Pari sanaa Sammon osinkokehityksestä

Sampo takoi jo Kalevalassa rahaa omistajilleen. Kotimaisella finanssisektorilla toimiva kaimayhtiö on osoittanut viime vuosina, että sijoittajanvastuu voi olla oikein nautinnollinen kokemus, jos salkun panokset on asetettu oikealle hevoselle. Tänä keväänä Sampo ehdottaa jo kahdeksannen kerran peräkkäin osakekohtaisen osinkonsa – omistajiensa passiivisten tulojen – korotusta. Mutta miltä näyttää tulevaisuus?

Tämän blogin sitkeimmät seuraajat muistavat, että tankkasin pohjoismaisia finanssisektorin osakkeita 2010-luvun alussa, finanssi- ja eurokriisin tienoilla. Erikseen kirjoitin Sammon osakeostoista blogiin reilut viisi vuotta sitten, tammikuussa 2012, jolloin osaketta livahti salkkuuni kappalehintaan 18,65 euroa.

Sittemmin Sammon osake on menestynyt markkinoilla selvällä marginaalilla Helsingin pörssin yleisindeksiä paremmin. Konsernia johtaa operatiivisesti Kari Stadigh, joka siirtyi Björn Wahlroosin seuraajaksi alkuvuonna 2009. Stadighilla on suomalaisten yritysjohtajien keskuudessa harvinaisen hyvä track record kasvavista osingoista: Sampo on korottanut osakekohtaista osingonjakoaan jokaisena vuonna Stadighin alaisuudessa. Tulevakaan kevät ei ehdotuksen mukaan tee kaavaan poikkeusta.

Sammon nykyjohdon osinkotrack näyttää seuraavalta:

2008: 0,80 euroa per osake
2009: 1,00 euroa per osake
2010: 1,15 euroa per osake
2011: 1,20 euroa per osake
2012: 1,35 euroa per osake
2013: 1,65 euroa per osake
2014: 1,95 euroa per osake
2015: 2,15 euroa per osake
2016: 2,30 euroa per osake*

* ehdotus yhtiökokoukselle keväällä 2017

Esimerkki osoittaa, kuinka vuosi toisensa jälkeen kasvava osakekohtainen osinko nostaa sijoittajan omaan hankintahintaan laskettua osinkotuottoa merkittävästi. Edellä mainittu oma hankintahintani tuotti ostohetkellä osinkotuottoa silloisella viimeksi maksetulla osingolla 6,2 prosenttia.

Tänä keväänä osinkotuotto näille osakkeille on jo 12,3 prosenttia vuodessa. Osinkosijoittajan kannattaa siis olla kärsivällinen: maratoonari, ei pikajuoksija.

Jatkuuko kasvuputki?

Kahdeksassa vuodessa Sammon osakekohtainen osinko on lähes kolminkertaistunut. Mutta miltä näyttää jatko?

Todettakoon selvyyden vuoksi, ettei seuraavassa oteta lainkaan kantaa siihen, missä Sammon osakekurssi tulee jatkossa liikkumaan tai edes siihen, miten Sammon osakkeen kokonaistuotto tulee muodostumaan jatkossa. Tarkastelu koskee vain perusteltuja arvioita osingon kehityksestä eli pitkäjänteisen omistajan passiivisista tuloista. Riskiä nekin tietenkin sisältävät.

Tulevaksi kevääksi 2017 Sammon hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle osinkosummaa 2,30 euroa per osake. Käytännössä tämä vastaa koko Sammon osakemäärällä laskettuna yhteensä 1288 miljoonan euron osinkopottia.

Sammon osingonmaksukyky perustuu konsernin sisäisiin osinkovirtoihin, ei siis suoranaisesti sen raportoimaan tulokseen per osake. Toisin sanoen: vaikka Sammon raportoitu osakekohtainen tulos on noin 3 euroa, se ei saa kassavirtana itselleen näin suurta tulososuutta, koska esimerkiksi osakkuusyhtiö Nordea jakaa tuloksestaan ainoastaan noin 70 prosenttia osinkoina. Tämä on Sammolle, kuten muillekin Nordean omistajille, ainoa kassavirta – loppu tuloksesta jää Nordean taseeseen.

Sammon osakekohtaisen tuloksen ja kassavirran välillä pitää siis hahmottaa ero raportoidussa tuloksessa ja raportoiduissa tuloissa (sisäisissä osingoissa).

Vilkaistaan siis seuraavaksi vuoden 2016 julkisia lukuja tulojen suhteen. Sampo sai sisäisiä perusosinkoja kolmelta tukijalaltaan – If, Nordea ja Mandatum Life – yhteensä 1262 miljoonaa euroa. Tämä muodostui Ifin 586, Nordean 551 ja Mandatum Lifen 125 miljoonan euron osingoista.

Kun Sammon kevääksi ehdottamaa 1288 miljoonan euron (2,30 euroa per osake) osinkoa verrataan konsernin sisäisiin 1262 miljoonan euron perusosinkoihin, huomataan, että itse asiassa Sammon osinkoehdotus vastaa jo 102 prosenttia sisäisistä osingoista. Sampo siis jakaa omistajilleen jo enemmän kuin se saa itse perusosinkoina tuloja konserniin.

Näin osakekohtaisen osinkonsa kasvutrendin jatkamiseksi Sampo ainakin osasyynä nostikin viime vuonna sisäisen perusosingon ohella Ifistä myös 293 miljoonan euron ylimääräisen osingon. Luonnollisestikin ylimääräinen on luonteeltaan kertaluontoista, ei pysyvää tuloa.

Kasvu on jatkossa työn takana

Jatkossa Sammon osakekohtainen osinko ei siis oikeastaan voi nousta kasvattamalla osingon prosenttiosuutta konsernin sisäisistä perusosingoista, koska taso on ylittänyt jo sadan prosentin eli sen, mitä Sampo itse saa yhtiöiltään tulovirtana vuosittain. Jäljelle jää kuitenkin kaksi kasvumoottoria: joko omistusyhtiöiden tulosten kasvaminen tai niiden osingonjakosuhteiden (osinkojen osuudet tuloksista) nostaminen.

Mandatum Life on kehittynyt hyvin, mutta Sammon kokonaisuudesta se edustaa tulosmielessä vain noin kymmenystä, joten sen varassa sijoittaja ei voi irrottaa pyöriä kiitoradasta. If on jo ennätyksellisessä lyönnissä vakuutusteknisessä tulosmielessä, eikä konservatiivinen sijoittaja voi ennakoida sille enää merkittävää kohennusta vakuutustulokseen. Pikemminkin päinvastoin.

Tuloksen kasvattamisen mielessä jäljelle jää siis käytännössä Nordean tuloskasvu, joka edellyttää yhdistelmää it-hankkeiden onnistuneesta läpiviennistä ja korkojen normalisoitumisesta (noususta). Samalla korkojen nousu kohentaisi myös Ifin ja ylipäätään Sammon mahdollisuutta nostaa tuloskuntoa sijoitustoiminnan tuotoilla.

Korkojen nousua odotellessa tuloskasvun moottorina voisi toimia toimialan rakennejärjestely, johon Sammolla olisi lähtökohtaisesti joustava lähtökohta osallistua.

Kaikkiaan Sammon tuloksen kasvunäkymä on kuitenkin perusskenaariossa aneeminen lyhyellä aikavälillä. Näin Sammon oman osakekohtaisen osingonjaon kasvattamiseen jää lyhyessä juoksussa jäljelle osinkojen suhteellisen osuuden kasvattaminen omistusten tuloksista (jotka eivät perusskenaariossa juuri kasva). Sammon johto on indikoinut, että konsernin osin omistaman tanskalaisen pörssilistatun vakuutusyhtiö Topdanmarkin voitonjakopolitiikkaan (omien osakkeiden takaisinostoja) saattaa olla tulossa linjanmuutos. Näin Sampo alkaisi saada omistuskohteeltaan tuloja eli kassavirtaa osinkojen muodossa. Toistaiseksi Sampo on raportoinut Topdanmarkin tulososuuden osakekohtaisessa tuloksessaan, vaikka konserni ei ole saanut sieltä kassavirtaa sisäisinä osinkoina. Näin osingonmaksun aloittaminen Topdanmarkissa kohentaisi välittömästi Sammon sisäisiä osinkoja, vaikka tulos ei kasvaisi.

Toinen mahdollinen sisäisten osinkojen kasvutekijä Sammolla on melko todennäköisesti osakkuusyhtiö Nordean osingonjakosuhteen maltillinen nousu. Tulevana keväänä Nordea jakaa tuloksestaan noin 70 prosenttia osinkoina. Voi olla mahdollista, että vuoden kuluttua tämä suhde olisi noin 75 prosenttia, jos vakavaraisuussääntely sen mahdollistaa. Näin Sammon sisäiset osingot kasvaisivat myös Nordeasta, vaikka pankin tulos ei kasvaisi tänä vuonna lainkaan. Rajumpi osinkotason kasvu Nordeassa voisi jakosuhteen näkökulmasta tulla yritysjärjestelyn kautta.

Selkä seinää vasten Sammon tarkoituksella vahvana pidetty tase mahdollistaisi parin vuoden verran pelivaran jatkaa osakekohtaisen osingonjaon kasvua, vaikka sisäiset osingot eivät kasvaisikaan hetkeen. Todennäköisesti Sammon oman taseen ohella If ja Mandatum voisivat myös kertaluonteisesti maksaa Sammolle lisäosinkoa tarpeen tullen. Nämä olisivat kuitenkin mallia ”kestämätön kasvu”.

Ei syytä huoleen, muttei myöskään turvallisuuden tunteeseen

Kaikkiaan Sampo on kenties Helsingin pörssin parhaiten johdettu ja omistajaystävällisin yhtiö. Jatkan ilomielellä sen pitkäjänteisenä omistajana, mutta koin tämänkertaisen tarkastelun mielekkäänä siitä syystä, että monissa markkinakommenteissa Sammon osinkoa on kehuttu laadultaan loistavana ja rivien välistä jopa miltei pomminvarmasti kasvu-uralla pysyvänä.

Lähempi tarkastelu osoittaa, että kommenteissa on mukana markkinointihenkeä. Todellisuutta kuvaavassa perusskenaariossa Sammon osinko todennäköisesti kyllä kasvaa edelleen maltillisesti, mutta arvosijoittajien suosimaa grahamilaista turvamarginaalia ja Sammon lineaarista osinkokasvua ei todellakaan voi sotkea enää samaan lauseeseen.

On aivan eri asia saada uudelle sijoitukselle 5,4 prosentin osinkotuotto 70 prosentin jakosuhteella sisäiseen kassavirtaan kuin 5,4 prosentin osinkotuotto sadan prosentin jakosuhteella sisäiseen kassavirtaan, joka sekin muodostuu omistusyhtiöiden osin äärimmilleen viritetyistä tuloskunnoista.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Sammon ja merkittävän määrän Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Foter.com / CC0

Jukka Oksaharju
Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
4 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
10.02.2017 12:30

Sampohan leikkasi osinkoaan vuonna 2009 ja olen katkera, ei jatkoon! 🙂

Nimetön
Nimetön
10.02.2017 14:22

keep up the good work!

Nimetön
Nimetön
10.02.2017 15:10

Minusta näyttää että sampo käy jatkossa takomaan paskaa, kun meni terrafamelle lainaamaan 25 miljoonaa, ja syytä huoleen alkaa olla jos tuollanen jatkuu…
Minkä luulet tuon päätöksen takana olevan?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
12.02.2017 14:04

25M€ on leikkiraha.