Ostotarjous hämäystä?

Tällä viikolla alkoi Ingman Groupin pakollinen julkinen ostotarjous Etteplanin osakekannasta. Ostotarjous on outo, sillä tarjoushinta on lähes sama kuin pörssikurssi välittömästi ennen tarjouksen julkistamista. Pörssissä liikkuu vain marginaalisia osake-eriä. Koko osakekannan hankinta edellyttää aina tuntuvan preemion maksamista pörssikurssiin nähden. Esimerkiksi amerikkalainen McAfee tarjosi keväällä yli kaksinkertaisen hinnan pörssikurssiin verrattuna Stonesoftista. Ingmanin tarjouksella ei ole minkäänlaisia läpimenomahdollisuuksia; tuskin siihen edes pyritään. Mistä on kysymys? Onko ostotarjous pelkkää hämäystä? Miksi?

Jo aiemmin Etteplanin suurin omistaja Ingman Group hankki 16.8.2013 sen verran lisää osakkeita, että sen omistusosuus nousi 30,52 prosenttiin. Velvollisuus tehdä pakollinen julkinen ostotarjous syntyy 30 prosentin ja 50 prosentin rajojen ylittymisestä. Ingman tarjoaa jokaisesta Etteplanin osakkeesta 3,20 euroa, mikä on vain kolmisen prosenttia enemmän kuin viimeinen päätöshinta ennen ostotarjouksen julkistamista 19.8.2013. Tarjousaika on 18.9.-9.10.2013.

Huomiota herättävää on lähes olematon tarjouspreemio. Pörssissä tehtiin 80 julkista ostotarjousta vuosina 1999-2013. Näistä 59 onnistui, eli ostaja saa haltuunsa ostettavan yhtiön, joka poistui pörssilistalta. Onnistuneissa tarjouksissa maksettiin 43 tapauksessa käteishinta. Loppuosassa tarjousvastikkeena oli ostajayrityksen osakkeita, joihin ostettavan yrityksen osakkeet vaihdettiin. Onnistuneissa käteistarjouksissa maksettiin keskimäärin 42 prosentin lisähinta välittömästi tarjousta edeltäneeseen pörssikurssiin verrattuna. Osakevaihdoissa preemio oli 40 prosenttia. Jos haluaa olla varma tarjouksen läpimenosta, preemion eli lisähinnan pitää siis olla tätä suuruusluokkaa.

Vuosien 1999-2013 ostotarjouksista 21 epäonnistui joko sen takia, ettei ostaja saanut haltuunsa kaikkia ostettavan yhtiön osakkeita tai siksi, että joku toinen yhtiö teki vielä paremman tarjouksen. Yhteistä epäonnistuneille ostotarjouksille on alhainen, keskimäärin vain 13 prosentin preemio. Kolmen prosentin preemiolla Ingman Group on varmaan itsekin tietoinen, että tarjous on tuomittu epäonnistumaan. Yhdelläkään Etteplanin osakkeita omistavalla ei ole mitään syytä hyväksyä ostotarjousta. Pörssissäkin on saanut viime päivinä joitakin senttejä enemmän osakkeista.

Ostotarjouksen järjestäminen ei ole mitään halpaa huvia. Operaatioon osallistuu tavallisesti pankkeja sekä erittäin kallispalkkaisia investointipankkiireja ja asianajajia. Miksi Ingmanin kannattaa tehdä ostotarjous, joka on tuomittu epäonnistumaan ja josta aiheutuu vain vaivaa ja huomattavia kuluja?

Ensimmäinen mieleen tuleva ajatus on, ettei Ingman haluakaan saada kaikkia ulkopuolisia Etteplanin osakkeita haltuunsa. Mikäli tämä onnistuisi, Ingman joutuisi pulittamaan noin 45 miljoonaa euroa, mikä ei liene mitätön summa Ingmaninkaan kannalta. Selityksenä voisi pikemminkin olla, että kyse on epähuomiossa tapahtunut 30 prosentin rajan ylitys, kun ostettiin huomattava määrä Etteplanin osakkeita 16.8.2013.

Toinen ja ehkä uskottavampi selitys on, että tahallaan pyritään siihen, että tarjous epäonnistuu. Tämä ei ole aivan niin järjetöntä, kuin miltä se kuulostaa. Mikäli tarjous epäonnistuu, Ingman voi huoletta kasvattaa omistustaan seuraavaan 50 prosentin rajapyykkiin asti. Tekemällä alihintaisen ja siten epäonnistumaan tuomitun pakollisen julkisen ostotarjouksen voi siis näppärästi kiertää 30 prosentin tarjouskynnyksen.

Ingman ei ole ensimmäinen tarjouksen tekijä joka näyttää tahallaan lyövän päänsä seinään. Aikaisemmilta ajoilta on useita samankaltaisia esimerkkejä. Vuonna 2006 italialainen Grimaldi tuli tunnetuksi alihintaisista ostotarjouksistaan edelleen pörssiyhtiönä olevasta Finnlinesista. Grimaldi on kuitenkin pystynyt kasvattamaan omistusosuutensa järjestämällä Finnlinesille huonoehtoisia maksullisia osakeanteja, joihin harva on halunnut osallistua.

Vuonna 2009 Alma Media tarjosi vain kuuden prosentin preemion Talentumin osakkeista. Myöhemmin annettiin ymmärtää, että yhtiö halusi vain testata kilpailuviranomaisten suhtautumista mahdolliseen yritysjärjestelyyn näiden yhtiöiden välillä. Omaa luokkaansa oli Nordstjernan tarjous Salcompista vuonna 2007. Tarjottu hinta oli alhaisempi kuin pörssikurssi, eikä sillä siten ollut alkuunkaan menestymisen mahdollisuutta. Uusi yritys neljä vuotta myöhemmin, sekin melko ahne, tuotti tulosta ja Salcomp poistettiin pörssilistalta.

Omistamme osakkeita Etteplanissa, Alma Mediassa ja Talentumissa.

Kim Lindström

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit