Pärjääkö piensijoittaja pörssiammattilaisille?

Miten piensijoittajat pärjäävät pörssiammattilaisille? Pörssiammattilaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä palkattuja salkunhoitajia, jotka vastaavat varsin suurista salkuista. Heidän hoidossaan on kuitenkin muitten rahoja kuten heidän työnantajansa tai asiakkaittensa rahoja, ei omia rahoja. Erona on myös, että pörssiammattilaisten sijoituspäätökset saattavat vaikuttaa merkittävästi kursseihin. Suurikaan määrä piensijoittajia ei sen sijaan pysty heiluttamaan kurssitasoa.

Suuria instituutiosijoittajia palvelevilla ammattilaisilla on joitakin selviä etuja puolellaan yksityissijoittajiin verrattuna. Heidän osakseen tulee VIP-kohtelu välittäjien taholta ja heillä on usein esteetön pääsy yrityksen johdon puheille. Piensijoittajiin nähden heillä on myös sekä resurssietu että skaalaetu. Ammattilaisten käytössä on luonnollisesti sofistikoituja apuvälineitä.

Edellä olevaa taustaa ajatellen saattaa tuntua yllättävältä, että piensijoittajat näyttävät pärjäävän mainiosti ammattilaisille. Pörssitilastoista käy ilmi, että mitä alhaisemmat pörssikurssit ovat, sitä innokkaammin ammattilaiset myyvät, ja mitä kalliimmat osakkeet ovat, sitä enemmän he ostavat. Finanssikriisin aikana ulkomaiset rahastot dumppasivat valtavia osakemääriä poistohintaan. Myös suurin eläkeyhtiömme myi vahvasti alhaisiin hintoihin, jonka seurauksena sen osakepaino oli varsin vaatimaton maaliskuussa 2009, kun jyrkkä pörssinousu alkoi. On selvää, ettei ostaminen kalliilla ja myyminen halvalla voi olla kovin tuottoisa sijoitusstrategia.

Erityisesti kotimaiset yksityissijoittajat ostivat aktiivisesti finanssikriisin pohjahintoihin. Jopa viime aikojen kurssiromahduksen jälkeen keskimääräinen kurssitaso on lähes 50 prosenttia korkeampi kuin finanssikriisin aallonpohjan aikana. Ajoitus oli siis erinomainen. Viime aikoina ulkomaiset instituutiot ovat jälleen innostuneet myymään osakkeita käsittämättömän halvalla. Ostajien puolella on suomalaisia piensijoittajia ja nyt myös kotimaisia instituutioita.

Vaikka olettaisimmekin, että osa myynneistä ovat pakkorealisointeja kuten finanssikriisinkin aikana, on pakko kysyä: miten on mahdollista, että piensijoittajat osaavat ostaa ja myydä oikeaan aikaan paljon paremmin kuin suuripalkkaiset salkunhoitajat. Selityksenä ei riitä, että omien varojen hoitoon todennäköisesti suhtaudutaan huolellisemmin kuin toisten varojen hoitoon.

Kaikista eduistaan huolimatta pörssiammattilaisilla on myös merkittäviä haittoja piensijoittajiin nähden. Asiakkaiden ja esimiesten puolelta tuleva sosiaalinen paine saattaa pakottaa salkunhoitajan tekemään jopa tyhmyyksiä. Kun salkun sisältö paljastetaan, salkun on näytettävä hyvältä myös pörssiasioista tietämättömien silmin, eli siihen on saatava mukaan muodissa olevia ja siten yleensä myös ylihinnoiteltuja osakkeita. Historia osoittaa, että pörssiromahdusten jälkeen on aina ollut aivan poikkeuksellisen edullista ostaa osakkeita. Tämä näkyy kuitenkin vain pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä kurssilasku todennäköisesti jatkuu. Salkunhoitaja uskaltaa harvoin ostaa osakkeita alenevin kurssein, sillä siitä voi seurata työpaikan menetys.

Vaikka sijoituspäätös olisi kuinka järkevä tahansa, siitä ei ole mitään iloa, mikäli saa potkut. Fidelity Magellan -rahaston salkunhoitaja joutui lähtemään panostettuaan voimakkaasti Nokian osakkeisiin. Riippumatta siitä, osoittautuukoko tämä järkeväksi tai ei, työpaikka ei enää tule takaisin.

Pörssiammattilaiset ovat laumaeläimiä. On turvallisempaa olla väärässä muiden kollegojen kanssa kuin yksin oikeassa. Mikäli sijoituspäätös epäonnistuu, synninpäästön saa helposti, mikäli voi osoittaa, että moni kollega on syyllistynyt samaan virheeseen. Salkunhoitajien menestys verrataan yleensä johonkin osakeindeksiin, mikä pakottaa lyhytjänteisyyteen. Mikäli kollegat lähtevät massiivisesti myymään jotain osaketta, on lähdettävä mukaan, jotta ei häviäisi indeksille. Sillä ei ole merkitystä, onko osake kallis tai halpa. Salkunhoitajien on normaalisti avattava vuoden vaihteen salkkunsa. Heillä on tällöin houkutus myydä pois huonosti menestyneitä osakkeitä ennen vuodenvaihdetta, jotta ei tarvitsisi näyttää ulkopuolisille, että tulipa tehtyä hölmöjä sijoituspäätöksiä.

Ammattilaisten hoitamat salkut ovat suuria. Siksi niihin ostetaan lähinnä vain likvidejä suuryritysosakkeita. Suuretkin omistusosuudet pienyhtiöissä hukkuvat salkkuun eikä suuria määriä pienyhtiöosakkeita ole helppoa myydä. Piensijoittajat voivat huolettaa panostaa myös pienyhtiöihin.

Salkunhoitajillaan on riesanaan myös lakimääräisiä rajoituksia ja sisäisiä sijoitusohjesääntöjä, jotka tekevät sijoittamisen joustamattomaksi ja raskaaksi. Mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia ei voi aina hyödyntää. Eläkeyhtiöt saattavat joutua myymään vakavaraisuussyistä. Rahastojen ostoihin ja myyntiin vaikuttavat osuudenomistajien rahastomerkinnät ja -lunastukset.

Yksityissijoittaja ei ole kenellekään tilivelvollinen ja vapausasteita on siis riittävästi. Eipä siis ihme, että yksityissijoittajan ei tarvitse lainkaan hävetä vertailua ammattilaisten aikaansannoksiin.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit