Pörssi 2014

Pörssissä on ollut melkoinen vuoristorata viime vuosina. Vuosi 2008 oli maailmanlaajuisesti kaikkien aikojen huonoin pörssivuosi lähes kaikkialla eikä pörssivuosi 2011 ollut kovin paljon parempi. Vuonna 2012 saimme pienen hengähdystauon kurssitason lievän vahvistumisen seurauksena. Aikaisempina vuosina koetut kurssitappiot jäivät kuitenkin pääosin voimaan. Myös kuluneena vuonna talousuutiset olivat valtaosin ankeita. USA:sta lähteneen finanssikriisin seuraaja Euroopan velkakriisi pysyi sitkeästi otsikoissa. Taloudellinen kasvu on käytännössä pysähtynyt Euroopassa. Näin ollen ei ollut mikään ihme, että loppuvuonna 2012 esitetyt ennusteet pörssivuodesta 2013 olivat lähes kauttaaltaan pessimistisiä. Toisin kävi. Kuluneesta pörssivuodesta tuli erinomainen.

Tuloksia kuluja leikkaamalla

Surkeasta toimintaympäristöstä huolimatta useimmat pörssiyhtiöt ovat pystyneet tekemään kelvollisia tuloksia. Tämä on kuitenkin tapahtunut lähinnä kuluja leikkaamalla, sillä myynti on polkenut paikallaan. Jatkossa liikevaihtoakin on pakko kasvattaa, jotta tulosta syntyisi. Vuoden 2014 näkymät eivät näiltä osin ole kovin rohkaisevia. Suomen kokonaistuotanto noussee hädin tuskin plussan puolelle, eikä maailmantalouskaan osoita vielä riittävän selviä elpymisen merkkejä.

Olemattomasta talouskasvusta huolimatta osakekurssit ovat olleet nousuvoittoisia kesästä 2012 lähtien. Etenkin vuoden 2013 syyskausi oli erittäin vahva sekä meillä että muualla. Pörssin normaalista syysheikkoudesta ei ollut minkäänlaista havaintoa. Kurssitasoa on tukenut suorastaan luonnottoman alhainen korkotaso, joka on houkutellut osakeostoksille myös korkosijoituksia suosivia sijoittajia. Perättömät huhut keskuspankkien harjoittaman poikkeuksellisen kevyen rahapolitiikan päättymisestä ovat tosin aiheuttaneet ajoittaista hermoilua pörsseissä. Tammikuu on perinteisesti vahva pörssikuukausi verovuoden ja useimpien tilikausien vaihtumisen vuoksi, joten nousun jatkuminen lähiviikkoina on todennäköistä.

Vuoden 2013 aikana osakekurssit vahvistuivat Helsingissä keskimäärin 26 prosenttia painorajoitetun hintaindeksin mukaan (OMXHCAP). Vuonna 2012 nousu jäi vajaaseen 10 prosenttiin, mikä oli sangen vaatimaton toipuminen sitä edeltäneen vuoden 28 prosentin romahduksesta. Hintaindeksien antama kuva pörssikehityksestä on vaillinainen, koska osinkoja ei oteta niissä huomioon. Tuottoindeksi, johon sisältyy myös yritysten voitonjako, antoi kuluvan vuoden kokonaistuotoksi peräti 32 prosenttia. Vuonna 2012 tuottoindeksin nousu oli runsaat 15 prosenttia.

Pitkällä aikavälillä osakkeiden kokonaistuotto on ollut erinomainen vuosien 2008 ja 2011 romahduksista huolimatta. Vuosina 1990–2013 suomalaisen indeksisalkun keskimääräinen vuotuinen arvonnousu oli seitsemän prosenttia. Osingot mukaan lukien tuotto nousee 11 prosenttiin. Kauden keskimääräinen vuosi-inflaatio oli vain 1,8 prosenttia, joten reaalituotto oli hurja. Tuotto ei ole kuitenkaan kertynyt tasaisesti, sillä kyseiseen 23 vuoden kauteen sisältyi muitakin sijoittajien hermoja koettelevia ilmiöitä kuin finanssikriisi ja Euroopan velkakriisi. Näitä ovat esimerkiksi 1990-luvun lama ja IT-kupla.

Myös eksperttisalkulle menestyksellinen vuosi

Kuten useimmille sijoittajille pörssivuosi 2013 oli suosiollinen myös eksperttisalkulle. Neljänä perättäisenä vuotena (2009–2012) salkku on noussut keskimääräistä arvonmuutosta kuvaavaa osakeindeksiä huomattavasti suotuisammin. Vuonna 2013 emme enää pystyneet jatkamaan tätä hienoa sarjaa, mutta toisaalta emme myöskään jääneet kovin paljon jälkeen indeksille. Salkkumme arvo oli vuoden 2013 päättyessä noin 157.000 euroa eli lähes 25 prosenttia suurempi kuin vuoden alussa. Vastaavat nousut Helsingin painorajoitetulle hintaindeksille oli 26 prosenttia ja tuottoindeksille 32 prosenttia.

