Outokummustako uusi M-Real?

Outokummun viimeaikaisen seikkailun ja sen myötä syntyneen kurssilaskun jälkeen olen useaan kertaan törmännyt samaan kysymykseen ”Onko Outokummussa ainesta uudeksi M-Realiksi?”. Näkemykseni mukaan kyseessä on täysin eri tilanne ja enkä näe Outokummussa vastaavaa potentiaalia.

Outokummun rajun kurssilaskun ja absoluuttisesti matalan arvostuksen suora rinnastaminen M-Realiin ja 1500 % voittoihin (0.2e à 3.0e) on jälleen osoitus kotimaisen pörssin ongelmista. Meillä yhtiöitä on niin vähän, että yksittäiset tapahtumat jättävät sijoittajien mieliin vääränlaisia ajatuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen pörssissä voit kvartaalitasolla löytää useita yhtiöitä jotka ovat nousseet kvartaalin aikana tämän saman 1500 %. Tämä johtuu puhtaasti yhtiöiden suuremmasta määrästä ja näin ollen lähes konkurssikypsän yhtiön pelastuminen ei ole aivan tavatonta (vastaavasti kvartaaleittain vähintään vastaava määrä yhtiöitä menee myös konkurssiin). Suomessa sijoittajat kuitenkin näkevät M-Real casen kuin graanin maljan ja pyrkivät rinnastamaan tähän lähes kaikki osakkeet joiden kurssi on laskenut alas (esim. Glaston, Incap, Elcoteq) vaikka usein näiden yhtiöiden liiketoiminnan tila jo itsessään oikeuttaa kurssilaskuun/ vallitsevaan kurssitasoon.

Sitten itse asiaan, katsotaan aluksi hieman tunnuslukuja. Tunnusluvuissa tulospohjaiset luvut ovat turhia, koska ne ovat molemmissa tapauksissa tappiollisia. Näin ollen parhaat luvut heijastamaan yhtiön mahdollista upsideä ovat P/B ja P/S. Varsinkin P/B luku antaa luotettavaa suuntaan, sillä molemmat yhtiöt toimivat prosessiteollisuudessa, missä tulevaisuuden tuotot ovat armottomasti sidoksissa sidottuun pääomaan.

M-Realin kurssi oli matalimmillaan 0.20 EUR (kevät 2009) joka tarkoitti markkina-arvoa 65 mEUR. Vuoden 2008 liikevaihto oli 3236 mEUR ja vuoden 2009 2432 mEUR. 2009 raju pudotus johtuu Sappin kanssa tehdystä kaupasta joka oli yksi merkittävä osa M-Realin pelastamista. Näin ollen on luontevampaa käyttää vuoden 2009 liikevaihto lukua. P/S luku oli nauretta 0.026x. Jotta lukijat ymmärtävät luvun mataluuden ajatellaanpa, että yhtiö kykenisi tekemään 1 % nettotulosta, tämä tarkoittaisi jo lähes 40 % tulostuottoa! (1/0.026). Oma pääoma per osake oli vuoden 2009 lopussa 2.79 EUR, joten tätä voidaan käyttää P/B lukua laskiessa. P/B oli naurettava 0.07x. Jälleen sama harjoitus, jos ROE -% olisi edes 1 %, tarkoittaisi tämä yli 14 % tulostuottoa.

Outokummun tapauksessa tilanne on hieman toinen. Markkina-arvo on 1428 mEUR ja osakekurssi 0.98 EUR. Ensi vuoden liikevaihto tulee näillä näkymin olemaan noin 12 miljardia euroa, eli P/S luku on 0.12x. Oma pääoma on vuoden lopussa noin 2.7 EUR per osake, eli P/B 0.36x. Molemmat luvut ovat hyvin matalia, mutta ero M-Realin vastaaviin on silti huomattava:

M-Real          Outokumpu  Ero -%

P/S                0.026x                                0.12x                                  360%

P/B               0.07x                                  0.36x                                  410%

Jo pelkällä tunnuslukutarkastelulla sijoittajat voivat heittää M-Real tyyppiselle +1000% tuotolle hyvästit. Näkemykseni mukaan Outokummusta ei missään taloudellisessa tilanteessa tulisi maksaa yli sen kirja-arvon. Näin ollen laskennallinen upside on noin 200%, joka on toki hyvä luku, mutta täysin eri kategoriaa kuin M-Realin tuotot + se edellyttää yhtiön liiketoiminnan tervehtymistä.

Yksi merkittävä ero M-Realin ja Outokummun välillä on valtio-omistajana. Inoxum kaupan jälkeen ministeri Hautalan ensimmäinen kommentti oli ”Tornion työpaikat on turvattu”. Valtio-omistajuudessa on kaksi puolta. Ensinnäkin, Outokumpu tuskin tulee koskaan menemään konkurssiin ja etenkin bondien osto saattaa jossain vaiheessa olla mielenkiintoinen sijoitus. Toiseksi, valtio rajoittaa toiminnallaan yhtiön rakennejärjestelymahdollisuuksia. M-Real sulki tehtaita, myi liiketoimintayksiköitä yms. Outokumpu ei voi Inoxum diilin jälkeen sulkea Saksan kapasiteettia lähivuosina ja Suomessa leikkaukset estää valtio. Myös liiketoimintojen suuremmat myynnit (vrt Sappi kauppa) ovat luultavasti pois pöydältä, sillä suuria yksiköitä ei voida/haluta myydä.

Ehkä kuitenkin kaikista tärkein ero on markkinatilanne. M-Realin markkinatilanne oli 2008-2009 heikko, mutta käyttöasteet pystyttiin pitämään kohtalaisina ja metsäteollisuudessa kysynnänvaihtelut eivät ole yhtä rajuja kuin metallissa. Samoin myös break even point on metsäteollisuudessa korkeammalla, kuin metallissa.

Outokummun tapauksessa tilanne on valitettavan erilainen. Ylikapasiteetti riivaa Euroopan ja maailman markkinoita, valtiot pyrkivät tukemaan teollisuuksiaan epäterveellä tavalla työpaikkojen säilyttämisen vuoksi ja Kiinasta virtaa halpaa terästä Euroopan markkinoille. Käyttöaste on pakko saada melko korkealle tasolle, jotta tuotanto voi olla kannattavaa (vipuvaikutus kovempi kuin metsäteollisuudessa). Tämä liittyy osittain myös suhdanteisiin, M-Realilla oli suhdannevaihtelu puolellaan, sillä talous alkoi kääntyä nousuun samalla kun yhtiö ajoi rakennemuutostaan eteenpäin. Outokummulla sen päämarkkina-alueet vajoavat / ovat jo taantumassa, ja talouskasvu näkymät ovat aneemiset.

En kiistä etteikö Outokummussa olisi potentiaalia nykyhinnalla. 0.12x P/S ja 0.36x P/B ovat naurettavan alhaisia ja jo tuloksen voitolliseksi saaminen riittäisi nostamaan kurssia vähintään 100 %. Ongelmana tässä on se, että markkinatilanne pysynee heikkona vielä useamman vuoden jonka aikana Kumpu tulee jatkamaan kompurointiaan. Mikäli Outokumpu selviää nykyisestä taantumasta hengissä (lue ilman uutta osakeantia) tarjonnee seuraava noususuhdanne yhtiölle hyvät edellytykset tuloksentekoon. Jo 10 % ROE -% tarjoaisi osakkeelle yli 200 % upsideä. Valitettavasti tämä seuraava noususuhdanne saattaa alkaa vasta 2014 ja silloinkaan ei ole taattua, että Euroopan teräsmarkkinat olisivat terveet. Myös Saksan tehtaan sulkemiset tulevat rasittamaan tulosta 2016 aikana, jolloin yhtiölle saattaisi muuten olla mahdollisuudet tehdä tulosta.

 

Mielipide Inoxum kaupasta

Jos mielipiteeni kaupasta ei ole tullut selväksi, niin käyn sen vielä lyhyesti läpi. Kaupan suurimmat hyötyjät:

