Pari sanaa Nokian nollaosingosta

Nokian tilinpäätöstiedote aiheutti pettymyksen osinkosijoittajille. Yhtiön hallitus perustelee osingonmaksun jäädyttämistä tilinpäätöstiedotteessa seuraavasti:  ”Varmistaakseen strategisen joustavuuden Nokian hallitus ehdottaa, että vuodelta 2012 ei makseta osinkoa (0,20 EUR osakkeelta vuodelta 2011). Nokian vuoden 2012 viimeisen neljänneksen tulos yhdistettynä osinkoehdotukseen vahvistaa edelleen yhtiön likviditeettiasemaa”. Mielestäni perustelu on täysin hyväksyttävä.

Ehdotettu nollaosinko tuntuu järkevältä ratkaisulta, kun osingonjakoa tarkastellaan osakkeenomistajille jaettavana voitto-osuutena yhtiön liiketoiminnasta. Jos yhtiö ei ansaitse pidemmän päälle lainkaan voittoa, ei myöskään osinkoa voida jakaa. Tilikaudella 2012 Nokia ei kyennyt voitolliseen nettotulokseen.

Yhtiö olisi voinut ehdottaa osingonjakoa, jos tulevaisuus näyttäisi selvästi paremmalta kuin lähihistoria. Nokia-sijoittajan keskeisin haaste onkin voitontuottamiskykyyn liittyvien ongelmien väliaikaisuuden arvioiminen. Arvio yksittäisen yhtiön kohtalosta on aina subjektiivinen ja siksi pörssikurssit loikkivat lyhyellä aikavälillä sijoittajien mielialojen vaihteluiden mukaan: toisinaan osakekurssiin vaikuttavat esimerkiksi maailmantalouden huolet, korkotasojen muutokset, inflaatio ja tuloskatsausten poikkeamat analyytikoiden ennusteista.

Nokian tulosjulkistukset ja tilinpäätöstiedotteet ovat historiallisesti aiheuttaneet  merkittäviä lyhyen aikavälin kurssiliikkeitä. Syy kurssimuutokseen on löytynyt milloin mistäkin: nettokassasta, markkinaosuuden muutoksesta, tulevaisuuden näkymistä, johdon epävarmasta esiintymisestä tai matkaviestinten keskihinnan laskemisesta. Sen sijaan pitkällä aikavälillä pörssi on ollut Nokiankin tapauksessa kuin vaaka, joka punnitsee yhtiön tosiasiallisen kehityksen eli osingonmaksupotentiaalin muutoksen.

Liiketoiminnan todellinen menestys kiteytyy osinkoon, joka on pitkäjänteisen sijoittajan palkka. Tämän tosiasian valossa sijoittajien kollektiivinen närkästyminen on mahdollista ymmärtää. Osinko on itse asiassa ainoa osakkeista realisoituva tuotto, jos sijoittajalla ei ole aikomusta myydä osakkeitaan. Tämän näkökulman huomioiden Nokia olisi voinut päättää osingonjaosta ja rahoittaa voitonjaon kassastaan. Ensi kevään osinko olisi tällöin rahoitettu kassavaroista, jotka sisältävät aiempien tilikausien voittoja ja myös mahdollisuuden ottaa velkaa.

Omistaja-arvon kasvattamisen näkökulmasta tämä ei kuitenkaan olisi ollut viisasta, koska yhtiö hankki viime syksynä verrattain kallista rahoitusta markkinoilta turvatakseen maksuvalmiutensa. Etenemättä henkilöpalvontaan olen miltei pomminvarma, että Nokian hallituksessa vuodesta 2011 alkaen istunut Sampon konsernijohtaja Kari Stadigh on ollut yksi nollaosingon vankkumattomista kannattajista. Minulle Nokian hallituksen päätös pidättäytyä osingonjaosta viestittää paitsi heikosta tuloskehityksestä myös siitä, että yhtiön liiketoiminnalliset haasteet eivät ole vielä varmuudella taaksejäänyttä elämää.

Osa sijoittajista jättää keväällä Nokian yhtiökokouksen väliin osingonjakoehdotuksen vuoksi. Mielestäni siinä ei ole mitään järkeä, koska yhtiökokous on lähtökohtaisesti ainoa paikka, jossa osakkeenomistaja kykenee käyttämään osakkeeseensa kuuluvia oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Jaloillaan äänestäminen merkitsee minulle osakeomistuksesta luopumista, ei oman ainutkertaisen vaikutusmahdollisuuden vapaaehtoista hautaamista. Yhtiökokoushan on julkisessa osakeyhtiössä ainoa toimivaltainen elin päättämään osingonjaosta lopullisesti.

