Ovatko euroalueen talouserot todella kasvaneet?

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sen jatkona euromaiden talouksia kurittanut velkakriisi on lisännyt keskustelua kasvavista eroista euroalueen jäsenmaiden välillä. Perjantaina julkaistut työttömyysluvut kertovat karua tarinaansa työmarkkinoiden eriytymisestä: siinä missä Espanjan ja Kreikan työttömyysasteet olivat lokakuussa 27 prosentin tuntumassa, Itävallan työttömyysaste jäi turvalliseen 4,8 prosenttiin. Lukujen perusteella voisi kuvitella, että myös erot bruttokansantuotteessa ovat lisääntyneet jäsenmaiden välillä. Näin ei kuitenkaan  ainakaan BKT/asukas-vertailun perusteella ole.

Kun tarkastellaan euroalueen BKT/asukas keskiarvoa ja keskihajontaa eli arvojen ryhmittymistä keskiarvon ympärille, huomataan, että finanssikriisi ja velkakriisi ovat toki kolhaisseet talouskasvua ja BKT/asukas -keskiarvo on laskenut vuoden 2007 keskimääräiseltä 30 000 euron tasolta viime vuoden n.  27 600 euroon. Samaan aikaan erojen suuruutta kuvaava keskihajonta on kuitenkin pienentynyt noin 14:sta hieman yli 12:en. Kuvion mukaan maiden väliset BKT per asukas -kasvuerot kasvoivat keskihajonnan mukaan läpi 1990- ja 2000-luvun ja saavuttivat  huippunsa vuonna 2007 juuri ennen finanssikriisin puhkeamista. Sittemmin kasvuerot ovat vähentyneet ja kehitys tasaantunut.

Karkea johtopäätös kuvion perusteella olisi, että kriisi tasoitti jonkin verran eroja hyvinvoinnissa (mikäli BKT/asukas-lukua voidaan ylipäänsä pitää hyvinvoinnin mittarina). Jäsenmaiden talouksien rakenteissa ja tuottavuudessa on merkittäviä eroja ja talouserot ovat edelleen suuria: esimerkiksi vuonna 2012 Luxemburgin BKT/ asukas oli 2,5-kertainen euroalueen keskiarvoon verrattuna, kun Portugalin BKT/asukas jäi noin puoleen keskiarvosta. Kuitenkaan BKT/asukas-vertailun perusteella ei voida todeta että talouserot olisivat merkittävästi lisääntyneet velkakriisin aikana, vaan BKT:n kehitys on ollut ainakin jossain määrin samansuuntaista jäsenmaiden välillä. Nyt haasteena on enää se, kuinka saada BKT/asukas keskiarvo notkahduksen jälkeen jälleen kasvuun.

(Laskelmissa ovat mukana seuraavat jäsenmaat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Itävalta, Luxemburg, Suomi, Portugali, Ranska, Saksa, Italia ja Kreikka. BKT asukasta kohden on laskettu vuoden 2005 perushinnoin.)

Photo credit: alf.melin / Foter.com / CC BY-SA

 

/Marianne Palmu

Vieraskynä
Vieraskynä
vieraileva kirjoittaja

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
03.12.2013 22:28

Karmean epäkuvainnollinen asteikko. Keskihajonnan asteikko alkaa kuudesta ja keskiarvon asteikko nollasta ja ovat eri skaalassa. Keskihajonnan ja keskiarvon suhdetta toisiinsa ja sen muuttumista on hirveän vaikea tulkita tuosta.