PÖRSSI 2012

Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Helsingin pörssi on viime vuosina kokenut historiansa hurjinta vuoristorataa. USA:sta lähtenyt finanssikriisi johti meillä pörssimme pahimpaan romahdukseen vuonna 2008. Parin hyvän pörssivuoden jälkeen osakekurssit tulivat jälleen viime vuonna niin liukkaasti alas varsinkin loppukesällä, että vuosi 2011 voidaan kirjata pörssimme historian kolmanneksi huonoimmaksi vuodeksi. Toiseksi huonoin pörssivuosi koettiin vuonna 1990 Suomen syvän laman kynnyksellä.


Pörssivuosi 2011 yllätti

Jälkiviisaita ehkä lukuunottamatta pörssivuosi 2011 ei alkuunkaan vastannut odotuksia. Taustalla oli faktaa, mutta kaiketikin vielä enemmän joukkopsykologiaa. Faktoihin kuuluvat eräiden eteläeurooppalaisten eurovaltioiden holtiton talouspolitiikka ja ylisuuret velat, mikä muodostaa uhan koko eurojärjestelmälle. Valtioiden velkaantuminen ei ole sinänsä mitään uutta; USA:n ylivelkaantumisesta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Uutta on sen sijaan koko sijoittajakunnan samanaikainen hermostuminen asiasta. Sijoittajien pelkotilaa ovat muokanneet vielä tuoreessa muistissa olevat traumaattiset kokemukset finanssikriisistä, jonka eräänlaisena jatkeena voinee pitää Euroopan velkakriisiä. Oletettavasti sijoittajien paniikkireaktioista on myös voitu hyötyä, sillä luottoriskijohdannaiset tarjoavat mahdollisuuksia sekä riskisuojaa hakeville että keinottelijoille.

Vuoden 2011 osakekurssit heikkenivät Helsingissä keskimäärin 28 prosenttia painorajoitetun hintaindeksin mukaan (OMXHCAP). Vuonna 2010 pörssikurssit nousivat 25 prosenttia. Luvut yliarvioivat osaketappiot ja aliarvioivat osakevoitot, koska osinkoja ei oteta huomioon hintaindekseissä. Tuottoindeksi, johon sisältyy yritysten voitonjako, antoi kuluvan vuoden kokonaistappioksi 25 prosenttia, kun viime vuonna päästiin 30 prosenttia plussalle. Käytännössä vuonna 2010 saatu osaketuotto nollattiin kuluvana vuonna.

Pitkällä aikavälillä osakkeiden kokonaistuotto on edelleen ollut varsin tyydyttävä vuosien 2008 ja 2011 surkeasta kehityksestä huolimatta. Vuosina 1990–2011 suomalaisen indeksisalkun keskimääräinen vuotuinen arvonnousu oli kuusi prosenttia. Osingot mukaan lukien tuotto nousee lähes 10 prosenttiin. Kauden inflaatio oli vain 1,8 prosenttia, joten reaalituotto oli hurja. Tuotto ei ole kuitenkaan kertynyt tasaisesti, sillä kyseiseen 21 vuoden kauteen sisältyi muitakin traumaattisia ilmiöitä kuin finanssikriisi kuten esimerkiksi 1990-luvun lama ja IT-kupla.

Eksperttisalkku menestyi jälleen indeksiä paremmin

 

Eksperttisalkkummekin on menestynyt olosuhteisiin nähden hyvin. Jo kolmantena perättäisenä vuotena salkkumme kehittyi keskimääräistä arvonmuutosta kuvaavaa osakeindeksiä huomattavasti suotuisammin. Salkkumme arvo oli vuoden 2011 päättyessä runsaat 15 prosenttia alhaisempi kuin vuoden alussa. Vaikka salkun arvon pieneneminen ei sinänsä meitä ilahduta, salkkuosakkeemme ovat kuitenkin kokonaisuutena pitäneet pintansa pörssin romahtaessa. Positiivisen tuoton saaminen laajalla kotimaisella osakesalkulla ei käytännössä ollut mahdollista vuoden 2011 aikana, vaikka 125 pörssiosakkeesta löytyy joitakin harvalukuisia kurssivoittajia. Ehkä voimme puhua ”torjuntavoitosta”. Takkiin tuli, mutta paljon pahemmin olisi voinut käydä.

Arvosijoittamiseen ja lähes 100 prosentin sijoitusasteeseen keskittyvä salkkumme kehitys voidaan nyt tarkastella myös hieman pidemmällä aikavälillä, koska tammikuun lopussa 2012 tulee viisi vuotta täyteen eksperttisalkkumme luomisesta. Saimme alkupääomaksi 100.000 euroa ja tällä hetkellä salkun arvo on hieman tätä korkeampi. Viiden vuoden tuotto on kieltämättä sangen vaatimaton. Silti tulokseen on oltava tyytyväinen, kun tähän viisivuotiskauteen sisältyy poikkeuksellisesti peräti kaksi pörssiromahdusta.Indeksisijoittajalla olisi alkupääomasta jäljellä vain 77.000 euroa painorajoitetun indeksin mukaan, vaikka osingotkin lisättäisiin pääomaan. Kieltämättä salkkumme kehitys ei johdu yksinomaan arvosijoittamisen toimivuudesta. Sijoitusmenestykseen tarvitaan aina myös hieman onnea.

Vuoden 2011 pörssille tunnusomaista olivat velkakriisin ohella laajalle levinnyt pessimismi talouden tulevasta kehityksestä sekä rajut kurssivaihtelut erityisesti loppuvuonna. Kurssilaskusta huolimatta olemme myös nähneet hetkellisesti jyrkkiä kurssinousuja, mikä kuvastaa ennen kaikkea sijoittajien hermostuneisuutta ja epätietoisuutta tulevaisuudesta. Kun pessimismi leviää, kursseja heiluttavat kansainväliset suursijoittajat poistuvat herkästi eksoottisilta kokemiltaan markkinoilta, mikä on näkynyt Suomen ohella myös monilla kehittyvillä markkinoilla. Vastaavasti USA:n osakemarkkinat kehittyivät olosuhteisiin nähden hyvin vuonna 2011 maan mittavasta velkaongelmasta huolimatta, koska useimmat globaalit sijoittajat pitävät Pohjois-Amerikkaa kotikenttänään.

Tulokset laskusuunnassa

Hämmentävästi velkakriisi on kuitenkin toistaiseksi vaikuttanut melko vähän reaalitalouteen tai yritysten arkeen. Vuoden 2011 tulokset osoittanevat pörssiyhtiöiden kannattavuuden lievää laskua, kun alkuvuonna odotettiin vielä pääosin tulosparannuksia. Tilanne ei kuitenkaan ole alkuunkaan niin surkea, kuin mitä pörssin kurssikehitys näyttäisi ennustavan. Vaikka sekä kokonaistuotanto että vienti supistunee hieman ensi vuonna kuluvaan vuoteen verrattuna, muutokset ovat vähäisiä finanssikriisin aikana koettuun shokkiin.

Pörssivuosi 2012 käynnistyy heti tammikuussa tilinpäätöstiedotteiden ja osinkoehdotusten julkistamisilla. Edessä lienee aivan normaali osinkokevät. Mikäli osingoissa ei tapahdu dramaattisia muutoksia, mikä useimpien suuryhtiöiden tapauksissa ei ole myöskään odotettavissa, keskimääräinen osinkotuotto nousee historiallisesti poikkeuksellisen korkealle tasolle. Normaalivuosina osinkotuotto ei ylitä pitkien korkopapereiden tuottoa. Nyt osinkotuotto on huomattavasti korkeampi ja lisäksi ero osinkotuoton hyväksi ei koskaan ole ollut yhtä suuri kuin nyt. Tämä viittaa siihen, että osakkeet ovat rajusti aliarvostettuja. Se voisi tietysti myös viitata siihen, että tulokset romahtavat vuosiksi eteenpäin. Tällaista skenaariota on kuitenkin pidettävä perin epärealistisena. Sijoittajien tunnekuohu on tehnyt tepposensa kuten usein aikaisemminkin.

Osakemarkkinoiden sopuli-ilmiön ymmärtäminen on tärkeää, kun mietimme vuoden 2012 pörssinäkymiä. Sijoittajien taipumus juosta samaan suuntaan johtaa siihen, että osakkeiden kurssimuutokset liioittelevat rajusti taloudellisessa toimintaympäristössä tai yrityksen sisällä tapahtuvia muutoksia. Yhtiöiden todellinen arvo ei vaihtele läheskään samassa suhteessa kuin sijoittajien tunnekuohun varassa olevat pörssikurssit. Esimerkiksi Metson todellinen yritysarvo ei romahtanut lokakuussa 2007 tammikuuhun 2009 vajaaseen seitsemäsosaan eli 50 eurosta seitsemään euroon osaketta kohti, vaikka osakekurssi sukelsi näin paljon joukkopsykologian voimalla. Ei yhtiön todellinen arvo myöskään kuusinkertaistunut aallonpohjasta tammikuuhun 2011, vaikka kurssi väittää niin. On hyvä pitää erillään yhtiön todellista reaaliarvoa finanssikriisin aiheuttamasta kurssipoukkoilusta äärimmäisyydestä toiseen. Kun liioittelu on pörssille ominaista, kurssiliikkeetkin voivat olla käsittämättömän suuria.

Romahdus luo maaperää vastaliikkeelle

Edellisestä seuraa, että jokaisen pörssiromahduksen jälkeen kursseihin syntyy automaattisesti heiluriliike toiseen suuntaan. On tosiasia, että nytkin pörssi lähtee jossain vaiheessa rajuun nousuun kuten tapahtui viimeksi maaliskuussa 2009, kun finanssikriisin aiheuttama syöksy loi maaperän vastaliikkeelle eli jyrkälle nousulle.

Nousun tulo on varmaa. Sen sijaan emme tiedä milloin se tulee. Sen tulo voi viivästyä, mikäli eurojärjestelmän kriisi ei ota laantuakseen. Tässä suhteessa on näkyvillä pari pientä mutta rohkaisevaa valon pilkahdusta. Viime päivinä Italia on saanut markkinoilta uutta pääomaa markkinoilta aiempaa hieman alhaisemmalla korolla. Mikäli euro olisi ”markkinavoimien” mielestä todellisessa vaarassa, tämän pitäisi ilman muuta heijastua euron arvoon. Todellisuudessa euro on tällä hetkellä suurin piirtein samalla tasolla suhteessa dollariin kuin vuosi sitten eli vuoden 2010 lopussa.

Pörssin kannalta keskeistä on myös pörssiyhtiöiden tuloksentekokyky. Vuodelle 2012 analyytikot ennustavat jopa parempia tuloksia kuin vuonna 2011. Mikäli kokonaistuotanto ja vienti laskee ensi vuonna, kuten ekonomistit olettavat, kannattavuus tuskin voi parantua eli analyytikkojen ennusteet ovat liian optimistisia. Mitään katastrofia tästä ei kuitenkaan aiheudu, varsinkin kun kurssilasku on jo diskontannut paljon pahempaa kuin pientä tuloslaskua.

Nykyoloissa korkotason tuntuva nousu ei liene odotettavissa pitkään aikaan, mikä tukee pörssiä ja nostaa luotettavien osingonmaksajien arvostusta. Korkea osinkotuotto ja suotuisan tuloskehityksen luomat vakaat osinkonäkymät jatkossakin suojaavat kurssilaskulta ja viittaavat osakkeen aliarvostukseen. Pidämme osakevalinnoissamme ensiarvoisen tärkeänä valintakriteerinä varmaa ja vakaata kassavirtaa sekä vahvaa rahoitusrakennetta rahoitusmarkkinoiden mahdollisia toimintahäiriöitä silmällä pitäen. Uskomme, että rahoituskriisin kärjistyessä Euroopan keskuspankki on valmis päättäväisiin toimiin tilanteen rauhoittamiseksi. Laaja toiminta nopeasti kasvavilla markkinoilla puoltaa yrityksen valintaa. Suhdannetilanteen heiketessä pidämme omaan pääomaan nähden suurta liikearvoa eli goodwilliä merkittävänä riskitekijänä.

Kurssien ennustaminen on mahdotonta. Kuitenkin pitkän aikavälin muutokset pörssissä ovat paljon loogisempia ja helpommin ennalta arvattavissa kuin lyhyen aikavälin täysin sattumanvarainen edestakainen kurssipoukkoilu. Vuoden 2011 romahduksen ansiosta useimmat pörssiosakkeet ovat ilmeisen aliarvostettuja. Kun emme odota taloudessa finanssikriisin kaltaista katastrofia vaan pelkästään melko tavanomaista suhdannetaantumaa, uskomme että pörssin vastaliike alkaa vuoden 2012 aikana ja että kurssitaso on vuoden kuluttua merkittävästi korkeampi kuin tänään.

Omistamme Metson osakkeita.

Kim Lindström

Photo credit: Scallop Holden / Foter / CC BY-NC-SA

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:
 

[…] Pörssi 2012 ennustimme, että kurssitaso olisi kuluvan vuoden lopussa merkittävästi korkeampi kuin vuoden […]

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit