Pörssi 2013

Viime vuodet ovat olleet satavuotisen pörssihistoriaamme vaikeimpia. Vuosi 2008 oli maailmanlaajuisesti kaikkien aikojen huonoin pörssivuosi ja myös vuosi 2011 oli pahimpia kautta aikojen. USA:sta lähtenyt finanssikriisi ja Euroopan velkakriisi ovat pysyneet jo pitkään otsikoissa. Taloudellinen kasvu on käytännössä pysähtynyt Euroopan useimmissa maissa. Näin ollen odotukset vuodelle 2012 olivat vuosi sitten varsin vaisut. Onneksi vuodesta tuli kuitenkin aivan kohtuullinen, kuten kolumnissamme ”Yllätysten pörssivuosi” (19.12.2012) kävi ilmi.

Business as usual

Vuoden 2012 erikoisuuksia oli, että yrityskentässä tilanne oli melko normaali. Vahvat ja vähävelkaiset yhtiöt tuskin huomasivat kovin dramaattisia muutoksia toimintaympäristössään, vaikka sijoittajiin iski kunnollinen paniikkireaktio varsinkin huhti-toukokuussa lähinnä Espanjan talousongelmiin liittyen. Ehkä keskeisin syy suomalaisten vientiyritysten vastustuskykyyn on, että huomattava osa liiketoiminnasta tapahtuu muualla kuin Euroopassa. Esimerkiksi konepajayhtiöillämme on vahva asema Aasian nopeasti kasvavissa maissa.

Alkuvuosi 2012 oli vahvaa aikaa pörssissä, mihin osaltaan vaikutti Euroopan keskuspankin päättäväinen toiminta velkakriisin kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi. Kevään Espanja-paniikin jälkeen Helsingin pörssi oli lievästi nousuvoittoinen vuoden jälkipuoliskolla.

Vuoden 2012 osakekurssit vahvistuivat Helsingissä keskimäärin 9,6 prosenttia painorajoitetun hintaindeksin mukaan (OMXHCAP). Vuonna 2011 pörssikurssit romahtivat peräti 28 prosenttia. Luvut yliarvioivat osakkeiden negatiivista tuottoa huonoina vuosina ja aliarvioivat osakkeiden tuottoa hyvinä vuosina, koska osinkoja ei oteta huomioon hintaindekseissä. Tuottoindeksi, johon sisältyy yritysten voitonjako, antoi kuluvan vuoden kokonaistuotoksi peräti 15,5 prosenttia.

Pitkällä aikavälillä osakkeiden kokonaistuotto on edelleen ollut varsin tyydyttävä vuosien 2008 ja 2011 surkeasta kehityksestä huolimatta. Vuosina 1990–2012 suomalaisen indeksisalkun keskimääräinen vuotuinen arvonnousu oli runsaat kuusi prosenttia. Osingot mukaan lukien keskimääräinen vuosituotto nousee noin 10 prosenttiin. Kauden inflaatio oli vain 1,8 prosenttia, joten reaalituotto oli hurja. Tuotto ei ole kuitenkaan kertynyt tasaisesti, sillä kyseiseen 22 vuoden kauteen sisältyi muitakin traumaattisia ilmiöitä kuin finanssikriisi kuten esimerkiksi 1990-luvun lama ja IT-kupla.

Eksperttisalkku voitti jälleen indeksin

Eksperttisalkkumme on edelleen kehittynyt varsin hyvin. Jo neljäntenä perättäisenä vuotena salkkumme kehittyi keskimääräistä arvonmuutosta kuvaavaa osakeindeksiä huomattavasti suotuisammin. Salkkumme arvo oli vuoden 2012 päättyessä 125.630 euroa eli 21,4 prosenttia suurempi kuin vuoden alussa. Salkkuun sisältyi useita osakkeita, jotka kuuluivat menneen vuoden kurssivoittajien kärkeen. Näitä olivat aakkosjärjestyksessä Huhtamäki, Kemira, Konecranes, Orion, PKC Group, Sampo ja Tieto. Vuoden 2012 salkun kokoonpano muuttui vähemmän kuin mitä olisimme toivoneet, koska salkun likvidit varat olivat olemattomat emmekä halunneet luopua osakkeista alihintaan. Salkusta myimme kuitenkin pois Uponorin osakkeet ja ostimme tilalle Fortumia, jonka kurssi on edelleen varsin heikko.

Arvosijoittamiseen ja lähes 100 prosentin sijoitusasteeseen keskittyvä salkkumme kehitys voidaan nyt tarkastella myös hieman pidemmällä aikavälillä. Tammikuun lopussa 2013 tulee  kuusi vuotta täyteen eksperttisalkkumme luomisesta. Saimme alkupääomaksi 100.000 euroa, joka on lähtöhetkeltä kasvanut vajaat 26 prosenttia. Tuotto kuulostaa melko vaatimattomalta. Tosiasia on kuitenkin, että pörssiosakkeiden keskimääräinen kurssitaso on tällä hetkellä vielä tuntuvasti alhaisempi kuin tammikuun lopussa 2007, koska tähän kuusivuotiskauteen sisältyy poikkeuksellisesti peräti kaksi pörssiromahdusta. Indeksisijoittajalla olisi alkupääomasta jäljellä vain 89.000 euroa painorajoitetun indeksin mukaan, vaikka osingotkin lisättäisiin pääomaan. Eksperttisalkun keskimääräistä selvästi parempi kehitys voi johtua joko arvosijoittamisen toimivuudesta tai pelkästään hyvästä onnesta. Emme kuitenkaan osaa ottaa kantaa, missä suhteessa kyse on onnesta ja missä suhteessa strategian toimivuudesta.

Osakesäästäjän satokausi edessä

Suomen olemattomasta taloudellisesta kasvusta huolimatta yritysten vuoden 2012 tulosten ei pitäisi yleisesti ottaen poiketa merkittävästi normaalikauden tuloksista. Siihen viittaavat myös tammi-syyskuun luvut, joihin pääsimme tutustumaan loka-marraskuussa. Ehkä suurin epävarmuustekijä ovat mahdolliset alaskirjaukset, jotka usein tehdään tilikauden viimeisen neljänneksen yhteydessä. Talousennustajat ovat viime aikoina jatkuvasti alentaneet ennusteensa kuluvalta ja ensi vuodelta. Silti taloudellinen tilanne ei ole mitenkään verrattavissa finanssikriisin aikana koettuun katastrofiin.

Pörssivuoden 2013 jännittävimmät päivät käynnistyvät tammikuun viimeisellä viikolla tilinpäätöstiedotteiden ja osinkoehdotusten julkistamisilla. Joitakin suuria ongelmayrityksiä lukuun ottamatta, niistä ehkä tärkeimmät Nokia ja Outokumpu, mitään täysin epämiellyttävää yllätystä ei pitäisi olla luvassa. Nokian paino osinkosummassa on niin suuri, ettei osingonjako kokonaisuudessaan voine nousta viimevuotisesta. Samaan suuntaan vaikuttaa myös Koneen poikkeuksellisen antelias osingonjako lisäosinkoineen viime vuodelta. Kuitenkin on mitä todennäköisintä, että osingon korottajia tulee olemaan huomattavasti enemmän kuin osingon laskijoita. Tähän antaa eväitä pörssiyhtiöiden kohtuullisena säilynyt kannattavuus. Ainakin ilman Nokiaa yhteenlaskettu tulos tuskin jää jälkeen edellisen vuoden vastaavasta tuloksesta.

Edellä oleva osinkoennuste merkitsee, että pörssiyhtiöiden keskimääräinen osinkotuotto pysynee edelleen viiden prosentin paremmalla puolella. Taso on jo sinänsä historiallisesti poikkeuksellisen korkea, mutta ennen kaikkea se on ainutlaatuisen korkea verrattaessa riskittömään korkoon, joka on painunut lähes nollaan. Tästä kummallisuudesta on vaikea tehdä muita johtopäätöksiä kuin että sekä osakkeiden hinnat että korot ovat luonnottoman alhaisella tasolla. Samaan viittaa P/B-luku eli pörssin markkina-arvon ja tasesubstanssin välinen suhde 1,4. Normaalioloissa pörssikurssit ovat olleet ainakin kaksinkertaiset yhtiöiden kirjanpidollisiin omiin pääomiin verrattuna.

Pörssiä tukevia tekijöitä olemassa

Erittäin matala korkotaso tukee pörssiä ja yrityksiä monin tavoin. Lainaraha on halpaa ja yrityksen rahoituskustannukset varsin kohtuullisia. Korkosijoittajan saama tuotto on täysin epätyydyttävä, mikä on omiaan ohjaamaan pääomia osakkeisiin. Kannattaa miettiä tarkkaan, minkä verran pääomaa uskaltaa sijoittaa pitkiin korkopapereihin, sillä nykyinen korkotaso ei ole ikuinen. Korkotason normalisoituminen merkinnee tuntuvia pääomatappioita joukkolainasijoittajille.

Selvä muutos vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna on volatiliteetin pieneneminen. Päivittäiset kurssimuutokset ovat olleet vähemmän rajuja, mitä on pidettävä markkinoiden tervehtymisen osoituksena. Vaikka emme koskaan pääse eroon sopuli-ilmiöstä, sijoittajien taipumuksesta juosta samaan suuntaan, turhanpäiväinen paniikkikäyttäytyminen häiritsee markkinoita ja johtaa yksittäisen sijoittajan kannalta harkitsemattomiin ja virheellisiin sijoituspäätöksiin. Sopuli-ilmiön vuoksi osakkeiden kurssimuutokset liioittelevat usein rajusti taloudellisessa toimintaympäristössä tai yrityksen sisällä tapahtuvia muutoksia.

Pörssinäkymien kannalta ratkaisevassa asemassa on pörssiyhtiöiden tuloksentekokyky. Arvopaperilehden konsensusennusteiden mukaan lähes kaikkien pörssiyhtiöiden tulokset ovat ensi vuonna paremmat kuin vuonna 2012. Vaikka tässä olisi mukana ripaus analyytikko-optimismia, tieto on rauhoittava sijoittajan kannalta. Voisi myös kuvitella, että suhdanteet kääntyvät nousuun viimeistään vuonna 2014, mikä vahvistaisi pörssiä jo ensi vuonna. Samasta syystä kannattanee suosia yhtiöitä, jotka hyötyvät suhdannenoususta. Kaikissa oloissa tulee painottaa vähävelkaisuutta ja mittavaa liiketoimintaa maailman kasvukeskuksissa.

Kokemus ja myös lukuisat selvitykset ovat osoittaneet, että kannattaa välttää sijoituksia heikon osinkohistorian omaaviin yrityksiin. Suomen kansainvälisestikin tarkastellen korkeat osinkotuotot vähentävät sijoitusriskiä, kun jo pelkästään osingon kautta pystyy saamaan reaalituottoa. Pitkällä aikavälillä on pyrittävä etsimään sellaisia yhtiöitä, jotka pystyvät nopeimmin kasvattamaan voittoaan ja siten myös osingonjakoaan. Velkavetoisuuden ohella karsastamme myös yrityksiä, joilla on omaan pääomaan nähden mittavaa liikearvoa taseessaan.

Myyntipaine ulkomailta näyttää jo hellittäneen, mikä tarjoaa Helsingin pörssillekin mahdollisuuden vahvistua. Markkinatunnelman rauhoittuminen ja vahvistunut luottamus keskuspankkien kykyyn tukea maailman finanssijärjestelmää johtanee siihen, että ulkomaiset ostajat ennen pitkää palaavat Helsinkiin.

Kurssien ennustaminen on mahdotonta. Kuitenkin pitkän aikavälin muutokset pörssissä ovat paljon loogisempia ja helpommin ennalta arvattavissa kuin lyhyen aikavälin täysin sattumanvaraiset kurssimuutokset. Käsityksemme mukaan useimmat suomalaisosakkeet ovat kestävään tuloksentekopotentiaaliinsa nähden selvästi aliarvostettuja. Vaikka tämä epäsuhde voi pahimmillaan kestää jopa vuosia, se ei mielestämme voi jatkua loputtomasti. Pitkällä aikavälillä toimivalla osakesäästäjällä on aikaa odottaa, että osakkeiden arvostus on nykyistä oikeampi. Meneillään on tavallista pitkäaikaisempi matalasuhdanne, joka kuitenkin aikanaan loppuu. Sitä odotellessa uskomme, että kurssitaso on joulukuun lopussa 2013 nykyistä korkeampi.

Omistamme osakkeita kaikissa yhtiöissä, jotka mainitaan tässä kolumnissa.

Kim Lindström

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Antero Klend30 Joulukuu, 2012

Hei!

Kiitos mahtavasta blogista, on ilo lukea kirjoituksianne!

Kaapo2 Tammikuu, 2013

Kiitos teille Lindströmit.Oma poikani löi kanssani vetoa,ettei suomisalkkunne voi millän menestyä Indresin geelitukkien puoliksi kansainvälistä salkkua vastaan.Nyt olen pullon XO-konjakkia äveriäänpi.Kyllähän tuo vasta viime metreillä ratkesi,mutta luottoni teihin ei horjunut.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit