkeiden kokonaistuotto on ollut erinomainen vuosien 2008 ja 2011 romahduksista huolimatta. Vuosina 1990–2015 suomalaisen indeksisalkun keskimääräinen vuotuinen arvonnousu oli seitsemän prosenttia. Osingot mukaan lukien tuotto nousee 11 prosenttiin. Kauden keskimääräinen vuosi-inflaatio oli vain 1,7 prosenttia, joten reaalituotto oli hurja. Tuotto ei ole kuitenkaan kertynyt tasaisesti, sillä kyseiseen 25 vuoden kauteen sisältyi muitakin sijoittajien hermoja koettelevia ilmiöitä kuin finanssikriisi ja Euroopan velkakriisi. Näitä olivat esimerkiksi 1990-luvun lama ja IT-kupla.

Painorajoitetulla CAP-hintaindeksillä mitattuna Helsingin pörssikurssit ovat edellen 12 prosenttia heinäkuun 2007 kurssihuipun alapuolella. Tilanne muuttuu toki huomattavasti lohdullisemmaksi, kun osingot otetaan huomioon, sillä tuottoindeksi on vastaavana aikana vahvistunut 27 prosenttia.

Olemme jo useita vuosia eläneet lähes nollakorkojen maailmassa. Tämän seurauksena osakemarkkinoihin on virrannut sellaistakin pääomaa, joka normaalitilanteessa hakeutuu korkomarkkinoille. Eipä ihme, että korkoinstrumenttien kaltaiset vakaat ja varmat osingonmaksajat ovat menestyneet pörssissä kuluvana vuonna. Keskimäärinkin pörssiyhtiöiden osinkotuotto on peräti neljä prosenttia.

Monet aiemmin melko mielenkiinnottomina sijoituskohteina pysyneet pienyhtiöiden osakkeet kuuluvat myös pörssivuoden 2015 voittajiin. Tämä on melko yllättävää, kun muistaa, että monet näistä yrityksistä ovat edelleen varsin riippuvaisia Suomen perin heikoista kotimarkkinoista. Kuvaavaa maamme ahdingolle on, että Euroopan komission syksyllä julkaisemien 28 EU-maan vuosien 2015-2017 bkt-ennusteiden mukaan vain Kreikan tilanne näyttää vielä synkemmältä kuin Suomen. Kokonaistuotannon määrä Suomessa on edelleen selvästi alhaisempi kuin vuonna 2008. Kolmena perättäisenä vuotena eli vuosina 2012–2014 Suomen bruttokansantuote on laskenut. Ei olisi yllätys, vaikka myös vuodesta 2015 tulisi miinusmerkkinen lamavuosi. Lähes kaikista muista EU- ja euromaista poiketen maamme työttömyysaste on jo kohta neljä vuotta ollut trendinomaisessa nousussa.

Suomen suurimpina ongelmina näyttäisivät olevan huippukireä ja viime vuosina jatkuvasti kiristyvä verotus, joka on omiaan tukahduttamaan taloudellisista aktiviteettia maassa sekä erittäin jäykät ja joustamattomat työmarkkinat, jotka eivät kannusta uusien työpaikkojen perustamiseen Suomeen. Yksipuolisesti energiaviennistä riippuvaisen Venäjän talouden dramaattinen heikkeneminen rasittaa Suomea useimpia muita EU-maita enemmän, joskin öljyn halpeneminen toisaalta myös tasapainottaa kauppataseemme ja elvyttää muuta talouttamme.

Synkästä toimintaympäristöstä huolimatta valtaosa Suomen pörssiyhtiöistä ovat pystyneet säilyttämään tuloksentekokykynsä tyydyttävällä tasolla. Useimmissa tapauksessa vuoden 2015 tulokset nousevat selvästi edellisvuoden tasolta, joskin muutaman suuryhtiön kannattavuus on huolestuttavan heikko, mikä heijastuu myös kokonaislukuihin. Perusongelmana säilyy vielä liikevaihdon jo useita vuosia jatkunut vaisu ja jopa takaperoinen kehitys, joten kannattavuuden vaaliminen on vaatinut tiukkaa kulukuuria. Suuryhtiöidemme etuna on kuitenkin maailmanlaajuinen toiminta, minkä ansiosta Suomen ongelmat eivät juuri näy niiden toiminnassa.

