PÖRSSI 2015

Pörssivuosi 2014 on kohdellut eri yrityksiä hyvinkin eri tavalla. Monen yhtiön kurssikehitys on ollut erittäin suotuisa synkästä toimintaympäristöstä huolimatta, toisten kohdalla osake on menettänyt jopa useita kymmeniä prosentteja arvostaan.

Suomen pitkäaikaisin lama näyttää vain jatkuvan ja kokonaistuotanto supistunee jo kolmantena perättäisenä vuotena. Lisäksi finanssikriisin vuosi 2008 oli kaikkien aikojen heikoin pörssimaailmassa ja vuosi 2009 ennätyksellisen vaikea bruttokansantuotteella mitattuna. Näin ollen kokonaistuotannon volyymi on edelleen yli kuusi prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Pörssikurssit ovat painorajoitetulla CAP-indeksillä mitattuna yhä keskimäärin 21 prosenttia alhaisempia kuin heinäkuun 2007 kurssihuipun aikaan.

Olemme jo useita vuosia eläneet lähes nollakorkojen maailmassa. Tämän seurauksena osakemarkkinoihin on virrannut sellaistakin pääomaa, joka normaalitilanteessa hakeutuu korkomarkkinoille. Näin ollen varsinkin hyvinä osingonmaksajina tunnettujen yritysten osakkeet ovat olleet poikkeuksellisen haluttuja. Onhan pörssiyhtiöiden keskimääräinen osinkotuotto tälläkin hetkellä yli neljä prosenttia.

Venäjä markkinoiden keskiössä

Vuoden 2014 keskiössä on epäilemättä kuitenkin ollut Venäjä, joka aggressiivisella ja arvaamattomalla ulkopolitiikallaan on lisännyt merkittävästi geopoliittista jännitystä. Länsimaailman tästä syystä asettamat taloudelliset pakotteet ovat heikentäneet tuntuvasti Venäjän taloutta ja ruplan arvoa, mikä luonnollisesti heijastuu myös Suomeen. Monella suomalaisella pörssiyhtiöllä on merkittävää liiketoimintaa Venäjällä. Lähes poikkeuksetta näiden yhtiöiden kurssit ovat laskeneet rajusti vuoden aikana.

Vielä viime vuonna eurolla sai 40 ruplaa, valuuttakriisin huipentuessa joulukuun puolivälissä hetkittäin jopa yli 100 ruplaa. Venäjän talous on tavattoman yksipuolinen, kun maan budjetista noin puolet katetaan öljytuloilla. Öljyn hinnan raju lasku vuoden jälkipuoliskolla on keskeinen syy maan ongelmiin, mutta merkittävänä osasyynä ovat myös viranomaisten monet harkitsemattomat talouspoliittiset toimet. Vielä kesäkuussa Pohjanmeren Brent-öljylaadusta maksettiin jopa 115 dollaria tynnyriltä, joulukuussa ajoittain alle 60 dollaria. Öljyn hintakehitys tukee kuitenkin taloutta öljyä tuovissa maissa. Harvoihin valopilkkuihin vientiteollisuutemme kannalta on myös dollarin vahvistuminen euroon nähden.

Synkästä toimintaympäristöstä huolimatta useimmat pörssiyhtiöt ovat pystyneet säilyttämään tuloksentekokykynsä tyydyttävällä tasolla. Edelleen tämä tapahtuu kuitenkin lähinnä kuluja leikkaamalla, sillä myynti on jo useita vuosia pääsääntöisesti polkenut paikallaan. Lisäksi on muistettava, että useimmat suomalaiset suuryhtiöt toimivat globaalisesti, minkä ansiosta ne eivät ole juurikaan riippuvaisia Suomen heikosta taloudellisesta kehityksestä. Tulosnäkymät vuodelle 2015 eivät ole erityisen rohkaisevia. Elpymistä talouden alalla tuskin on näkyvissä, ja tulokset ovat näin ollen parhaimmillaan vuosien 2013 ja 2014 tasolla. Tosin tällä hetkellä on kovin vaikeaa arvioida, millä tavalla Venäjän talouskriisi heijastuu pörssiyhtiöiden vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätöksiin.

Osinkorintamalta kuuluu hyvää

Edellisestä huolimatta uskomme, että keväällä 2015 jaettavat osingot tilikaudelta 2014 tulevat monessa tapauksessa olemaan edellisvuotta korkeammat. Investointitoiminta on valitettavan vähäistä eikä yritysten kannata makuuttaa osakkeenomistajille kuuluvia voittovaroja nollakorkoisilla pankkitileillä. Vuodelta 2013 kotimaiset pörssiyhtiöt jakoivat lisäosinkoineen 7.185 miljoonaa euroa (5.783 MEUR vuodelta 2012). Tämän lisäksi ruotsalaiset Nordea ja TeliaSonera jakoivat 3.199 miljoonaa euroa, josta tosin vain vajaa neljäsosa tulee suomalaisille osakkeenomistajille.

Kotimaisten pörssiyhtiöiden vuoden 2014 osinkosumma tulee ilmeisesti jäämään jonkin verran pääasiassa viime keväänä jaetusta kokonaissummasta. Suuruusluokaltaan ensi kevään osinkosumma saattaa nousta noin 6.500 miljoonaan euroon. Kokonaissumman pieneneminen ei kuitenkaan johdu osinkotason heikkenemisestä vaan siitä, että kuluvan vuoden osinkokertymään sisältyi eräitä suuria kertaluonteisia eriä, jotka tuskin toistuvat. Niistä tärkeimmät olivat Nokian ja Fiskarsin lisäosingot (966 ja 213 MEUR).

Olemattomasta talouskasvusta huolimatta osakekurssit olivat selvästi nousuvoittoisia keskikesään asti. Syksyn aikana pörssitunnelma on ajoittain ollut heikko ja osakekurssien trendi on lähinnä liikkunut sivusuunnassa. Pariin otteeseen kuten lokakuun ja joulukuun alkupuoliskolla hermostuneisuus lisääntyi tuntuvasti, mikä näkyi myyntipaineen voimistumisena. Syinä olivat lähinnä perättömät puheet pörssikuplasta lokakuussa ja ruplakriisi joulukuussa.

Vuoden 2014 aikana osakekurssit vahvistuivat Helsingissä keskimäärin kuusi prosenttia painorajoitetun CAP-hintaindeksin mukaan. Kehitys oli tyydyttävä ottaen huomioon, että kurssitaso vahvistui edellisenä vuonna peräti 26 prosenttia. Hintaindeksien antama kuva pörssikehityksestä on tosin vaillinainen, koska osinkoja ei oteta niissä huomioon. Tuottoindeksi, johon sisältyy myös yritysten voitonjako, antoi kuluvan vuoden kokonaistuotoksi 11 prosenttia verrattuna vajaaseen 32 prosenttiin vuonna 2013.

Pitkällä aikavälillä osakkeiden kokonaistuotto on ollut erinomainen vuosien 2008 ja 2011 romahduksista huolimatta. Vuosina 1990–2014 suomalaisen indeksisalkun keskimääräinen vuotuinen arvonnousu oli seitsemän prosenttia. Osingot mukaan lukien tuotto nousee 11 prosenttiin. Kauden keskimääräinen vuosi-inflaatio oli vain 1,7 prosenttia, joten reaalituotto oli hurja. Tuotto ei ole kuitenkaan kertynyt tasaisesti, sillä kyseiseen 24 vuoden kauteen sisältyi muitakin sijoittajien hermoja koettelevia ilmiöitä kuin finanssikriisi ja Euroopan velkakriisi. Näitä olivat esimerkiksi 1990-luvun lama ja IT-kupla.

Eksperttisalkku polki paikallaan viime vuonna

Eksperttisalkun pitkään jatkunut hyvä kehitys keskimäräiseen kurssikehitykseen verrattuna keskeytyi viime vuonna, kun salkun arvo heikkeni hieman runsaaseen 152.000 euroon. Vuoden 2013 lopussa salkun arvo oli noin 156.500 euroa eli laskua kertyi vuoden aikana lähes kolme prosenttia. Kuten edellä jo mainittiin painorajoitetun hintaindeksin nousu oli kuusi prosenttia ja tuottoindeksin (ennen osinkoveron vähentämistä) 11 prosenttia. Lyhyellä aikavälillä kurssiliikkeet ovat täysin ennalta-arvaamattomia ja sijoitusmenestys siten lähinnä hyvästä onnesta kiinni. Pitkällä aikavälillä pörssi mukautuu talouden ja yritysten fundamentteihin, minkä ansiosta huolellinen analysointi tuo lisäarvoa.

Eksperttisalkun epäonneksi ruplakriisi kärjistyi aivan vuoden lopulla, mikä heijastui voimakkaana kurssilaskuna suurimmassa sijoituksessamme Nokian Renkaissa, jonka osakekurssi tosin oli laskussa muutenkin vuoden aikana. Venäjän mittavista ongelmista huolimatta yhtiön osake on tällä hetkellä mielestämme selvästi aliarvostettu. Suuria pettymyksiä meille olivat myös Leipurin-annillaan epäonnistunut Aspo, Kemira, Outotec ja PKC. Onneksi meillä oli ilonaiheitakin. Emme osanneet odottaa, että salkun kahdeksi parhaaksi nousijaksi osoittautuisivat Orion ja Tieto. Myönteisiä yllätyksiä olivat myös Fiskars lisäosinkoineen, Fortum, Huhtamäki ja Nokia. Sammon menestystä osasimme jo odottaakin, sillä viime vuosien osinkohistoria on vaikuttava. Konecranes, Metso ja TeliaSonera olivat tasapaksuja puurtajia.

Arvosijoittamiseen ja lähes 100 prosentin sijoitusasteeseen keskittyvä salkkumme kehitystä voidaan nyt tarkastella myös pitkällä aikavälillä, jolloin satunnaisten tekijöiden ja onnen merkitys pienenee. Tammikuun lopussa 2015 tulee kahdeksan vuotta täyteen eksperttisalkkumme ensiesiintymisestä. Saimme alkupääomaksi 100.000 euroa, joka toukokuuhun 2007 mennessä oli sijoitusperiaatteittemme mukaan kokonaan sijoitettu osakkeisiin, vaikka tiedostimmekin kurssitason silloista haasteellisuutta ostajan kannalta. Tästä mainitsimme myös toistuvasti alkuajan kommenteissamme. Alkupääoma on kuluvan vuoden loppuun mennessä karttunut osinkoverojen jälkeen 52 prosenttia, mikä tuntuu ehkä vaatimattomalta tuotolta lähes kahdeksalta vuodelta.

Tosiasia on kuitenkin, että pörssiosakkeiden keskimääräinen kurssitaso on painorajoitetun hintaindeksin mukaan vielä tällä hetkellä tuntuvasti alhaisempi kuin toukokuussa 2007, koska kauteen sisältyy poikkeuksellisesti kaksi pörssiromahdusta. Kun myös osingot otetaan huomioon, indeksisijoittajalla olisi nyt koossa verojen jälkeen suurin piirtein saman verran kuin toukokuussa 2007. Indeksisijoittaja ei ole toisin sanoen saanut minkäänlaista tuottoa vuosina 2007–2014.

Pörssinäkymät melko harmaat

Taloudellinen tilanne jatkuu heikkona Euroopassa ja erityisen synkkänä Suomessa, joka nyt kuuluu EU-alueen pohjasakkaan. Pitkän synkän varjonsa kehitykseen luovat myös Venäjän ulkopolitiikka ja talous. On yhä mahdollista, että Suomen talous supistuu myös vuonna 2015 eli neljättä vuotta perättäin. Erityisen huolestuttavaa on investointien vähäisyys. Tällä hetkellä investoinnit eivät vastaa edes poistoja. Kotimainen kulutus kärsii ylisuureksi paisuneesta julkisesta sektorista sekä siihen liittyvistä vuosien 2011-2014 lukuisista veronkorotuksista. Sixpack-hallituksen veropolitiikka on merkittävästi syventänyt lamaamme, kun painopisteen olisi pitänyt olla julkisen sektorin menojen hillitsemisessä. Veroasteemme hätistelee jo maailman kärkeä ja on näkynyt jopa julkisena veropakolaisuutena. Siten verojen ylenmääräinen kiristäminen saattaa johtaa verokertymän supistumiseen sekä veronkorotusten aiheuttaman työllisyystilanteen heikkenemisen että verosunnittelun vuoksi.

Useimmissa maissa kuten myös maailman kahdessa suurimmassa taloudessa eli USA:ssa ja Kiinassa taloudellinen tilanne on huomattavasti suotuisampi kuin Suomessa. Raakaöljyn ja euron halpenemisesta huolimatta vientiteollisuutemme ei juuri näytä elpyvän ainakaan vuonna 2015. Suomen suurimmat yhtiöt toimivat maanlaajuisesti, joten tulostasoa pysynee olosuhteisiin nähden edelleenkin tyydyttävänä. Osinkonäkymät ovat siten jatkossakin melko valoisat, mikä yhdessä lähes nollatasolla olevan korkotason ja Euroopan keskuspankin harjoittaman elvyttävän talouspolitiikan kanssa riittänee pitämään pörssiä lievästi nousuvoittoisena vuonna 2015.

Omistamme henkilökohtaisestikin osakkeita kaikissa tekstissä mainituissa yhtiöissä.

Kim ja Tom Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
31.12.2014 17:54

Suomi on tuhoon tuomittu ja täysin itse syypää ongelmiinsa. Rotat (lue: viisaat) jättää jo laivan ja seuraan kyllä itsekin kohta perässä jos verotaakka jatkaa omalta osaltani kasvua.

Nimetön
Nimetön
31.12.2014 18:12

Jyrki Katainen pelotteli meitä, että tulee kylmä talvi keskelle kesää, yms. roskaa. Ihmettelin moneen kertaan toimittajien täydellistä kyvyttömyyttä (tai haluttomuutta?) puuttua Kataisen ilmiselvään roskanpuhumiseen. Se pitää Kataisesta ymmärtää, että hän on ajanut EU:n asioita, eikä kansallisvaltio Suomen asioita. Tähän on syynsä – hän uskoo EU-projektiin, ja erityisesti siihen, että sieltä kannattaa yrittää saada kiva virka itselle. Juhlapuheissa muillakin kokoomuslaisilla poliitikoilla kuuluu isänmaallisuus, mutta käytännön poliittiset teot ovat sitten aivan liian usein täysin päinvastaista epäisänmaallista roskaa, ehkä jopa suorastaan maanpetturuutta. Miten esim. on mahdollista, että meillä on nyt kansallsivaltiomme pääministerinä mies, joka on todennut julkisesti kansallisvaltioiden olevan ongelma? Siis myös kansallisvaltio… Lue lisää >>