Ostokohteita Helsingin pörssistä

Olen ostanut viime kuukausina Helsingin pörssistä neljän eri yhtiön osakkeita. Kunkin osakkeen kohdalla tarkoituksenani on jatkaa osto-ohjelmaa käteisvarojen niin salliessa. Yleisestä markkinatilanteesta johtuen en koe velkavivun hyödyntämistä erityisen houkuttelevana rahoitusvaihtoehtona osakehankintoihin. Kerron tässä merkinnässä lyhyesti osto-ohjelmien kohteet.

Listaan seuraavassa neljä yhtiötä – mielestäni varsin yllätyksetöntä sellaista – joiden osakkeissa olen aloittanut osto-ohjelmat kuluvan vuoden aikana. Nämä eivät ole sen koommin kattavia yritysesittelyjä kuin riittäviä riskikartoituksia sisältäviä sijoitusanalyysejäkään. Tarkoituksena on nostaa pintaraapaisuna esiin muutamia ajatusmaailmaani soveltuvia sijoituskohteita, jotta filosofiaan samastuneet lukijat voisivat tutustua kohteisiin syvällisemmin itse.

Koska otsikko saattoi seisauttaa veret hätäisimmiltä, on jo merkinnän alussa syytä todeta, että nykyisessä markkinatilanteessa kartan yleisesti ottaen ”Suomi-yhtiöitä”, johtuen puhtaasti kotimarkkinoidemme taloustilanteesta ja veroratkaisuista. Koska olen kuitenkin aloittanut osto-ohjelmat – euromääräisesti Nokian Renkaita lukuun ottamatta hyvin maltilliset sellaiset – neljässä Helsingin pörssin yhtiössä, on syytä perustella toimenpiteitä lyhyesti.

Mielestäni osakkeen listapaikalla eli pörssikaupungilla ei ole itseisarvoista merkitystä. Markkinapaikkaa olennaisempaa merkitystä on pitkäjänteiselle sijoittajalle uskoakseni sillä, millä maantieteellisillä alueilla yhtiön ansainta tosiasiallisesti muodostuu. Seuraavat yhtiöt ovat osin Venäjä-sidonnaisia, osin pohjoismaisia ja osin täysin globaaleja liiketoimintoja. Suomen julkinen sektori saa kaatua kustannustaakkansa kanssa omaan mahdottomuuteensa, mutta nämä yhtiöt jäävät henkiin.

1) Tikkurila

Viime keväänä yhtiö maksoi osakekohtaista osinkoa 0,80 euroa. Se vastaa osakkeen nykyhetken 15,76 euron kurssitasoon 5,1 prosentin osinkotuottoa. Pörssihistoriansa aikana Tikkurila on korottanut osakekohtaista voitonjakoaan poikkeuksetta joka kevät. Kun sijoittaja alkaa etsiä vastaavaa track recordia muilta yhtiöiltä, hän saa lähteä merta edemmäs kalaan.

Kaikkiaan on myös huomattava, että Tikkurila jakaa vain hieman yli kaksi kolmasosaa tuloksestaan osinkoina, ja kirsikaksi kakun päälle yhtiön osingonmaksukyvyn mahdollistava kassavirta on jopa tuloskehityksen yleiskuvaa timanttisempi. Osakkeen mahdollisesti valuessa vielä nykyhinnasta alaspäin, alan rakastua ostokohteeseen. Tämä ei tietenkään kuulosta hyvältä.

Tikkurilan liikevaihdosta puolet kertyy kehittyneiltä markkinoilta, kuten hitaan kasvunäkymän Pohjoismaista. Toinen puolisko muodostuu kehittyviltä markkinoilta, kuten nopeasti kasvavalta Venäjältä ja sen reuna-alueilta. Tikkurilalle suurin yksittäinen kasvumarkkina onkin Venäjä, joka edustaa tänään noin 30 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Pitkän aikavälin kuvassa erityisen rohkaisevaa on, että Venäjän osuus Tikkurilan liikevoitosta on vielä tätäkin korkeampi. Toisaalta juuri tämä aspekti on yhtiön arvostustasolle lyhyellä aikavälillä myllynkivenä kaulassa. Näen sen kuitenkin itse ostomahdollisuutena.

Tikkurila tarjoaa kasvavaa läsnäoloa kehittyvillä itämarkkinoilla, mutta kuitenkin länsimaisella hallintotavalla ja kirjanpitostandardeilla paketoituna. Vahvan kasvuintressin kääntöpuolena on havaittava, että Pohjoismaissa vakiintunut markkina-asema takaa yhtiölle hyvän kassavirran, vaikka kasvusuunnitelmiin tulisikin väliaikaisesti yllättävä tai muutoin jyrkkä mutka keskelle tietä. Kuten nyt.

Vahvan kilpailuedun ohella Tikkurilan tuotteilla on havaittavissa ajaton käyttötarve. Suhdannesyklin yli melko vakaana säilyvä kuluttajakysyntä turvaa tasaisen kassavirran sekä yhtiön kasvuhankkeisiin että voitonjakoon. Tikkurila on toimintahistoriansa aikana osoittanut vähäisen suhdanneriippuvuutensa kiistattomasti. Tämä voidaan todistaa esimerkiksi suhteellista kannattavuutta kuvaavan liikevoittomarginaalin hämmästyttävän vakaalla kehityksellä.

Vuodesta 2001 alkaen Tikkurila on kohentanut suhteellista kannattavuuttaan trendinomaisesti huolimatta finanssikriisistä, eurokriisistä ja useista alueellisista haasteista. Myöskään nykyistä markkinatilannetta ei voi sanoa hyväksi, mutta silti yhtiö kykenee mitä todennäköisimmin saavuttamaan ennätystason kannattavuuden operatiivisesti eli ilman kertaluonteisia eriä.

Erinomaisen kannattavan ja vakaan liiketoimintamallin sivutuotteena Tikkurilalle tarjoutuu mahdollisuus ansaita korkeita oman pääoman tuottolukemia ilman mahdottoman suurta määrää velkarahoitusta.

Tikkurilan taseessa on tapahtunut huomattava muutos verrattuna yhtiön irrottamiseen Kemirasta, jolloin nettovelkaantumisastetta osoittava gearing oli listautumista edeltävän tilinpäätöshetken mukaan jopa 90 prosenttia. Ensimmäiset omakohtaiset muistoni Tikkurilan listautumisesta liittyvätkin siihen, millaisen velkaperinnön maaliyhtiö sai emoyhtiöltään Kemiralta. Ne ajat ovat kuitenkin taaksejäänyttä elämää. Nykyinen 23,4 prosentin gearing merkitsee käytännössä sitä, että Tikkurila kykenee vauhdittamaan liikevaihtonsa kasvua myös velalla epäorgaanisin yritysostoin.

Taseen tehokkaaseen hallintaan liittyen näen lähitulevaisuutta koskien kaksi eri skenaariota: joko myyntiä ja tulosta kasvatetaan erittäin vahvan taseen mahdollistamalla yritysostolla, tai vaihtoehtoisesti laajentumista siirretään tulevaisuuteen ja osingonjakosuhdetta nostetaan tuntuvasti. Euron osakekohtainen osinko ei ole välttämättä kaukainen haave Tikkurilan kohdalla, jos mitään ostettavaa ei ala löytyä.

Tikkurilan nykystrategian voi tiivistää ”kolmella koolla”: ne ovat keskittyminen, kannattavuus ja kasvu. Yhtiö ei hae kasvua vain kasvun itsensä takia, vaan kannattavuus huomioidaan aina keskeisenä tekijänä kaikessa strategisessa toiminnassa. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että Tikkurilan johdolta voi odottaa konservatiivista ja omistajaorientoitunutta suhtautumista yrityshankintoihin.

Henkilökohtaisesti pyrin päivästä toiseen etsimään ja löytämään sijoituskohteita, jotka omaavat yhtiötasolla havaittavan liiketoiminnallisen vallihaudan (business moat). Tällä tarkoitan erityisesti kilpailuetua, joka erottaa yhtiön tuotteet ja palvelut kilpailijoiden vastaavista. Lähtökohtaisesti oletan, ettei mikään pörssiyhtiö voi olla pidemmän päälle verrokkiyhtiöitään kannattavampi, jos ei se kykene tekemään asioita eri tavoin kuin muut. Erityisen positiivista on, jos kilpailijoiden ei ole mahdollista kopioida laatuyhtiön kilpailuedun lähdettä.