Eksperttisalkkuun sisältyi joitakin menneen vuoden kurssivoittajien kärkeen kuuluneita osakkeita. Nämä olivat aakkosjärjestyksessä Huhtamäki, Nokia, PKC Group ja Sampo. Erityisesti Nokia tarjosi suomalaisille sijoittajille hieman balsamia haavoihin edellisten vuosien pettymysten jälkeen. Vuoteen sisältyi myös epämiellyttäviä yllätyksiä. Aikaisempien vuosien tähtiala ja eksperttisalkun selkäranka konepajat eivät menestyneet pörssissä vuoden 2013 aikana. Luotamme silti edelleen toimialaan ja uskomme, että esimerkiksi Outotecin osake on sijoittajille ominaisen sopulikäyttäytymisen vuoksi ylimyyty. Vuonna 2012 korvasimme Uponorin osakkeet Fortumin osakkeilla, mikä ei ainakaan viime vuonna osoittautunut onnistuneelta siirrolta. Kuluvana vuonna myimme pois Cramon ja Tikkurilan osakkeet, kummatkin jälkiviisaasti tarkastellen liian halvalla. Tikkurilasta luovuimme tosin vain osakeomistuksen pienuuden takia, koska pidämme yhtiötä mielenkiintoisena Venäjä-korttina. Toisaalta onnistuimme ostamaan salkun UPM-Kymmene -osakkeet ennen loppuvuoden vahvaa nousua.

Arvosijoittamiseen ja lähes 100 prosentin sijoitusasteeseen keskittyvä salkkumme kehitystä voidaan nyt tarkastella myös pitkällä aikavälillä, jolloin satunnaisten tekijöiden ja onnen merkitys pienenee. Tammikuun lopussa 2014 tulee seitsemän vuotta täyteen eksperttisalkkumme ensiesiintymisestä. Saimme alkupääomaksi 100.000 euroa, joka toukokuuhun 2007 mennessä oli sijoitusperiaatteittemme mukaan kokonaan sijoitettu osakkeisiin, vaikka tiedostimmekin kurssitason silloista haasteellisuutta ostajan kannalta. Tästä mainitsimme myös toistuvasti alkuajan kommenteissamme. Alkupääoma on kuluvan vuoden loppuun mennessä karttunut osinkoverojen jälkeen 57 prosenttia, mikä ehkä jonkun mielestä saattaa tuntua melko vaatimattomalta lähes seitsemän vuoden tuottona.

Tosiasia on kuitenkin, että pörssiosakkeiden keskimääräinen kurssitaso on painorajoitetun hintaindeksin mukaan vielä tällä hetkellä tuntuvasti alhaisempi kuin toukokuussa 2007, koska kauteen sisältyy poikkeuksellisesti kaksi pörssiromahdusta. Kun myös osingot otetaan huomioon, indeksisijoittajalla olisi nyt koossa melko tarkalleen sama summa kuin toukokuussa 2007 eli tuottoa ei olisi syntynyt alkuunkaan vuosina 2007–2013.

Voiko pörssin vahva kehitys jatkua?

Vuosi sitten syvä pessimismi oli vallalla pörssiväen keskuudessa. Synkistelijät eivät olleet kokonaan väärässä, sillä Suomen kansantalouden kehitys on kuluvana vuonna ollut ekonomistien odotuksia huonompi. Sitkeä ja pitkäaikainen taantuma tai ehkä jopa lama näyttää jatkuvan. Tätä taustaa vasten pörssin reipas meno saattaa tuntua vähintäänkin ennenaikaiselta. On kuitenkin muistettava, että pörssiyhtiöt ovat vaikeissa oloissa pystyneet vaalimaan kannattavuuttaan. Lisäksi pörssikurssit eivät kuvaa nykyistä tilannetta, vaan sijoittajien näkemykset siitä, minkälaisessa taloudellisessa toimintaympäristössä toimimme ensi vuoden jälkipuoliskolla. Sijoittajat ovat kovin optimistisia eli odottavat selvää elpymistä. Toivottavasti he ovat oikeassa.

Yritysten tulosnäkymät vuodelle 2014 ovat vielä usvan peitossa eikä analyytikkojen ennusteisiin kannata kovin paljon luottaa. Vasta tilinpäätöstiedotteiden julkistamisen yhteydessä tammi-helmikuussa saamme kuulla yritysten omia näkemyksiä ensi vuoden tilikaudesta. Saattaa olla, ettei ensi vuosi tulosmielessä kovin paljon poikkea vuodesta 2013. Laimea investointitoiminta päämarkkinoillamme on myrkkyä vientiteollisuudellemme, joka suurelta osin toimittaa investointitavaroita. Vientiteollisuus kärsii myös euron selvästä yliarvostuksesta esimerkiksi dollariin ja jeniin nähden.

Vuoden 2013 tilinpäätöksiin ei enää liity kovin paljon epävarmuutta, koska tammi–syyskuun kehitys on tiedossa. Voinemme odottaa edellisvuoden tasoisia tuloksia ja ilmeisesti myös edellisvuoden kaltaista osinkosatoa. Merkittävin muutos lienee Nokian paluu osingonmaksajien piiriin. Eräillä suuryhtiöillä edellisvuoden voitonjaon säilyttäminen lienee ylivoimaista. Tilauskannan ja tilauskertymän lasku sekä kotimaisen kulutuksen romahdus antanevat osviittaa siitä, mistä näitä yrityksiä voi lähteä etsimään.

Vuoden lopussa kotimaisten pörssiyhtiöiden keskimääräinen osinkotuotto on runsaat 3,5 prosenttia verrattuna selvästi yli neljään prosenttiin vuoden 2012 lopussa. Osakkeet eivät siten enää näytä yhtä aliarvostetuilta kuin vuosi sitten. Osinkotuotto on kuitenkin edelleen korkea riskittömään korkoon verrattuna. Kursseissa on edelleen nousuvaraa erityisesti siinä tapauksessa, että yritysten tuloskunto paranee. Myös pörssin keskimääräinen P/B-luku, toisin sanoen pörssin markkina-arvon ja tasesubstanssin välinen suhde 1,8 viittaa siihen, ettei osakkeita keskimäärin vielä voi pitää yliarvostettuina.

Iloa osingoista himmentää aiempaa huomattavasti kovempi verotus, joka ankarimmillaan kohdistuu kotimaisiin piensijoittajiin. Osinkoverotuksen uudistaminen oli asiantuntemattomuudessaan uskomaton pohjanoteeraus. Muutenkaan talouspolitiikasta päättäneiden aivoitukset eivät helposti avaudu. Kireän budjettipolitiikan harjoittaminen korkeasuhdanteen aikana on yleensä järkevää. Sen sijaan pitkittyneen ja syvän taantuman oloissa tapahtuva ylisuuren julkisen sektorin paisuttaminen lukuisin veronkorotuksin valtaa elintilaa yksityiseltä sektorilta, jonka kuitenkin on määrä viime kädessä rahoittaa julkisia palveluja. Veronkorotukset ovat nykyisellään omiaan syventämään kotimaan markkinoiden ahdinkoa ja heikentämään työllisyystilannetta. Näin julkisen sektorin menot kasvavat samalla kun veropohja rapautuu. Tämä turmiollinen kierre ruokkii itse itseään

Suhdannetilanne on edelleen usvainen eikä ainoa toimiva ratkaisu useimpiin talousongelmiimme, taloudellisen kasvun aikaansaaminen, näytä olevan tulossa vielä vuonna 2014. Tässä suhteessa tilanne näyttää hieman paremmalta mm. Yhdysvalloissa, mikä saattaa ajan mittaan helpottaa vientiteollisuutemme ongelmia. Pörssiä toki auttaa alhainen korkotaso, joka näyttää jatkuvan vielä pitkään. Tästä huolimatta on hämmentävää huomata, kuinka luottavainen pörssiväki on tällä hetkellä.

Kurssien ennustaminen on tunnetusti mahdotonta, koska irrationaalisten psykologisten tekijöiden vaikutus on ratkaiseva lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä muutokset pörssissä ovat paljon helpommin ennustettavissa kuin lyhyen aikavälin sattumanvaraiset kurssimuutokset. Uskomme, että monet suomalaisosakkeet osoittautuvat aliarvostetuiksi, mikäli taloudessa tapahtuu selvää elpymistä. Näin tuloksillekin syntyisi nousuvaraa. Tällainen miellyttävä skenaario on kuitenkin sen verran epävarma, että odotamme vuoden kuluttua suurin piirtein nykyisenkaltaista tai korkeintaan lievästi korkeampaa kurssitasoa. Sijoittajan kannalta tällainen lopputulos ei olisi lainkaan hassumpi, koska taito ja onni oikeiden osakkeiden valinnassa korostuisi.

Omistamme osakkeita kaikissa yhtiöissä, jotka mainitaan tässä kolumnissa.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
31.12.2013 18:20

like all yours posting, I intend to use your advice in 2014. Thanks

Nimetön
Nimetön
01.01.2014 16:08

Sinänsähän tuo pääomaverotuksen yhdenmukaistaminen on ihan kiva juttu, vielä kun sen saisi muutettua näin: vero = veroprosentti*(SijoitettuRaha-UlosOtettuRaha) niin kaikki olisi yksinkertaista ja toimivaa, eikä kannustaisi kikkailemaan.
Jos haluaa vielä mennä asteen pitemmälle niin voisi harkita tappioiden vähentämistä ansiotuloverotuksesta.

Nimetön
Nimetön
02.01.2014 17:38

tää tolkutoin osinkoverojen kiriistys osuu vielä valtion kantapäähän. Jos tätä jatketaan, katoaa joka ikinen sijoittaja salkkkuineen suomesta. Kuka haluaa maksaa ylimääräistä osinkoveroa, kun naapurimaissa saa pitää alhaisemmalla prosentilla???