1)     Saksan ay-liike

2)     Suomen ay-liike

3)     Thyssenin osakkeenomistajat

4)     Outokummun osakkeenomistajat

Mielestäni case kuvastaa hyvin miten kriisitilanteessa olevalla toimialalla heikommassa asemassa oleva yritystä voidaan häikäilemättömästi käyttää hyväksi. Outokumpu oli ahdistettuna nurkkaan ja ainut vaihtoehto oli suurempi rakennejärjestely (työpaikkojahan ei voitu leikata). Tässä vaiheessa oltiin pitkälti toisen osapuolen armoilla, kuten kaupan lopputulos osoittaa. Vertailuvuoksi voidaan todeta UPM/Myllykoski case, jossa Myllykoski oli ahdistettuna nurkkaan ja UPM murskasi sen, tarjoten entisille omistajille karkkirahoja ja neuvotellen vielä pankkien kanssa velan uudelleenjärjestelyistä. Erinomaista toimintaa UPM:ltä. Myllykoski kaupan maksajat olivat siis  Myllykosken omistajat ja velkojat. Outokummulla ne olivat Outokummun osakkeenomistajat (jotka osittain pyyhittiin pois).

 

Oma toimintani:

Itse en sijoittanut M-Realiin keväällä 2009. Muistan kun bondeista alkoi saada yli 20 % vuosituottoa ja mieli olisi tehnyt ostaa joka bondeja tai osakkeita. Kyselin jokaiselta tuntemaltani Metsäliiton jäseneltä saman kysymyksen ”voiko Metsäliitto päästää M-Realia konkurssiin?” Sain joka kerta saman vastauksen, jossa he käytännössä nauroivat minulle. Metsäliito ei kuulemma voisi toimia ilman M-Realia. Nooh, en kuitenkaan luottanut heihin, vaan pidin tiukasti kiinni sijoitusperiaatteistani. Jälkeenpäin katsottuna olisi toki kannattanut kuunnella heitä ja sijoittaa yhtiön osakkeisiin. Outokummun osalta en osakkeita omista, enkä aio ryhtyä omistajaksi. Näkemykseni mukaan edessä on vielä vähintään 2 hyvin raskasta vuotta ja yhtiö saattaa joutua hakemaan omistajiltaan lisärahoitusta. Lisäksi epäterveen markkinatilanteen paranemisesta ei tällä hetkellä ole mitään merkkejä. Tornion uusi kaivosinvestointi tarjoaa toki yhtiölle lisää tuloksentekopotentiaalia, mutta tämä tulee pysymään taka-alalla, niin kauan kun perusliiketoiminta ui syvällä suossa.

 

/One Up on OMXH

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

TT18 Syyskuu, 2012

Itse odottelen Outokummun myyvän omaisuuttaan. Lähinnä sen takia, että yrityksen track record omien tytäryhtiöiden myynnissä on surkea kuten esimerkiksi Outotec ja Harjavallan sulatto osoittavat. Sitä en tosin tiedä tuleeko mitään enää myyntiin, mutta eipä tässä kiirettä ole. Omat sijoitusperiaatteet ovat sellaiset etten pistä rahojani tappiollisiin yrityksiin, joten Outokumpu on out. Toivottavasti veronmaksajien rahoja ei enää lisää laiteta ainakaan tappioiden kattamiseen.

optimus20 Syyskuu, 2012Olet varmaan oikeassa, että Outokummun osake tuskin nopeasti moninkertaistuu. Thyssen-kaupasta haluaisin kuitenkin kuulla mielipiteiden lisäksi perusteluita.

Lähtökohtaisesti kauppa on aika epäilyttävä. Thyssen on saamassa miljardin käteissuorituksen, ja sillä olisi voinut ostaa koko Outokummun osakekannan kurssin olessa alhaisimmillaan.

ThyssenKrupp on kuitenkin aika kurjassa kunnossa. Se on joutunut kauppaprosessin myötä tekemään alaskirjauksia stainless-eriin ja sittenkin kaupassa on negatiivista goodwillia.

Thyssenin Euroopan perusliiketoiminnalta tuskin voi kovin suurta kannattavuutta lähiaikoina odottaa. Hyötyjä pitäisi kuitenkin tulla paitsi kapasitetin ja kustannusten leikkausten myös myös sitä toivottavasti seuraavan hintatason jonkinlaisen kohoamisen myötä.

Erikoismetallit ovat kuitenkin varsin kannattavia. Lisäksi Thyssen on juuri saamassa valmiiksi miljardin investoinnin Yhdysvaltoihin ja siellä hintataso vaikuttaa varsin terveellä (tuontitullit aasilaista tuontia vastaan).

Mikään törkyhalpa ei kauppa tietenkään ole mutta ei myöskään törkykallis. On kuitenkin aika epätavallista, että noin isoa liiketoimintaa myydään suhdanteen pohjilla ja ennen kuin iso investointi on tuottanut mitään. Ehkä kaupassa onkin ollut kaksi nurkkaanajettua osapuolta eikä vain yhtä. Varmaan suomalainen ay-liike oli suurin voittaja mutta loppujen sijojen arvonta ei ole niin helppoa.

Amatööri21 Syyskuu, 2012On syytä huomata, että kaupan takia rosterimarkkinoilta ei vähene yhtään lopputuotekapasiteettiä (sulatot ei tee lopputuotteita).

Hinnat ei siis tämän kaupan takia tule nousemaan.

Suurin osa kaupan hyödyistä tulee siis Tornion ja Ternin nousevista käyttöasteista.

Tällä hetkellä kertaluonteisesta puhdistettu EBITDA n. 345 miljoonaa.

Vuonna 2017, jos kaikki ilmoitetut säästöt onnistuu, olisi EBITDA n 700-800 miljoonaa. Oletuksena että tuotanto ja metallien hinnat nykyiset.

Johdon raportoima maintenance capex n. 200 miljoonaa.

Kassavirtaa tulisi siis n. 500-600 miljoonaa -> EV siis 4-5mrd. Velat pois ja osakkeenomistajille jää 1,6-2,5 mrd. eli 0,8-1,2 euroa osakkeelta.

Fair valueta kuitenkin mahdoton määrittää amatöörille, koska metallien hintoja ja tuotantomääräät niin epävarmoja.

Huomioitavaa: Kiinteistä kustannuksista ja velasta johtuen liiketoiminnassa on merkittävää vipua (say 10 % muutos metallien hinnassa aiheuttaa hullun myllyn EPS-luvussa). Taitava spekulantti pääsee hyviin tuottoihin, mikäli hänellä on näkemys metallien hinnoista tai tuotannon määrästä ennen muita taitavia spekulantteja.

Osakkeen hinnan pitäisi laskea naurettavan alas (selvästi alle 0,4 €), että amatoori voisi ostaa Outokummun osaketta ja kutsua sitä samalla sijoitukseksi.

Suositus: Amatöörit välttäköön kaikissa tilanteissa.

ps. Osinkoja on turha odottaa massiivisten investointiohjelmien takia muutamaan vuoteen

optimus24 Syyskuu, 2012Hyvä kirjoitus Amatööri.

1. Outokumpu ja muut myyvät myös puolituotteita, joista osa on kaiketi sulattojen tuotteita. Näiden tuotteiden hinnat voisivat noustakin.

Sulatoilla on selvästi enemmän kapasiteettiä kuin (kylmä)valssaamoilla. Sulattojen sulkeminen säästää suoraan kustannuksia vähentämättä juuri myyntiä. Samalla jäljelle jäävien sulattojen käyttöasteet tietenkin nousevat. Olen siten eri mieltä kanssasi säästöjen päälähteestä.

2. Lopputuotteiden hintojen nousu voisi tapahtua kilpailun vähenemisen myötä? (Toinen fuusiosta erillinen reitti on tietenkin kysynnän vahvistuminen ja/tai nikkelin kallistuminen.) Tästä olen kuitenkin itsekin epävarma.

3. Miten laskit tämän hetken puhditetun katteen? Kassavirtalaskelmasi eivät tainneet lainkaan sisältää Calvertin ja ferrokromilaajennuksen tuottoja. Kai ne voisivat tuoda hyvinkin 200+ m€.

4. Thyssenin erikoismetallibusineksen arvo voisi olla yli miljardin. Calvertiin on juuri investoitu miljardi ja sikäläinen hintataso on aika hyvä. Sulkemisten jälkeen Thyssenin Euroopan perustuotanta kääntynee voitolle ja kai niillä silloin joku arvo on.

optimus24 Syyskuu, 2012Pieni lisäys: sulkulistalla ovat Saksassa sekä sulatot että iso kuumavalssaamo

One Up on OMXH24 Syyskuu, 2012TT,

Outokummun track-record on tällä saralla surullista katsottavaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että osa näistä asseteista olisi tuskin koskaan kehittynyt mihinkään ilman spinoffia, koska Outokummun omat resurssit eivät olisi niihin riittäneet / ne olisivat jääneet muun kehityksen jalkoihin. Esim. Okmeticin kehitys ei olisi ollut mielekästä johtuen sen pienestä koosta.

One Up on OMXH24 Syyskuu, 2012optimus,

Hyviä pointteja, Jenkkimarkkina on kohtuu terve, agreed. Jotta hinnat voivat Euroopassa nousta terveelle tasolle pitää kysynnän nousta tai tarjonnan laskea. Kumpaakaan ei ole näköpiirissä.

Kyllä Saksan ay-liikkeelle voi hopean tai kultaisen mitallin antaa. Pronssia voidaan sitten joutua odottamaan ja katsomaan. Jaetaan pronssi parin vuoden kuluttua?

One Up on OMXH24 Syyskuu, 2012Amatööri,

Hyviä kommentteja, samoilla linjoilla itse. Etenkin viimeisten kahden kommentin suhteen.

One Up on OMXH24 Syyskuu, 2012Optimus huomaa että edellinen oli vastaus ensimmäiseen kirjoitukseesi.

Jos Outokummusta aletaan tehdä sum of partsia niin on hyvä muistaa, että osa liiketoiminnoista on luultavasti arvoltaan negatiivisia.

Amatööri24 Syyskuu, 2012Optimus:

Tämän hetken kertaluonteisista puhdistettu EBITDA on otettu Outokummun tiedotteista yhdistetylle yritykselle.

Vuoden 2017 katteessa oli yhdistymisen yhteydessä ilmoitetut synergiat, ferrokromilaajennos, tämän hetkiset Outokummun säästöohjelmat. Siis vain ne säästöt, jotka yhtiö on selvästi raportoinut.

Calvert, myyntimixin parannus ja mahdolliset muut synergiat mitä ei johto ole kvantifoinut, en tuohon laskelmaan ole ottanut mukaan, koska en niitä osaa arvioida.

Kirjoituksellani yritin lähinnä viestittää, että johdon antamien suorien tietojen perusteella, näillä tuotantomäärillä ja hinnoilla, back-of-the-envelope laskelman mukaan kyseessä ei ole (mielestäni) mikään screaming buy, niinkuin jossain yhteyksissä on annettu ymmärtää.

Selvästi korkeampi osakkeen hinta vaatisi joko
a) korkeammat metallien hinnat
b) korkeammat käyttöasteet
c) korkeammat synergiaedut kuin raportoitu
d) synergia-, myyntimix- tai myyntipuolen synergiaetuja joita ei ole kvantifoitu (mutta joista on kerrottu prospectucsessa*)

tai jonkun edellisen yhdistelmän. Itselläni ei ole mitään työkaluja, jolla voisin riittävällä varmuudella arvioida kyseisten erien suuruutta.

Sen takia olen valmis sijoittamaan Outokumpuun vain naurettavalla hinnalla, mitä ei koskaan tulla näkemään.

Huomioitavaa on, kuten aiemminkin sanoin, että pienet muutokset em. muuttujissa aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia tulokseen, jotka saattaa näkyä merkittävinä muutoksina myös osakkeen hinnassa.

Itse kuitenkin luovutin osakkeen seuraamisen, koska en vain ymmärtänyt sitä läheskään tarpeeksi.

(*Kvantifoimattojen synergiaedut ja Calvert ovat luultavasti hyvin merkittävät EBITDA-vaikutukseltaan, sillä ottaen huomioon johdon tarkasti raportoiman EBITDA-vaikutuksen n.250 miljoonaa ja maksetun hinnan 2,7 mrd, olisi sijoituksen tuotto hyvinkin vaatimaton alle 10 %.)

optimus25 Syyskuu, 2012Nyt Amatööri sinun argumenttisi on ihan fiksu. Oma alkuperäinen pointtini koski juuri noita hyötyjä, joita johto ei ole yrittänyt kvantifioida, joten emme ole kaiketi erimielisiä.

Argumenttisi vaikuttaa kuitenkin myös varsin rajalliselta: mihin kiinnostaviin tapauksiin se enää soveltuu?
1. Kun yhtiön arvo menee oikein alas suhteessa substanssiin, hinnoitellaan jotain maailmanloppua (konkurssia, euron hajoamista, osakeantia tms.) jo merkittävällä todennäköisyydellä. Mitä arvoa on enää silloin nykyisellä EDITDA:lla tai johdon arvioilla tulevista synergiahyödyistä? Ostaisitko todellakin Outokumpua 0,40 eurolla, jos saksan ja suomen markka revalvoituisivat rajusti ja markkinoille tuli entistä halvempaa kiinalaista terästä?
2. Löytyykö tuolla logiikalla mitään screaming buy -osakkeita nykymarkkinoilta nykysuhdanteessa? Haluatko antaa jonkin esimerkin?

optimus25 Syyskuu, 2012“Optimus,

Hyviä pointteja, Jenkkimarkkina on kohtuu terve, agreed. Jotta hinnat voivat Euroopassa nousta terveelle tasolle pitää kysynnän nousta tai tarjonnan laskea. Kumpaakaan ei ole näköpiirissä.”

Tuskin nykytilannekaan on mikään tasapainotila, kun kukaan ei tee voittoa ja osa tekee tappiota. Ihan loputtomasti ei voi Kiinastakaan tuoda tappiolla tavaraa tänne. Ilmeisesti 25% nikkelin tuottajista on tehnyt tappiota jo muuttuvien kulujen osalta (cash negative). Mutta olet oikeassa, että tilanne voi jatkua yllättävän pitkäänkin.

Amatööri25 Syyskuu, 2012Optimus:

Argumenttini oli, että jos Outokummun maailma jatkuu nykyisellään maailman tappiin, on osake luultavasti lähellä fair valueta.

Nykyisen toiminnan laajuus ei siis riitä, tulevaisuuden on oltava parempi, jotta EXTRATUOTTOJA voisi saada. Kyseessä ei ole “two inch put”.

Tietenkin ympäristö pitää ottaa aina huomioon. Jos maailma olisi räjähtämässä ostohintaa olisi muutettava sen mukaisesti (eli mainitsemassasi skenaariossa en luultavasti olisi ostolaidalla 0,4 eurolla).

Tuohon alhaiseen P/B-lukuun en ota kantaa, koska sitä en itse katso. Itse yritän katsoa paljon yritys tuottaa puhdasta käteistä tai mikä on sen varallisuuden myyntiarvo (ei tasearvo). Jos en osaa arvioida kumpaakaan riittävällä tarkkuudella, ostan yritystä vain “naurettavalla” hinnalla (eli toisin sanoen en osta yrityksiä jonka arvoa en osaa määrittää riittävällä tarkkuudella)

Nyt kun kysyt, niin nykytiedon valossa esimerkiksi blogosfääristä tutun Rella Holdingin osakkeen hinta näyttää selvästi matalammalta kuin sen omistamien assettien likvidointiarvo.

Ei nimittäin tarvitse odottaa että ko. yrityksellä menisi paremmin, jotta voi sanoa että osakkeen pitäisi olla arvokkaampi tällä hetkellä. Itseasiassa yritys voisi mennä konkurssiin ja silti olla aika varma, että saa enemmän rahaa kuin sijoittamansa summan.

Pitäisi tutkia ko. yritystä itse lisää.

optimus29 Syyskuu, 2012Entä jos Inoxum kauppa ei menekään läpi? Täyttäisikö Outokumpu silloin kriteerisi näillä hinnoilla?

“Tietenkin ympäristö pitää ottaa aina huomioon. Jos maailma olisi räjähtämässä ostohintaa olisi muutettava sen mukaisesti (eli mainitsemassasi skenaariossa en luultavasti olisi ostolaidalla 0,4 eurolla).” Eikö tämä strategi johda helposti siihen, että naurettava arvo on aina alle pörssikurssin, ainakin yhtiöissä, joiden arvonmäärittäminen ei ole ihan suoraviivaista?

Yksi tapa arvioida Outokummun arvoa on verrata sitä paperiyhtiöihin, jotka ovat myös pääomavaltaisia, velkaisia, huonosti kannattavia, suhdanneherkkiä ja kärsivät ylikapasiteetista. Yksi tärkeä eri on kuitenkin se, että ruostumattoman teräksen kysyntä kasvaa vielä pitemmällä aikavälillä toisin kuin sanomalehti- ja hienopaperin.

Tuomaj29 Syyskuu, 2012No kyllä sitä vessapaperiakin tarvitaan jossei ihmiset meinaa alkaa käymään vituaalisesti p*******

Amatööri29 Syyskuu, 2012Optimus,

Strategiasta:

(Vastaus noudattelee suoraan Ben Grahamin oppeja, joihin kannattaa tutustua huolella mikäli ei ole jo sitä valmiiksi tehnyt. Ja jos ne on jo tuttuja, ei tämän lukemiseen kannata tuhlata aikaa)

Kyllä tämä strategia käytännössä aina johtaa siihen, että yritykset joiden arvoa on vaikea määrittää riittävällä tarkkuudela ovat liian kalliita.

Mutta se on vain hyvä asia.

Sijoituksen määritelmä on se, että ostat osakkeen halvemmalla kuin sen itse arvioimasi “todellinen arvo” on.

“Naurettavan halvalla hinnalla” tarkoitan hintaa, jolloin aivoton lehmäkin osaisi sanoa, että osakkeen todellinen arvo on markkinahintaa korkeampi.

Tällöin “naurettavalla hinnalla” ostaminen on määritelmällisesti sijoittamista.

Mutta jos ostat osakkeen jonka todellista arvoa et osaa määrittää, ei se määritelmällisesti voi olla sijoittamista, koska et siinä tapauksessa tiedä ostatko sitä alle sen “todellisen arvon”.

Jos ostat osakkeen, etkä tiedä sen “todellista arvoa”, on kyseessä spekulointi. On hyvin vähän amatöörejä joilla on riittävästi älyä ja aikaa viisaaseen spekulointiin. (Muuten he olisivat ammattilaisia.)

Jos taas ostat osakkeen sen fair valuella, et määritelmällisesti voi tehdä voittoa ellei löydy suurempi hölmö joka maksaisi siitä enemmän.

Niin, itse siis harrastan sijoittamista, en spekulointia. Silloin voin ostaa vain osakkeita, joiden

a) arvon osaan määrittää riittävällä tarkkuudella ja joiden markkinahinta hinta on alle tämän arvon
c) markkinahinta on “naurettavan halpa”.

Käytännössä toimintani rajoittuu siis kohtaan a, sillä b:tä ei koskaan tapahdu.

Outokummusta:

Mitä tulee Outokummun kaupan peruuntumiseen, niin en ole hirveästi arvioinut sen toimintaa itsenäisenä operaattorina (koska sillä menee niin huonosti).

Osakkeen hinta riippuu kuitenkin mitä suuremmissa määrin kahdesta tukijalasta eli metallien hinnoista ja tuotantolaitosten käyttöasteista. Johto pystyy vaikuttamaan vain jälkimmäiseen.

Mikäli kauppa ei toteudu, johdon on vaikea nostaa käyttöasteita (muuten niitä olisi jo nostettu). Tällöin todella merkittävä osakkeen arvoon vaikuttava tekijä, johon johto itse voi vaikuttaa, häviää.

Outokummun selviäminen perustuisi silloin puhtaasti toiveeseen korkeammista metallien hinnoista.

(Tähän väliin voisi laittaa sen kuuluisan lausahduksen “toiveesta sijoitustrategiana”, mutta empäs laitakkaan).

Mikäli kauppa peruuntuu, on tilanne arvioitava uudelleen. Lopputulemaan vaikuttaisi silloin olennaisesti markkinahinta. Mikäli se romahtaisi, olisi jatkotutkimuksille aihetta, mikäli ei, on vain siirryttävä seuraavaan kohteeseen.

Verrokkiarvonmäärityksestä:

Jos haluaa tehdä arvonmäärityksen verrokkien avulla, tekisin sen mieluummin Outokummun suoriin verrokkeihin, joita kyllä löytyy riittävästi.

Lisäksi tiedämme mitä “valistunut teollinen sijoittaja” (Outokumpu) maksaisi tappiollisesta rosterivalmistajasta (Ixonum) suhteessa esim. myyntiin. Tätä samaa multippeliä voi sitten yrittää käyttää Outokumpu-Ixonumin “todellisen” arvon määrittämiseen ajatuksella “Mitä valistunut teollinen sijoittaja maksaisi Outokumpu-Ixonumista?”. Tähän liittyy monia vaaroja, mutta se onkin sitten jo toinen tarina…

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
23.12.2013 15:50

Tämä keskustelu vaatisi/kaipaisi kovasti päivitystä. Tilanne mielenkiintoinen.