Pari sanaa globaaleista megatrendeistä

Yhtiön kuin yhtiön pitkän aikavälin johtamisen päämääränä tulee olla liiketoiminnan sisäisen arvon keskimääräisen vuosikasvun maksimointi kohtuuriskillä. Omistaja-arvo huomioiden kehityksen mittarina tulee olla osakekohtaisen arvon, ei liiketoiminnan kokoluokan kasvu. Liiketoiminnan kasvuedellytykset riippuvat kuitenkin aina paitsi yritysjohdon kyvykkyydestä, myös liiketoimintaympäristöstä ja sen kehitystrendeistä. Tarkastelen tässä merkinnässä globaaleja megatrendejä, jotka omalta osaltaan muuttavat yhtiön liiketoimintaa suhdanteiden yli.

Globaaleja megatrendejä lienee olemassa kymmenittäin, mutta listaan niistä seuraavassa seitsemän kappaletta, jotka kuuluvat mielestäni sijoittajan kannalta olennaisimpaan sektoriin.

1. Kansainvälinen talous

Maailmanmarkkinat ovat pitkällä aikavälillä trendinomaisesti kasvavat, mistä kuuluu kiitos erityisesti väestörikkaille kehittyville markkinoille. Esimerkiksi Aasian väkiluku edustaa jo 60 prosenttia maapallon väestöstä. Globaalissa taloudessa myös Afrikan painoarvo kasvaa asteittain, sillä tällä hetkellä maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukosta jopa seitsemän on Afrikassa.

Sijoittajan näkökulmasta tarkasteltuna afrikkalaisia sijoituskohteita on tarjolla toistaiseksi valitettavan vähän. Esimerkiksi eteläafrikkalaista Shopritea olen kuitenkin tarkastellut blogissa: ensimmäisen kerran kuluvan vuoden helmikuun alkupuoliskolla ja toisen kerran elokuun jälkipuoliskolla.

Kansainvälisessä kaupassa on ominaista, että kilpailu ylittää valtioiden rajat. Toisin sanoen kaikilla toimijoilla on nykypäivänä lähtökohtaisesti vapaa pääsy uusille markkinoille ja kilpailemaan toistensa kanssa.

Tämä voi johtaa toimialasta riippuen myös kiihtyvään hintakilpailuun ja lopputuotteiden hintaeroosioon halpavalmistuksen yleistyminen myötä. Siinä kilpajuoksussa vain ripeimmät menestyvät ja saavuttavat kohtuullisen kannattavuuden. Vain harva yhtiö voi enää tehdä itsenäisen valinnan jäädäkseen kotimarkkinoilleen “suojaan”, koska sellaista mahdollisuutta ei enää ole. Kilpailu puskee yleensä kuvioihin viimeistään sähköistä jakelukanavaa pitkin.

Globaalissa taloudessa menestyvä yhtiö sisäistää uudet standardit ja kansainvälisen kaupan pelisäännöt. Tosin myös paikallissääntöjä on hyvä tuntea erityisesti kehittyvillä markkinoilla, mukaan lukien henkilösuhteiden vaalimisen merkityksen ymmärtäminen silloin, kun se on korostetun tärkeää.

Näihin ulottuvuuksiin osin kytkeytyen globaali yhtiö havaitsee ajan mittaan, että maanosien välinen keskinäinen riippuvuus on kaupankäynnin kasvavien kytkösten johdosta merkittävää. Suhdannevaihtelut samanaikaistuvat ja on odotettavissa, että lasku- ja nousukaudet jyrkentyvät entisestään.

2. Väestö

Maailmassa väestö kasvaa tällä hetkellä noin 70 miljoonan asukkaan vuosivauhtia. Tässä yhteydessä puhutaan nimenomaan nettolisäyksestä. Tämä luo erityisesti kuluttajatuotteita valmistaville yhtiöille huimat tulevaisuuden markkinat. Huomionarvoista on, että väestö lisääntyy merkittävässä määrin kehittyvissä maissa, joiden suhteellinen painoarvo kasvaa ajan myötä trendinomaisesti.

Samaan aikaan vauras läntinen maailma on vajoamassa nollakasvun uralle. Paikoitellen syntyvyys on alle säilymistason, mikä merkitsee väestön supistumista. Se on omiaan heikentämään talouskasvun edellytyksiä, jotka nojaavat kehittyneillä markkinoilla jatkossa enimmäkseen teknologiseen kehitykseen.

Myös länsimaiden julkiset sektorit ovat koetuksella, kun ikäsidonnaiset menot tulevat kasvamaan samanaikaisesti, kun talouden rakenteet heikentyvät jatkuvasti. Välttämättömät sopeutustoimet ovat omiaan syömään talouskasvusta parhaan puhdin.

3. Liikkuvuus

Kuten EU:ssakin on viimeistään finanssikriisin jälkeen havaittu, ovat tuotannontekijät liikkuvaista sorttia nykypäivän globaalissa taloudessa. Osaaminen, henkinen pääoma, teknologia, työvoima, raaka-aineet ja raha sopeutuvat markkinatilanteiden muutoksiin paremmin kuin yksittäinen kansakunta. Myös mainituista tuotannontekijöistä syntyneet lopputuotteet ja palvelut ovat liikuteltavissa yleensä maailman laitoja myöten, nykyään varsin nopeasti ja myös kustannustehokkaasti.

Suomen kannalta on huomattava, että yhtiöt tulevat globaalissa maailmassa erikoistumaan maantieteellisesti erilaisiin toimintoihin. Sijoittajan kannalta on lohdullista, että hyvin johdettu yhtiö siirtää toimintojaan ajan mittaan sinne, missä sillä on parhaat toimintaolosuhteet. Myös verkostoituminen lisääntyy ja alihankintaketjut yleistyvät.

Ihmisten ja työvoiman liikkuvuuden osalta mainittakoon vielä erityisesti kehittyvillä markkinoilla ilmenevä muuttoliike maalta kaupunkeihin. Kun kaupunkien asumistiheys kasvaa trendinomaisesti, muuttuu esimerkiksi rakentamisen suunta rivitaloasumisen sijaan kasvavassa määrin kohti taivasta.

4. Kasvun ja vallan uusjako

Yhtiön kuin yhtiön kohdalla on selvää, että hyvin pitkällä aikavälillä vain liiketoiminta-alueella syntyvä talouskasvu mahdollistaa myynnin kasvun. Pörssiyhtiöt eivät näin ollen harjoita liiketoimintaansa tyhjiössä. Tämän vuoksi liiketoimintaympäristön kehitys vaikuttaa yritystoiminnan liiketaloudelliseen menestykseen.

Sijoittajalle tämä merkitsee sitä, että yhtiövalinnoissa tulee huomioida liiketoimintojen maantieteellinen läsnäolo: mitä enemmän yhtiö harjoittaa liiketoimintaa nopeasti kasvavilla talousalueilla, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on myynnin ja tuloksen kestävään kasvattamiseen. Yksittäisen sijoittajan perspektiivistä on toki tuottojen kannalta olennaista, millaisia arvostuskertoimia kasvusta joutuu osakkeen tai rahasto-osuuden kulloisellakin hankintahetkellä maksamaan.

Globaalissa mittakaavassa vallan uusjakoa on havaittavissa niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Tähän liittyen ekonomisti Jim O’Neill lanseerasi aikoinaan laajalle levinneen BRIC-lyhenteen, joka tiivistää kehittyvien ja nopeasti kasvavien talousmahtien joukon: Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan.

Joskus kirjainsarjan perään lisätään vielä s-kirjain kuvaamaan Etelä-Afrikkaa. Vuonna 2014 mainitut markkinat ovat kuitenkin kärsineet turbulenssista, ja useissa kehittyvissä maissa talouden kasvuvauhti on alkanut hyytyä.

O’Neill onkin lanseeraamassa uutta kehittyvien markkinoiden teemaa, niin sanottuja MINT-maita. Niihin lukeutuvat Meksiko, Indonesia, Nigeria ja Turkki. Maissa piilee vahva kasvupotentiaali kauas tulevaisuuteen, ja niissä on myös tällä hetkellä havaittavissa selvästi globaalia keskiarvoa nopeampaa taloudellisen aktiviteetin kasvua.

On silti muistettava, että maantieteelliseen hajauttamiseen liittyy myös erityiskysymyksiä. Näihin lukeutuu esimerkiksi poliittinen riski, joka voi ilmetä monissa muodoissa: toimialan sääntelynä, kotimarkkinayritysten protektionistisena suosimisena, valtion ryhtymisenä yhtiön merkittäväksi osakkeenomistajaksi tai ääritilanteessa yhtiöiden kansallistamisuhkana.

Lisäksi oikeusjärjestelmissä ja niiden luotettavuudessa on huomattavia eroja. Yleensä sijoittajat kaihtavat epävarmuutta, joten poliittiset riskit voivat ajaa kehittyvillä markkinoilla toimivan yhtiön arvostustasoa alaspäin kohonneen riskiprofiilin kautta.

Toinen keskeinen kansainväliseen laajentumiseen liittyvä riski pohjautuu valuuttakursseihin, esimerkiksi devalvaation uhkana. Tästä olemme saaneet käytännön kokemusta viime viikkoina itäisen naapurimaamme tapauksessa.

Kolmas merkittävä maantieteellisen hajautuksen riski perustuu agenttiongelmaan kaukaisilla markkinoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Suomessa kotipaikkaansa pitävä yhtiö joutuu maksamaan epäsuoria kustannuksia tarkkaillakseen paikallisen yritysjohdon tai yhteistyökumppanin toimintaa vaikkapa Indonesiassa. Ilman paikallistuntemusta ja luotettavia kontakteja yhtiön pääkonttorin on vaikeaa saada tasapuolista ja totuudenmukaista informaatiota kaukana sijaitsevista markkinoista sekä niillä tapahtuvista liiketoimista.

5. Luonnonvarat

Tietoisuus ilmastonmuutoksesta kasvattaa trendinomaisesti ympäristöystävällisen teknologian kysyntää. Erityisesti energiankulutusta vähentäville innovaatioille riittää kasvavaa kysyntää ja sijoittajan näkökulmasta katsottuna myös edullista kasvurahoitusta.

Tiettyjen resurssien luontainen rajallisuus on omiaan muodostamaan vaaran siitä, että yhtiön kannalta tietyn kriittisen raaka-aineen saatavuus heikkenee, tai vaihtoehtoisesti sen hinta kohoaa taivaisiin yllättävän kriisin myötä.

Toisaalta teknologiayhtiöt voivat kehittää jatkuvasti tehokkaampia menetelmiä, joiden avulla eri luonnonvaroja kannattaa kaivaa yhä hankalammistakin paikoista taloudellisesti kannattavalla tavalla. Tämä luo kaikille liiketoimintamahdollisuuksia.

6. Etiikka

Erityisesti kehittyvistä markkinoista puhuttaessa on syytä muistaa, että lapsityövoima, korruptio ja turvallisuus ovat tekijöitä, jotka länsiyhtiöiden tulee ottaa kasvuhankkeita laatiessaan huomioon.

Erityisen tärkeänä voidaan nähdä kuluttajatuoteyhtiöiden rooli muutostrendin veturina, sillä länsimaissa asuvat maksavat asiakkaat ovat kasvavassa määrin nostamassa eettisiä kysymyksiä tärkeiksi valintakriteereiksi ostopäätöksissään. Useat kuluttajatuoteyhtiöt markkinoivat tuotteitaan nykyään myös terveystrendillä.

7. Sähköinen kauppa

Informaatioyhteiskunnan syntyminen on mahdollistanut nopean tiedonvälityksen. Ilmiölle on ominaista myös informaation valtaisa määrä. Sijoittajalle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhtiöillä sekä niiden asiakkailla ja kilpailijoilla on päivä toisensa jälkeen enemmän tietoja toisistaan.

Toisaalta sähköinen kauppa muuttaa myös ansaintamalleja ja logistiikkaa toimialasta riippuen. On mahdollista, että virtuaalimaailma mahdollistaa pitkällä aikavälillä loppukäyttäjälle pysyvästi sellaisten palveluiden toimittamisen, jotka aiemmin kaupattiin fyysisinä kappaleina tai fyysisessä kaupassa. Sähköinen kaupankäynti on myös lähtökohtaiselta luonteeltaan aina globaalia kilpailukenttää, jossa niin sanottu barrier of entry eli alalle tulemisen kynnys on varsin matala.

Liiketoimintahaasteena on olennaisen tiedon erottaminen epäolennaisesta. Tämä haaste pätee myös osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin kaupankäyntiin: tietoa on tarjolla paljon, mutta sijoittajan pitää kyetä muodostamaan uuden informaation todellinen vaikutus sijoituskohteen arvoon. Hätäilemään ei kuitenkaan kannata ryhtyä.

Kone trendien harjalla?

Edellä esitettyjä pääkohtia mukaillen Helsingin pörssin yhtiöistä erityisesti Kone on profiloitunut globaalien megatrendien hyödyntäjäksi.

Yhtiö itse määrittelee näkymänsä seuraavasti:

”Globaalia hissi- ja liukuporrasteollisuutta ohjaa neljä megatrendiä: kaupungistuminen, muuttuva väestörakenne, turvallisuuden kasvava merkitys ja huoli ympäristöstä. KONE edistää kestävää kaupunkikehitystä kehittämällä energiatehokkaita ratkaisuja ihmisten sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen kaupungeissa.”

Uskoakseni sijoittajan kannattaisi ”tehdä Koneet” jokaisen salkkuyhtiönsä kohdalla. Tarkoitan tällä pohdintaa siitä, miten eri megatrendit vaikuttavat sijoituskohteen liiketoimintaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Mahdollista on sekin, että jokin megatrendi vie ajan myötä pohjan yhtiön nykyiseltä ansaintamallilta. Erityisesti digitaalisen liiketoiminnan kasvu saattaa olla usealle yhtiölle samaan aikaan sekä mahdollisuus että uhka.

—

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

—

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista Koneen osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Esse / Foter / CC BY-SA