Suhdannesyklin yli ulottuvassa tarkastelussa pörssiyhtiön tulee sovittaa osingonjakonsa nettotulokseen, eikä suinkaan nettotulosta osinkoon. Pitkällä aikavälillä vain voittojaan ja sitä kautta osakekohtaista osinkoaan vuodesta toiseen kasvattavat yhtiöt menestyvät pörssissä. Näkökulma saa tukea Nokian kurssi- ja osinkokehityksen historiasta viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Seuraavaksi listaan Nokian osakekohtaisen voitonjaon keväästä 2003 alkaen (yhtiön osakekurssin lähihistoria on todennäköisesti useimmilla varsin hyvin muistissa).

2003 0,28 EUR
2004 0,30 EUR
2005 0,33 EUR
2006 0,37 EUR
2007 0,43 EUR
2008 0,53 EUR (käänne)
2009 0,40 EUR
2010 0,40 EUR
2011 0,40 EUR
2012 0,20 EUR
2013e 0,00 EUR*

* Nokian hallituksen ehdotus

Vuonna 2003 Nokia maksoi osakekohtaista osinkoa 0,28 EUR. Kevään 2013 mittaisella tähtäimellä Nokia on ainakin hallituksensa mielestä osingonmaksukyvytön. Vuosina 2003 – 2012 Nokia jakoi osakekohtaista osinkoa yhteensä 3,64 EUR – summan, joka ylittää selvästi yhtiön osakkeen nykyisen pörssikurssin. On mahdollista todeta, että markkinat eivät tällä hetkellä hinnoittele yhtiön osingonmaksukyvylle historian kaltaista tulevaisuutta.

Yksittäisen kevään nollaosinko ei ole kuitenkaan pitkäjänteisen sijoittajan näkökulmasta välttämättä ratkaiseva – hänen keskeinen tehtävänsä on arvioida yhtiön osingonmaksukyvyn muutosta pitkälle tulevaisuuteen. Edellä esitettyyn listaukseen viitaten Nokian osinkotrendi on selvästi laskeva kymmenen vuoden aikajänteellä. Erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana yhtiön osingonjako on suorastaan romahtanut. Havaintoihin viitaten ei ole lainkaan yllättävää, että sama havainto on mahdollista tehdä myös osakekurssin trendin osalta.

Yleensä osakekurssi seuraa pitkällä aikavälillä yhtiön voitonjaon kehitystä, eikä voitonjako osakekurssin kehitystä. Kun tarkasteluun otetaan mukaan teoreettinen näkökulma, on yhtiön pörssiosakkeen arvo nähtävissä tulevaisuudessa maksettavien osinkojen nykyarvona. Näin ollen ei ole ihme, että Nokian osakekurssi on riutunut laahaavan osinkotrendin vanavedessä. Nyt Nokiaan pitkäjänteisesti sijoittavien tulee uskoa yhtiön osingonmaksukyvyn palautumiseen.

Aiheeseen hienoisesti liittyvänä sivujuonteena olen havainnut, että Nokian osakkeenomistajat ovat keskimäärin kiinnostuneempia yhtiön pörssikurssista kuin osakekohtaisen osingonjaon muutoksesta. Olen sitä mieltä, että pitkäjänteisen sijoittajan tulisi kääntää tarkastelu ylösalaisin: jos yhtiön maksamien osinkojen trendi kääntyy nousuun, seuraa myös osakekurssi perässä ennemmin tai myöhemmin.

Uskoakseni pörssiosakkeen menestys nojaa pidemmän päälle yhtiön tuotteiden ja palveluiden menestykseen. Mielestäni osakkeenomistajille maksettavat osingot ovat viime kädessä asiakkailta tulevia rahavirtoja. Jos yhtiön tuotteilla ei ole voimistuvaa kysyntää, muodostuu osingonjaon pitkäjänteinen kasvattaminen yhtiön näkökulmasta katsottuna mahdottomaksi tehtäväksi. Siksi sijoittajan tulisi analysoida myös Nokiaa yhtiön tuotetarjonnan, eikä osakekurssin kehityksen perusteella.

Tulevan kevään osingonjakoehdotus kertoo minulle, että Nokian hallitus ei ole vielä vakuuttunut uudistuvan tuotetarjonnan kilpailukyvystä.

Kirjoittaja ei omista kirjoitushetkellä Nokian osakkeita. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde stephenblogs.uls.co.za. Kirjoittaja on julkaissut sijoituskirjan Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit