Ponssen kolme kuolemansyntiä

Takavuosien kurssiraketti Ponsse nousi pörssissä vuosien 2003 – 2007 välisenä aikana noin 700 prosenttia. Lähes 20 euron huippulukemista metsäkoneyhtiön osake on pudonnut alle kuuteen euroon. Aivan viime aikoina osake on valunut kolmen vuoden pohjalukemiin, vaikka muutoin pörssikurssit ovat pysytelleet nousu-uralla. Onko nyt oikea aika ostaa vieremäläisen metsäkoneyhtiön osakkeita?

Kesästä 2011 lähtien olen seurannut ostokiikarilla Ponssea, joka on mielestäni yksi Helsingin pörssin laadukkaimmista keskisuurista yhtiöistä. Potentiaalisena sijoituskohteena näen Ponssessa lukuisia tekijöitä, joiden vuoksi voisin omistaa yhtiöitä pitkäjänteisesti. Tässä merkinnässä tiivistän aluksi yhtiön laatua osoittavat tekijät. Listaan kuitenkin merkinnän edetessä kolme seikkaa, jotka estävät minua ainakin toistaiseksi painamasta ostonappia.

Mielestäni Ponssesta voi sanoa enemmän hyvää kuin pahaa. Vuonna 2013 Ponsse on maailmanlaajuinen markkinakakkonen tavaralajimenetelmää soveltavien metsäkoneiden valmistajana. Yhtiöllä on globaali liiketoimintamalli sekä ymmärrettävät tuotteet ja huoltopalvelut. Ponssella on myös vahva markkina-asema valikoiduissa tuotesegmenteissään ja erityisesti omilla kotimarkkinoillaan kuten Suomessa, jossa yhtiön markkinaosuus ylittää 50 prosenttia.

Osakkeenomistajan näkökulmasta katsottuna salkkuun päätyvällä yhtiöllä täytyy olla kyky tuottaa selvästi kaksinumeroisia oman pääoman tuottolukemia ilman massiivista velkataakkaa. Historiadatan mukaan Ponsse täyttää tämän laatukriteerin keskimääräisen kannattavuutensa osalta hyvin. Viimeisten viiden vuoden ajalta laskettu keskimääräinen oman pääoman tuotto (ROE) asettuu tasolle 16,9 prosenttia. Tosin kannattavuuden tasaisuuden kriteerin Ponsse reputtaa selvästi, mihin palaan merkinnän edetessä.

Ponsse on uskoakseni sijoittunut omalla toimialallaan strategisen viisaasti. Yhtiö keskittyy valmistamaan tavaralajimenetelmää soveltavia metsäkoneita. Tämä tarkoittaa sitä, että Ponssen koneet katkovat rungot jo metsässä eri käyttötarkoituksiin päätyviin tavaralajeihin, jotka on mahdollista kuljettaa logistiikan näkökulmasta katsottuna varsin tehokkaasti suoraan lopullisille tuotantolaitoksille. Vaihtoehtoisessa kokorunkomenetelmässä puiden rungot sen sijaan kuljetetaan tehtaille lähes kokonaisina. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa osa rungosta jää lopullisessa tuotantolaitoksessa käyttökelvottomaksi hävikiksi. Ei liene kovin vaikeaa arvata ja ennustaa, kumpaa menetelmää energiatehokkuuden ja tuottavuuden trendit tukevat.

Ponssen mukaan globaalista puunkorjuusta suoritetaan tällä hetkellä noin puolet manuaalisesti. Vähennyslaskun matematiikalla koneellisesti hoidettavaksi jää vastaavasti myös noin puolet. Ponssen valmistamien metsäkoneiden harjoittamasta jälkimmäisestä eli koneellisesta puunkorjuusta yhtiön valitsema tavaralajimenetelmä on edelleen vähemmistössä noin 40 prosentin osuudella, siinä missä kokorunkomenetelmä edustaa noin 60 prosenttia maailmanmarkkinoista. On kuitenkin rohkaisevaa, että tavaralajimenetelmän suosio kasvaa jatkuvasti – esimerkiksi 1990-luvun puolivälissä tavaralajimenetelmän globaali markkinaosuus oli vain 20 prosenttia. Kehitystrendi siis suosii Ponssen kaltaista metsäkonevalmistajaa.

Mairittelevien alkusanojen johdattelemana siirryn tarkastelemaan kolikon kääntöpuolta.

1) Enemmistöomistuksen keskittyminen yhden suvun haltuun

Ponsse kutsuu itseään perheyhtiöksi yhtiön toimitusjohtaja Juho Nummelan puheenvuoroissa. Perheyhtiön status ilmenee toki myös siitä, että Ponssen omistus on edelleen saman suvun käsissä kuin vuonna 1970 yhtiötä perustettaessa.

Ponssea harkitsevan sijoittajan tulee mielestäni ymmärtää, että sijoittaessaan yhtiöön piensijoittajan ei ole mahdollista saada lainkaan määräysvaltaa yhtiön päätöksenteossa. Tämä perustuu siihen, että veljekset Vidgrén omistavat selvästi yli puolet Ponssen äänivaltaisesta osakekannasta. Huhtikuun 2013 lopussa yhtiön suurimpien omistajien lista näytti seuraavalta:

1) Juha Vidgrén 22,16 prosenttia
2) Jukka Vidgrén 13,45 prosenttia
3) Janne Vidgrén 13,18 prosenttia
4) Jarmo Vidgrén 13,14 prosenttia

Minulla ei ole mitään vahvaa enemmistöomistajaa tai selkeää kasvollista osakkeenomistajaa vastaan. Ponssen tapauksessa kuitenkin uskon, että yhtiön perhestatus esimerkiksi suojelee osaltaan Vieremän työllisyyttä. Toisena hienoisesti askarruttavana seikkana on yhtiön harjoittama rekrytointikäytäntö, jonka tuottamat henkilöstövalinnat kohdistuvat osittain ymmärrettävästi Vidgrénin suvun edustajiin.

Toukokuussa 2013 Ponssen hallituksen puheenjohtajana toimii Juha Vidgrén. Hallituksesta löytyy myös Jukka Vidgrén. Operatiivisella puolella yhtiön myynnistä ja markkinoinnista vastaa sen sijaan Jarmo Vidgrén. Tietämättä itse oikeaa tai lopullista vastausta, herää joka tapauksessa mielestäni varsin aiheellinen kysymys: Ovatko he varmasti pätevimpiä henkilöitä johtamaan yhtiön liiketoimintaa? En usko, että yksistään sukujuuret tai merkittävä osakeomistus luovat automaattisesti riittävää kompetenssia globaaliin liikkeenjohtoon.

Vaikka en haluakaan kohdistaa edeltävää spekulaatiota henkilökohtaiselle tasolle, tarjoan viime vuodelta käytännön esimerkin yhtiön johtamiskulttuurista, joka on mielestäni nähtävissä hyvin kaksijakoisesti. Aikojen saatossa on käynyt selväksi, että yhtiön perustamispaikan eli Vieremän työpaikat ovat Ponssen johtamisstrategiassa kuin pyhä lehmä, johon kajotaan vasta viimeisten vaihtoehtojen joukossa. Käytännön esimerkki tulee seuraavaksi: loppuvuonna 2012 Ponsse keskitti valmistustoimintojaan edelleen Vieremälle.

Käytännössä yhtiö tuki Vieremän tehtaan tuotantomääriä ja työllisyyttä palauttamalla ohjaamorunkojen valmistamisen paikkakunnalle. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan mukaan Ponsse valmistaa jatkossa kaikki metsäkoneidensa runkorakenteet kotipaikallaan. Tämä sisältää esimerkiksi etu- ja takarungot, puomistot, harvesteripään rungot ja edellä viitatut ohjaamorungot.

Skeptisen sijoittajan tulee kysyä, oliko ohjaamorunkojen valmistustoiminnan palauttaminen Vieremälle todella puhtaasti liiketaloudellisin perustein arvioituna järkevää. Vai liittyykö valmistustoiminnan strateginen muutos kenties viime vuoden lopulla heikentyneeseen yleiseen kysyntätilanteeseen, joka olisi pakottanut yhtiön vähentämään väkeä Vieremän-tehtaalta ilman ohjaamorunkojen palauttamista omaan tuotantoon paikkakunnalle?

Jotta kukaan ei saa väärää käsitystä tarkoitusperistäni sijoitustoiminnassa, haluan korostaa, että mielestäni pörssiyhtiön tulee olla tiettyyn pisteeseen asti yhteiskuntavastuullinen. Ponssen esimerkissä kohtuuden raja on kuitenkin nähdäkseni ylitetty selvällä marginaalilla – ainakin siitä näkökulmasta, että piensijoittajan keskeisin motiivi osakeomistukselleen on ainoastaan sijoituksen taloudellinen arvonnousu. Jos pörssiyhtiö sen sijaan tukee pääomistajiensa myötävaikutuksella itseisarvoisesti muita kuin voiton maksimoimisen päämääriä, koittaa markkinatalouden myrskyissä ennemmin tai myöhemmin tilanne, jossa ei ole enää olemassa koko pörssiyhtiötä.

Kärjistävällä tavallani uskallan väittää, että Ponssen piensijoittajat maksavat vuodesta toiseen osan Vieremän Kelalle kuuluvasta laskusta. Ponssen hallituksen puheenjohtaja naulaa kotipaikkakunnan merkityksen yhtiölle ja sen enemmistöosakkaille viimeisimmän vuosikertomuksen sivulla 5 seuraavin sanoin:

”Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseen Vieremältä käsin.”

Tähän kohtaan ei kai tarvitse enää lisätä mitään?

2) Kykenemättömyys osallistua toimialan rakennejärjestelyihin

Juuri nyt varsin heikkoa suhdannevaihetta elävässä Euroopassa liiketoiminnan epäorgaaninen kasvu yritysjärjestelyiden kautta on lähitulevaisuudessa yksi varteenotettavimmista keinoista luoda omistaja-arvoa arvopaperimarkkinoilla. Tarkoitan tällä sitä, että yritysjärjestelyt ovat paras keino luoda osakkeelle lisää arvoa markkinatilanteessa, jossa yhtiön myynti ei ympäröivien olosuhteiden vuoksi kasva.

Käytännössä yritysjärjestelyt voidaan jakaa kahtia: pörssiyhtiö joko ostaa toisen yhtiön tai vaihtoehtoisesti myy olemassa olevia omia liiketoimintojaan. Ponssen osalta ensimmäinen vaihtoehto voidaan sulkea pois, sillä yhtiön omavaraisuusaste oli Q1/2013 lopussa 32,3 prosenttia. Tästä lukemasta on lyhyempi matka maksulliseen osakeantiin kuin merkittävänä yritysostajana toimimiseen.

Myös jälkimmäinen vaihtoehto eli koko Ponssen kauppaaminen ulkomaille ei uskoakseni tule kyseeseen: yhtiön pääomistajilla on havaittavissa jonkinasteinen patrioottinen suhtautuminen alueellisten ja sukuun liittyvien perinteiden jatkamiseen. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, mutta henkilökohtaisesti haen sijoituskohteeltani toisenlaisia päämääriä ja osallistun hyväntekeväisyyteen eri estradeilla. Kokonaisuutena tarkasteltuna Ponssen tapaus alleviivaa sitä, miten selvä pyrkimys yksittäisellä perheomistajalla saattaa olla yhtiön määräysvallan säilyttämiseksi suvun seuraavilla sukupolvilla. Tämä arvomaailma vaikeuttaa olennaisesti erilaisiin järjestelyihin osallistumista.

Yleisen tason havaintona osakeyhtiön toiminnalle on tunnusomaista se, että arkisesta päätöksenteosta vastaa johto, eivätkä osakkeenomistajat. Merkittävää valtaa yrityksessä käyttävä dominoiva osakkeenomistaja, kuten selvästi yli puolta Ponssen äänivaltaisista osakkeista hallitseva Vidgrénin suku, pystyy kuitenkin valvomaan toimivaa johtoa usein hallitustyön kautta melko tehokkaasti ja ohjaamaan yrityksen toimintaa niin, että se hyödyttää erityisesti enemmistöosakasta ja hänelle tärkeitä päämääriä.

Edeltävään viitaten Ponssen piensijoittajat ovat haavoittuvaisia dominoivan osakkeenomistajan toiminnalle. Tietoisesti Ponssessa vähemmistöosakkaan roolin omaksuva sijoittaja joutuu luottamaan siihen, että yhtiötä dominoiva suku edistää tasapuolisesti yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etua päätöksenteossaan. Lähtökohtaisesti piensijoittajan tulisi myös tulkita oman arvomaailmansa kautta ”yhtiön etu” samalla tavoin kuin pääomistaja sen tekee. Pahimmillaan yhtiön selvän enemmistöosakkaan patrioottinen motiivi voi koitua vähemmistöosakkaan puhtaasti taloudellisten intressien maksimoimisen kohtaloksi.

Ponsse päästää piensijoittajat mukaan veneeseen, mutta airoja jaetaan vain Vidgrénin veljeksille.

3) Liiketoimintamallin armoton syklisyys

Laatuyhtiö kasvaa todennäköisesti, kannattavasti ja ennustettavasti. Ponssen liikevaihto oli tilikaudella 2008 noin 293 mEUR. Mainitun tilikauden lopussa maailmantaloutta kohtasi finanssikriisi, minkä vuoksi Ponssen ja monen muun ”kalliin yksikköhinnan investointihyödykkeitä” valmistavan yhtiön tilauskanta romahti muutamassa yössä.

Rahoitusmarkkinakriisi johti siihen, että Ponssen liikevaihto putosi tilikaudella 2009 noin 50 prosenttia, päätyen tasolle 147 mEUR. Ei tule äkkiseltään mieleen toista esimerkkiyhtiötä, jonka liiketoiminta supistuu vuoden aikana ylärivin osalta puolella. Kirjoitin merkinnän alussa, että Ponsse kannattaa keskimäärin hyvin. Listaan seuraavassa yhtiön oman pääoman tuoton kehityskaaren viimeisten viiden vuoden ajalta:

2008: +6,1 %
2009: -27,0%
2010: +47,4%
2011: +32,8%
2012: +25,1%
Keskimäärin 2008 – 2012: +16,9 %
Vaihteluväli 2008 – 2012: 74,4 % (äärilaitoina vuodet 2009 ja 2010)

Sijoittajan näkökulmasta katsottuna liiketoiminnan syklisyys näyttää tässä tarkastelussa todella huimalta. Yhtiön osakekohtainen tulos romahti tilikaudella 2009 tuntuvasti miinukselle saavuttaen tason -0,77 EUR. Tätä kirjoittaessa yhtiön osake maksaa 5,95 EUR kappaleelta ja yhtiöllä on osakekohtaista omaa pääomaa Q1/2013 osavuosikatsauksen mukaan 2,22 EUR. Tilikauden 2009 tappiovauhdilla yhtiön osakkeenomistajille kuuluva varallisuus syötäisiin nykyhetkeen sovellettuna kokonaan alle kolmessa vuodessa, mikä antaa kärjistetyn mutta tosiasioihin perustuvan kuvan siitä, miten syklisellä toimialalla Ponsse todella toimii.

Toinen merkittävä laatuyhtiökriteeri, jota Ponsse ei täytä, on jatkuva osingonmaksukyky. Ennustettavan voitonjaon harjoittamisen sijaan yhtiö joutui hankkimaan lisärahoitusta katastrofaalisella tilikaudella 2009 noin 19 mEUR suuruisella hybridilainalla. Hybridilaina on käytännössä heikon taseen yhtiön vaihtoehto maksulliselle osakeannille. Hybridilainalla Ponsse sai paikattua finanssikriisin turmelemaa vakavaraisuuttaan ilman osakkeenomistajien kukkarolla käymistä.

Tähän liittyen on mainittava, että omavaraisuutta ja nettovelkaantumisastetta laskettaessa hybridilaina luetaan yleensä tarkoitushakuisesti osaksi omaa pääomaa, jotta vakavaraisuuden tunnusluvut kohentuisivat. Kirjanpidollinen käsittely perustuu siihen, että hybridilaina sijoittuu lähtökohtaisesti maksunsaantijärjestyksessä osakkeenomistajien ja ”tavallisten lainanantajien” väliin. Pörssiyhtiö ei siis voi maksaa hybridilainaa pois laina-aikana ilman muiden velkojen antamaa kollektiivista suostumusta (oman pääoman luonne).

Vastaavasti pörssiyhtiö ei voi esimerkiksi purkautua ja päättää netto-omaisuuden jakamisesta osakkeenomistajille ennen kuin hybridilaina on maksettu korkoineen pois (vieraan pääoman luonne). Kokonaisuutena hybridilaina on siis takaisinsaantiin liittyvältä etuoikeudeltaan muita lainanantajia heikompi, minkä vuoksi instrumentti voidaan sijoittaa kirjanpidollisessa käsittelyssä omaan pääomaan, eikä velaksi mikä kuvastaisi lainan todellista luonnetta.

Ponsse maksoi vuonna 2009 nostamansa hybridilainan takaisin alkuvuonna 2013. Ponssen tapauksessa hybridilaina sai siis edellä esitettyyn viitaten yhtiön näyttämään vuosina 2009 – 2012 tosiasiallista varakkaammalta: yhtiön osakekohtainen oma pääoma laski lainan takaisinmaksun yhteydessä viime vuodenvaihteen 2,91 EUR tasolta nykyiselle tasolleen 2,22 EUR (P/BV-luku nykykurssilla 2,68 ja tulostuotto viiden vuoden kannattavuuden keskiarvolla 6,31 prosenttia).

Miksi hybridilaina on sitten huono asia Ponssen osakkeenomistajien kannalta? Siksi, että hybridilainan vuosikorko nousee yli 10 prosenttiin – tasolle, joka ylittää selvästi osakkeenomistajien saaman keskimääräisen tulostuoton, kaiken lisäksi osakesijoitusta matalammalla riskitasolla. Toisin sanoen Ponssen tilauskannan romahdus vuonna 2009 johti siihen, että yhtiö kävi osakkeenomistajiensa lompakoilla ”välikäden” eli itse yhtiön taseen kautta hankkimalla erittäin kallista hätärahoitusta. Ottaisitko sinä lainaa pankista yli 10 prosentin korolla, jos tilanne tulisi eteen henkilökohtaisen talouden osalta? Ponssen liiketoiminta on jo historiallisesti osoittanut merkittävän alttiutensa syklisen toimintaympäristön muutoksille, joten näen yhtiöön kohdistuvassa sijoituksessa sekä hetkellisen osingottomuuden että kalliin lisärahoituksen riskin.

Henkilökohtaisesti jatkan Ponssen seuraamista myös tulevaisuudessa, koska yhtiöön sijoituskohteena liittyvät ongelmat ovat mielestäni ratkaistavissa osakkeiden osto-ohjelman hinnoittelun kautta: yhtiön pääomistaja, hetkellinen osingottomuus, armoton syklisyys ja keskinkertainen tase voidaan huomioida ostojen aloitusajankohdan kautta tunnuslukupohjaisesti alhaisempana osakekohtaisena hankintahintana.

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) ennakkomyynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja ei ole koskaan omistanut Ponssen osakkeita. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde www.ponsse.com.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
17 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
20.05.2013 09:34

Mukava tietysti kuulla uusista yhtiöistä, mutta omasta näkökulmastani olisi mielekkäintä kuulla sellaisista yhtiöistä, joihin voisin harkita lisätutustuvani / sijoittavani. Tietysti kirjoitus voi mahdollisesti olla rahanarvoinen ihmisille, joilta löytyy ponssea salkusta ja saada heidät mahdollisesti uudelleenarvioimaan omistuksensa laatu, joten tässä mielessä en kyseenalaista kirjoituksen tarpeellisuutta.

Palautteena toivoisin, enkä välttämättä usko olevani ainoa, tulevissa kirjoituksissa keskittymistä laadukkaisiin yhtiöihin.

Nimetön
Nimetön
20.05.2013 12:03

Hyvä kirjoitus, taas kerran!
Myös huonompia yhtiöitä on mielestäni aiheellista käsitellä, silloin kun niistä voi ottaa yleisellä tasolla opiksi. Tämähän ei ole suositusblogi.

Nimetön
Nimetön
20.05.2013 12:28

Johan täällä on ruodittu Suomen ja maailman laadukkaimpia yhtiöitä paljon, joten minusta on vain piristävää lukea välillä “en sijoita tähän yritykseen, koska”-tyylisiä kirjoituksia. Eihän tämäkään kirjoitus sinällään negatiivinen ole, vaan asiaa monelta kantilta katsova.

Nimetön
Nimetön
20.05.2013 16:32

Hyvä kirjoitus ja itse asiassa sai minut laittamaan itsekin Ponssen seurantaan. Missä haarukassa näkisit tavoitehinnan omalta osaltasi olevan?

Nimetön
Nimetön
20.05.2013 17:53

Ponssen ei tarvitse olla yksinään. Kilpailijoita riittää. Tässä muutama: John Deere, Komatsu (Valmet), Logset, Sampo Rosenlew, Profi (Valmet), Kesla.

Nimetön
Nimetön
20.05.2013 18:56

Kiitos hyvästä analyysistä vaikka et ilmeisesti tunne yhtiötä/toimintaympäristöä vielä kovin hyvin. Pari kommettia: Kohta 1. Olet tavallaan oikeassa omistuksen keskittymisen rasitteista, mutta esim. työpaikkojen suojaamisella Ponsse varjelee mainettaan, mikä on alalla selkeästi tärkeämpää kuin muilla aloilla. Suomen osuus liikevaihdosta kuitenkin kohtuullisen suuri. Kohta 2. Rakennejärjestelyt esim. Komatsun tapaan osaksi suurta monialakonsernia eivät ole osoittautuneet toimiviksi. Vähän synergioita metsäkoneiden spesifisyyden vuoksi. Kohta 3. Syklisyys tarjoaa ostopaikkoja tarjoushintaan kuten tällä hetkellä. Mitä tuohon hybridilainaan tulee niin epäilen sen olleen Einari Vidgrenille tarjottu säästöpossu, joka on nyt perikunnalle kuitattu ja tuskin tulee toistumaan. Laita vaan Ponsse ostoon ja viimeistään 2015 syklisyys kääntyy sinulle… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
20.05.2013 22:28

Tomppa: Valitettavasti en voi kommentoida tällä hetkellä lainkaan omaa kaupankäyntiäni, jotta kukaan ei tulkitse näkemyksiäni tai henkilökohtaisia tavoitehintojani edes vahingossa sijoitussuosituksiksi. Ilmoitan toki jokaisen merkinnän lopussa sidonnaisuuteni tekstissä käsiteltyihin yhtiöihin avoimuuden periaatteen mukaisesti. Kuten tästä merkinnästä näet, en omista tällä hetkellä Ponssen osakkeita. Sen verran uskallan ottaa aiheeseen kantaa, etten usko liittyväni aivan lähiaikoina yhtiön osakkeenomistajaksi. Tämä johtuu toisaalta osin myös siitä, että sijoitusasteeni on nyt noin 105 prosenttia. Kaikki osakkeiden merkittävät lisäostot rahoittuisivat tähän viitaten velalla henkilökohtaisessa sijoitustoiminnassani. Ostojen käynnistäminen edellyttäisi tässä rahoitusasemassa lähtökohtaisesti osakkeen merkittävää aliarvostusta suhteessa yhtiön todelliseen pitkän aikavälin ansaintapotentiaaliin.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
21.05.2013 10:58

Satuin juuri edellisellä viikolla tekemään karkeahkoa vertailua Ponssen ja sen kilpailijoiden kesken. Muiden kilpailijoiden raportoinnin ja aiheeseen liityvien vanhojen tekstien jälkeen tulin myös päätökseen että Ponsse ei täytä omalla alallaan riittävän hyviä kriteerejä. Alleviivaan kohtaa “omalla alallaan”, sillä erityisesti Amerikkalaiset suuremmat kilpailijat lyövät koko ajan omalla pääoman tuotollaan Ponssen. Toki Forestryn erittely puhtaasti omaksi ei aina täyty selkeäksi vertailuksi. Kuitenkin tämä toimii mielestäni juurikin parempana suhdannepehmentäjänä numeroiden valossa. Pienempi segmentti ei siis näytä tuovan parempaa tuottoa vaan peräti päinvastoin. Caterpillar ja Deere tuntuvat pystyvän pitämään paljon paremmin sieraimmensa pinnalla ja lisäävänsä omistaja-arvoa. Se että Komatsu yhtenä isona laahaa perässä ei… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
31.05.2013 17:17

Mielestäni Vieremän tehtaan ja työntekijöiden suojeleminen on iso plussa Ponsselle. Hyvä metsäkone on teknisesti erittäin haastava värkki. Hiljaisen tiedon ja kokemuksen pysyminen yhtiössä on välttämätöntä. Jos Ponssea vertaa Metson paperikonepuoleen niin ero on huikea. Metso on lyönyt hanskat tiskiin ja paperikoneita ei enää pystytä valmistamaan Suomessa.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
01.06.2013 11:35

Ponsse ei ole tuottava sijoitus.

En lähtisi mukaan hyväntekeväisyyteen.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
17.09.2018 16:50

Hahhahhah! katoppa tilannetta nyt.

Nimetön
Nimetön
18.09.2013 10:59

Tarvitsetko lainaa? Oletko tarvitsevat lainaa yrityksen perustamiseen? Onko sinulla liiketoimintaa ja tarvitset lainaa laajentaa liiketoimintaa? Oletko mitään taloudellista sotku ja tarvitset lainaa??? Tarvitsetko lainaa tyhjentää velat? Mikä tahansa laina ongelmia saattaa olla, tässä tulee apuasi kuin tarjoamme lainoja alhaisella ja edullinen korkotaso. Ota yhteyttä tänään jplenders@blumail.org lisätietoja.

Nimetön
Nimetön
21.10.2014 13:09

Tämän päiväinen osari kertoo hyvää kieltä, kuinka Ponssen strategia toimii. Sitoutunut henkilöstö tekee kaikkensa yhtiön menestyksen eteen, ja omistaja kiittää.

Valitettavasti uusliberalistinen ajattelutapa kauppatieteellisessä opetuksessa ja myöhemmin osana operatiivista johtoa tuhoaa omistajien pääomaa liian usein.

Nimetön
Nimetön
17.02.2015 20:06

Jälleen mukiinmenevä tulos Ponsselta. Osakkeen arvo on noussut moninkertaiseksi kuolemansyntien julistuksesta.

Ponssea voinee verrata Cargoteciin, joka on vastustanut yhtä kuolemansynneistä oikeaoppisesti siirtämällä tuotantoa halvimman tuntipalkan perässä ja sulkemalla laskelmoivan kylmästi Suomen toimintoja. Yhtiö ei tietääkseni rakenna Suomessa enää oikeastaan mitään.

Ponssen osake on kehittynyt huimasti Cargotecin osaketta paremmin.

Nimetön
Nimetön
17.03.2016 20:32

Mitäpä oot nyt mieltä Ponssen menosta? 😉

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
17.09.2018 16:51

Tai nyt? 😉