Perintövero, kilpailukyky ja ne saavutetut edut

Suomalaisten taloudellista tilannetta rökitetään kolmesta eri näkökulmasta Risto E.J. Penttilän, Björn Wahlroosin ja KPMG:n toimesta. Ovatko nämä nykyajan maailmanlopun profeettoja, onko näiden sanomisessa perää vai haetaanko vain kilvan julkisuutta, toinen toisiaan pessimistisemmillä näkemyksillä? Mitä mieltä sinä olet?

Penttilä Suomen kilpailukyvystä

World Economic Forumin julkaisema raportti listaa Suomen EU:n kilpailukykyisimmäksi maaksi. “Jos Suomi on parasta mitä EU voi tarjota, meidän pitäisi olla hyvin huolestuneita”, kirjoittaa Suomen keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Financial Timesissa. Hän jatkaa: “Suomen talous ei ole kasvanut viiteen vuoteen. Työttömyysaste on 9 prosenttia. Nokia myytiin Microsoftille. Telakat ovat pulassa. Puuteollisuus leikkaa kuluja ja sulkee tehtaita. Julkisen talouden odotetaan yltävän 58 prosenttiin BKT:sta tänä vuonna (mikä on jopa Ranskaakin enemmän, jossa muuten on jopa 100% tulovero). Julkinen velka kasvaa ja tilanne on pahenemaan päin: suomalaiset ikääntyvät nopeammin kuin mikään muu Euroopan kansoista. Lisäksi suomalaiset keskituloiset maksavat korkeimpia tuloveroja Euroopassa”.

On meillä hyvääkin, mutta…

Suomella menee todellakin yllättävän huonosti, vaikka vasta muutama vuosi sitten, Kreikan kriisin aikoihin, itsekin pidimme itseämme yhtenä Euroopan mallioppilaista. Metsä Groupin miljardi-investointisuunnitelmat Äänekoskelle, Supercellit ja Roviot, tai edes Nokian uusi tuleminen, lisätyn todellisuuden (Augumented Reality) ja merkityksellisen mainonnan mahdollistavalla teknologiallaan, eivät yksin taida auttaa. Julkisen sektorin kasvua on pysäytettävä, koska täysin julkinen talous ei todistettavasti toimi. Lisäksi viiden miljoonan asukkaan kansan on pakko erikoistua ja verkostoitua. Kaikessa kilpailemiseen ei yksinkertaisesti rahkeet riitä.

Wahlroos Euroopan joustamattomuudesta

Björn Wahlroos muistutti muutama viikko sitten Helsingin Sanomien referoimassa tilaisuudessa, että maailmasta löytyy miljardi ihmistä tekemään eurooppalaisten työt halvemmalla. “Tämä järjestelmä ei tule toimimaan. Se voidaan korvata joustavilla työmarkkinoilla niin kuin Yhdysvalloissa on tehty. Siellä teollisuustyöntekijän reaaliansio on 1970-luvun tasolla. Tai se voidaan korjata niin kuin Euroopassa eli työttömyydellä”, Björn Wahlroos sanoi. Lisäksi Wahlroos arveli, että olemme synnyttämässä uutta velkakriisiä, kun kriisimaata Italiaa lainoitetaan 3 prosentin korolla ja Kreikan lainat menevät taas kaupaksi.

Riskejä hinnoitellaan siis taas väärin. Tämä johtuu EKP:n Mario Draghin tarkoituksellisesta linjasta tukea kriisivaltioita hinnalla millä hyvänsä euron pelastamiseksi. Kun joustavia valuuttoja ei ole, eivätkä työmarkkinatkaan jousta, tasapainoa on ylläpidettävä keinotekoisesti.

Ne saavutetut edut…

Joustamattomat työmarkkinat ovat merkki siitä, että vanhassa Euroopassa elämme hyvinvointivaltio -loukussa. Saavutetut edut eivät käytännössä jousta alaspäin. Koska rakennemuutosta ei siksi tapahdu, puolustamme saavutettuja etuja ja kannattamatonta toimintaa velalla. Emme siis enää sijoita rajallisia varojamme parhaisiin ideoihin ja yrityksiin, vaan rahoitamme velkarahalla kannattamattomien työpaikkojen säilymistä.

Määrätietoinen politiikka ei tule aikaansaamaan tarvittavaa rakennemuutosta, koska jossain päin Eurooppaa on aina vaalit. Siksi rakennemuutos jalkautunee vasta pakon edessä. Pääsisimme halvemmalla kunhan se pakko tulisi ennemmin kuin myöhemmin. Mutta kun euroon, vuoden 2013 marraskuusta lähtien maailman käytetyimpään valuuttaan (951 miljardin levikillään)*, on satsattu niinkin paljon, EKP yrittää nyt kantaa meitä keinotekoisesti poliittisen harjanteen yli kohti liittovaltiota(?). Näin siitäkin huolimatta, että täysin inhorealistisessa mielessä EMU ehkä sittenkin olisi kannattanut purkaa jo muutama vuosi sitten.

Yhteinen valuutta kaipaa kaverikseen yhteistä finanssi- ja talouspolitiikkaa. Ei autolla ajokaan kovin hyvin suju jos saksalainen kaasuttaa, italialainen jarruttaa, ranskalainen ohjaa ja joku keskuspankkipomo vaihtelee vaihteita, espanjalaisen painamatta kytkintä.

KPMG Suomen perintöverotuksesta

KPMG toteutti selvityksen perintö- ja lahjaverotuksesta yhdessä Euroopan perheyritysten liiton kanssa, missä 23 EU-maan käytäntöjä vertailtiin keskenään. Tutkimukseen sisältyneistä maista 13 ei peri perintö- ja lahjaveroa sukupolvenvaihdoksissa, joissa seuraava sukupolvi jatkaa yritystoimintaa. Suomessa verotus on kuudenneksi kireintä tapauksissa, joissa sukupolvenvaihdos toteutetaan lahjana. Suomen asema heikkenee vielä yhdellä pykälällä viidenneksi tapauksissa, joissa sukupolvenvaihdos tapahtuu perintönä.

Suomen korkeaa perintöverotusta voi pitää varsin kummallisena, koska tiedämme, että suuret omaisuudet rakennetaan usean sukupolven aikana. Korkeat perintöverot pitävät köyhemmät köyhinä, koska jälkipolvi joutuu realisoimaan saavutettua omistusasuntovarallisuutta maksaakseen kateellisuusveronsa. Tämän jälkeen on taas otettava lainaa asumiseen, jolloin korkoa korolle jarru jyllää. Perintövero vaikuttaa tietenkin myös varakkaisiin, mutta he voivat usein valjastaa sijoitusomaisuuttaan taloutensa vetojuhdaksi.

Luulisi, että matalien tuloerojen peräänkuuluttajat lähtisivät siitä, että ennemmin vaurastuisimme kuin köyhtyisimme mahdollisimman tasa-arvoisesti?

Pessimismiä?

Ovatko yllä esitetyt kannanotot tarkoituksenhakuisesti pessimistisiä? Vai edustavatko ne jonkinlaista osaa totuuden kuorosta? Itse annan suuremman painoarvon jälkimmäiselle tulkinnalle. Osittain tietenkin siksi, että ne tukevat omaa näkemystäni, mutta myös siksi, että en keksi hyvää syytä tarkoituksenhakuiselle pessimistisyydelle (ehkä joku lukiojista voi auttaa minua siinä?).

Joka tapauksessa uskon, että on hyvä aloittaa muutos siitä, että tietää, mistä lähdetään liikkeelle. Yritetään kaivaa totuus esille ja hyväksyä se sellaisena kuin se on. Tämä maalaisjärjen poikanen pitää paikkansa, vaikka todellisuus olisi kuinka epämiellyttävä tahansa. Muussa tapauksessa muutoksen aikaansaamiseksi valitut toimenpiteet eivät voi olla oikeita.

Eihän kukaan valitse miellyttäviin valheisiin perustuvaa sairaalahoitokaan, ikäviin totuuksiin perustuvan sijaan?

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

* Euro on Dollarin jälkeen myös maailman toiseksi yleisin valuutta valtioiden valuuttavarannoissa ja sillä käydään myös kauppaa toiseksi eniten maailmassa.

Kuvan Lähde: One Dollar Photo Club