 

Osingot tyydyttävällä tasolla

Finanssikriisin yhteydessä kotimaisten pörssiyhtiöiden vuodelta 2008 maksama osinkosumma laski peräti 38 prosenttia. Sen jälkeen osingot ovat pääpiirteissään pysyneet uudella entistä alemmalla tasolla, mutta kehittyneet kuitenkin keskimäärin lievästi nousuvoittoisesti. Tilikaudelta 2014 jaettiin lisäosinkoineen 6.665 miljoonaa euroa eli vähemmän kuin edelliseltä vuodelta jaettu 7.200 miljoonaa. Vuoden 2013 lukua nostivat kuitenkin Nokian ja Fiskarsin huomattavan suuret lisäosingot. Mikäli näitä kertaluonteisia lisäosinkoja ei oteta huomioon, osingot olivat nousussa viime keväänä. Vuoden 2012 osingonjako jäi 5.784 miljoonaan euroon.

Julkisuudessa näkyy usein edellistä suurempia osinkosummia, koska ehkä tarkoitushakuisesti niihin lisätään mielellään Helsinkiä kakkospörssinä käyttävien ruotsalaisten Nordean ja TeliaSoneran luvut. Kumpikin jakaa huomattavasti enemmän osinkoa kuin yksikään suomalaisyhtiö, mutta yhtiöt ovat rekisteröity Ruotsiin ja niiden maksamista osingoista vain vähäinen osa tulee Suomeen. Viime keväänä ruotsalaiskaksikko maksoi omistajilleen 3.872 miljoonaa euroa verrattuna 3.199 miljoonaan edelliseltä vuodelta.

Uskomme, että keväällä 2016 jaettavat osingot tilikaudelta 2015 tulevat kokonaisuutena ottaen kehittymään myönteisesti ja että koko osinkosumma ilman kertaluonteisia lisäosinkoja saattaa ylittää seitsemän miljardin euron rajan, mikä olisi edelleen lähes kaksi miljardia vähemmän kuin kahdeksan vuotta sitten. Sinänsä sangen kielteinen seikka eli investointilama Suomessa on omiaan kirkastamaan osinkonäkymiä. Yritysten ei kannata makuuttaa osakkeenomistajille kuuluvia voittovaroja nollakorkoisilla pankkitileillä. Yritysjohdon näkökulmasta tällaiset tuottamattomat varat heikentävät kiusallisella tavalla julkisuudessa näkyviä tunnuslukuja.

 

Eksperttisalkulla mukavasti tuottoa

Eksperttisalkun pitkään jatkunut hyvä kehitys jatkui vuonna 2015. Vuoden lopussa salkun arvo oli 176.100 euroa verrattuna runsaaseen 152.000 euroon vuotta aiemmin. Salkun tuotto oli siten varsin hyvä eli 15,7 prosenttia vuoden aikana. Kuten edellä jo mainittiin painorajoitetun hintaindeksin nousu oli 11,7 prosenttia ja tuottoindeksin 15,9 prosenttia. Tällöin on muistettava, että eksperttisalkkua Ruotsissa hallinnoituna rasittaa 15 prosentin lähdevero osingoista. Indekseissä veroja ei oteta huomioon.

Eksperttisalkun suurin ilonaihe kuluvan vuoden aikana oli yhtä kuin pahin murheenkryynimme vuotta aiemmin eli Nokian Renkaat. Vuosi sitten kirjoitimme, että osake oli mielestämme selvästi aliarvostettu. Nyt tilanne korjaantuikin kertaheitolla, sillä osake tuotti osinkoineen salkussamme yli 70 prosenttia. Aikaisempien vuosien tapaan salkkuyhtiöistämme Huhtamäki, Sampo ja analyytikkojen inhokki numero yksi, Orion, kehittyivät erinomaisesti myös vuoden 2015 aikana. Vuoden ilonaiheena 39 prosentin tuotollaan oli myös aikaisempina vuosina vaisusti kehittynyt Aspo. Olemme toki myös tyytyväisiä Tiedon hyvään kurssikehitykseen ja varsinkin sen anteliaiseen osingonjakoon.

Vuoden suurin pettymys oli kaivosteollisuuden ongelmista kärsivä Outotec, jonka kujanjuoksu on jatkunut jo vuosikausia. Sama ongelma on Metsolla, joka PKC:n ja TeliaSoneran tapaan jäi lievästi miinukselle. Enemmän turskaa tuotti Fortum, johon olemme panostaneet eniten, koska osake on mielestämme ilmeisen aliarvostettu. Ehkä osakkeen arvostuksen oikaisun lähtölaukaus ammutaan viimeistään 3.2.2016, kun yhtiö julkistaa osinkoehdotuksensa viime vuodelta.

Arvosijoittamiseen ja lähes 100 prosentin sijoitusasteeseen keskittyvä salkkumme kehitystä voidaan nyt tarkastella myös pitkällä aikavälillä, jolloin satunnaisten tekijöiden vaikutus on pienempi. Tammikuun lopussa 2016 tulee yhdeksän vuotta täyteen eksperttisalkkumme ensiesiintymisestä. Saimme alkupääomaksi 100.000 euroa, joka toukokuuhun 2007 mennessä oli sijoitusperiaatteittemme mukaan kokonaan sijoitettu osakkeisiin, vaikka tiedostimmekin kurssitason silloista haasteellisuutta ostajan kannalta. Tästä mainitsimme myös toistuvasti alkuajan kommenteissamme.

Alkupääoma on kuluvan vuoden loppuun mennessä karttunut osinkoverojen jälkeen 76 prosenttia, mikä vuotuisena tuottona korkoa korolle -periaatteen mukaan on vajaat seitsemän prosenttia. Tämä saattaa ehkä jonkun mielestä tuntua melko vaatimattomalta tuotolta.

Tosiasia on kuitenkin, että pörssiosakkeiden keskimääräinen tuotto osinkoineen on painorajoitetun hintaindeksin mukaan vastaavalta ajalta vain hieman yli 30 prosenttia eli runsaat kolme prosenttia vuotta kohti. On otettava huomioon, että kauteen sisältyy kaksi hyvin poikkeuksellista tapahtuma, finanssikriisi ja velkakriisi, joista finanssikriisin aiheuttama pörssiromahdus vuonna 2008 oli kaikkien aikojen jyrkin koko maailman mittakaavassa.

Yhteenvetona voitaneen siis todeta, että arvosijoittamisen periaatteiden noudattaminen on tarjonnut huomattavan ylituoton indeksiin verrattuna vuosina 2007–2015. Arvosijoittaja on pakostakin hiljainen tasapaksuinen puurtaja eikä äkillisiä pikavoittoja ole luvassa. Niitä ei myöskään kaivata, kunhan pitkällä aikavälillä pääsee keskimääräistä selvästi parempaan lopputulokseen. Eksperttisalkun lisäksi lukuisat akateemiset tutkimukset ovat todistaneet, että maalaisjärkeen perustuvat arvosijoittamisen keskeiset ajatukset todella toimivat pitkällä aikavälillä.

 

Edellytyksiä nousun jatkumiselle

Taloudellinen tilanne jatkuu heikkona Euroopassa ja erityisen synkkänä Suomessa. Meillä olisi tarpeen tehdä hyvinkin dramaattisia toimia taloudellisen tilamme törmäyskurssin kääntämiseksi, mutta eri tahojen lyhytnäköisyyden ja itsekkyyden vuoksi tuloksia ei näytä syntyvän. Ylisuureksi paisunut julkinen sektori ja sen rahoitustarpeet estävät myös tilanteen kohentumista.

Maailmantalouden näkymät ovat selvästi suotuisammat kuin Suomen tai jopa Euroopan. Näin ollen pörssimme näkymät ovat myös kohtuullisen hyvät, vaikka ne ovat hyllyvällä pohjalla perustuessaan pitkälti ennätyksellisen alhaiseen korkotasoon. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka pysynee poikkeuksellisen kevyenä, joten osakkeiden tuotto pysynee plusmerkkisenä myös vuonna 2016.

Omistamme henkilökohtaisestikin osakkeita kaikissa tekstissä mainituissa yhtiöissä.

Kim ja Tom Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
9 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
30.12.2015 21:13

Asiallista tekstiä. Olen kokenut huonoa omaatuntoa, kun en ole keksinyt käytännössä mitään ostettavaa joulumarkkinoilta. Toivottavasti teillä mielikuvitus ja tarpeet ovat olleet toteuttamisen arvoisia, jotta kulutusyhteiskunta pysyy liikkeessä.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
01.01.2016 13:09

Itselläni on ollut jonkin aikaa sama ongelma. Päädyin sitten keräämään käteistä, kun ei ostettavaa löydy. Ostetaan sitten kun löytyy. 🙂

Nimetön
Nimetön
31.12.2015 09:15

Moi. Puhutte arvosijoittamisesta. Miten määrittelette sen? Millaisia kriteerejä tai tunnuslukuja käytätte? Mikä on tärkeintä?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
31.12.2015 16:47

Vastaus Mikolle

On mahdotonta vastata lyhyesti kysymyksiisi. Eksperttisalkkumme yhteydessä Nordnetin omilla nettosivuilla on muutama ylimalkainen lause arvosijoittamisesta. Paras neuvoni on, että tutustut Tomin ja minun teokseen “Onnistu osakemarkkinoilla” (Talentum 2011, pokkari 2014), joka on laajin Suomessa kirjoitettu teos osakesäästämisestä ja jossa pääpaino kirjan 420 sivulla on nimenomaan arvosijoittamisessa. Tarkistin juuri osoitteesta talentumshop.fi, että kirja on edelleen saatavilla sekä varsinaisena kirjana, e-kirjana että pokkarina (joka sisällöltään esipuhetta lukuunottamatta vastaa yksi yhteen varsinaista kirjaa).

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
04.01.2016 01:44

Hyviä yhtiöitä, jotka tekevät tasaista tulosta vuodesta toiseen, kasvavat hitaasti ja maksavat hyvää osinkoa. Kun siis jättää pelipaperit pois, joiden toimintaa ja tulevaisuutta ei ymmärrä, jää jäljelle arvoyhtiöt. Nämä ovat suuria yhtiöitä, koska pienillä tuo kasvu on paljon nopeampaa (jos on) ja epävarmempaa. Keski-kokoiset on sitten päätettävä itse mihin kategoriaan kuuluvat, voi niissä olla tasaisiakin yhtiöitä. Historiaahan näissä paljolti tarkastellaan, vaikka sanotaankin ettei mennyt ole tae tulevaisuudesta. Osinko on varmaankin se paras indikaattori, toinen on p/e. p/b:stä sanotaan että olisi huonompi ja epävarmempi. Kasvava osinkovirta – siitä arvosijoittajat tykkäävät. Arvosijoittaminen ei toki ole ainoa tyyli sijoittaa. Startup-yritykset esimerkiksi toimivat riskisijoittajien… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
31.12.2015 10:05

Mukava kun osaatte prosenttilaskun. Tekstissä kerrotte oikein salkkunne tuoton. Nordnet ei hallitse prosenttilaskua, kun salkkunne sivuilla näkyy tuotto 93,1%.

Nimetön
Nimetön
31.12.2015 10:11

“Tällöin on muistettava, että eksperttisalkkua Ruotsissa hallinnoituna rasittaa 15 prosentin lähdevero osingoista”
Selittelyä. Rasittaa vain 15%…. me taatelintallaajat maksetaan paljon enemmän täällä suomessa… taitaa olla 25,5%.kuten varsin hyvin tiedätte.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
31.12.2015 13:16

Vastaus Ristolle Eksperttisalkkujen osingoista veloitetaan suoraan salkusta lähdevero Ruotsin ulkopuolisista sijoituksista (suomalaisten osakkeiden tapauksessa 15 %). Tämä ei kuitenkaan ole ainoa vero, mitä osingoista maksetaan. Eksperttisalkut ovat Nordnetin omaisuutta ja siksi niiden tuottamat osingot ja mahdolliset luovutusvoitot tai alaskirjaukset otetaan huomioon Nordnetin yhtiöveroa määritettäessä. En tiedä tarkalleen, miten Nordnet laskee tuottoprosentit, mutta oletan, että tuo mainitsemasi prosenttiluku on saatu siten, että pelkät osakesalkut on verrattu toisiinsa. Omassa laskennassamme otamme huomioon myös käteisvarat, jotka ovat osa hallinnoitavaa kokonaisuutta ja jotka vaihtelevat ajan myötä. Alkuaikoina meillä oli nykyistä enemmän käteisvaroja, kun salkun rakentaminen oli käynnissä. Tämä selittänee, miksi Nordnetin ilmoittama prosenttiluku on… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
31.12.2015 14:31

Heippa! Se prosenttilasku moka johtuu siitä että aikanaan osallistuitte Aspon anteihin ja jotkut erät näkyy nostoina joilla todellisuudessa ostitte Aspon osakkeita. Tämä moka on Nordnetin tiedossa, mutta eivät halua sitä korjata… näyttäähän teidän sijoittataidot näin paremmilta.