Kilpailuetumatka voi pohjautua esimerkiksi alhaiseen kustannusrakenteeseen tehokkuuden kautta, tai vaihtoehtoisesti hyvään hinnoitteluvoimaan korkean lisäarvon brändituotteiden myötä. Tikkurilan tapauksessa olen havainnut viitteitä molemmista kilpailuedun lajeista, yhdistettynä lisäksi erinomaiseen johtamiseen. Kuten Warren Buffett asian aikoinaan muotoili, tulee sijoittajan rakastaa vahvan kilpailuedun laatuyhtiöitä, jotka ovat kuin linnakkeita, joita ympäröivät piraijat ja krokotiilit.

2) Outotec

Viime keväänä yhtiö maksoi osakekohtaista osinkoa 0,20 euroa. Se vastaa osakkeen nykyhetken 5,58 euron kurssitasoon 3,6 prosentin osinkotuottoa.

Outotecin osakekurssi on laskenut viime vuoden maaliskuussa saavutetulta noin 13 euron hintatasolta 57 prosenttia. Kurssilasku johtuu nähdäkseni ylitsepääsemättömien yhtiökohtaisten vaikeuksien sijaan toimialakohtaisesta markkinatilanteesta. Se on hyvä lähtökohta pitkäjänteiselle sijoittajalle, koska käänne tulee kyllä ajan kanssa. Sen sijaan yhtiökohtaisissa kriiseissä aikakaan ei aina auta, jos tuote, maine, ympäristöasiat, tase tai johtaminen on huonossa jamassa.

Outotecin toteutuneiden viimeisten kuuden tilikauden (2008–2013) keskimääräinen osakekohtainen tulos on 0,46 euroa, mikä merkitsee nykyhetken 5,58 euron osakekurssilla hieman yli 12 P/E-lukua aikasarjasta lasketulla keskiarvotuloksella. Pitkän aikavälin tuloskasvunäkymät huomioiden tässä alkaa olla paljonkin järkeä.

Viimeistä vuotta lukuun ottamatta Outotec on menestynyt keskipitkällä aikavälillä erittäin hyvin. Yhtiöllä oli vuoden 2008 lopussa osakekohtaista omaa pääomaa 1,36 euroa. Nyt sitä on karkeasti kaksinkertainen määrä, mikä johtaa osakkeen nykyhetken tasepohjaiseen hinnoittelukertoimeen 2,1. Vaikka suhdanteella on ollut toki oma avustava roolinsa viime vuosien kasvukehityksessä, on Outotecia myös mitä ilmeisimmin johdettu hyvin.

Osakekohtaisen oman pääoman kasvun ohella Outotec on maksanut viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 0,22 euroa vuotuista osinkovirtaa osaketta kohden. Se merkitsee 3,9 prosentin efektiivistä tuottoa nykykurssiin nähden. Liiketoiminnan pitkän aikavälin kasvupotentiaali huomioiden tämä vaikuttaa erinomaiselta lähtötasolta – nimenomaan jo toteutuneena keskiarvolukuna, ei yksinomaan tulevaisuutta koskevana hypoteettisena karvalakkiennusteena.

Toki on lyhyellä aikavälillä huomattava, että osakekohtaisen osingon nykytaso ei kestä tuloskunnon romahtamista, koska jakosuhde nousee muutoin liian korkeaksi.

3) TeliaSonera

Viime keväänä yhtiö maksoi osakekohtaista osinkoa 0,33 euroa. Se vastaa osakkeen nykyhetken 5,21 euron kurssitasoon 6,3 prosentin osinkotuottoa.

Teliasoneran osinko ei ole laskenut kertaakaan yli kymmeneen vuoteen. Tämä saattaa olla yhtiön yleinen maine huomioon ottaen pysäyttävä havainto. Kaikkiaan defensiivinen osake pitkälti yli kuuden prosentin osinkotuotolla kuulostaa hyvältä. Bisnes on erittäin vakaata, suhdannekestävää, melko ymmärrettävää ja laajan maantieteellisen hajautuksen johdosta tasaisesti osingonmaksukykyä luovaa.

TeliaSoneralla on todellisia kasvumarkkinoita liiketoimintapaletissaan, sillä yhtiö on markkinajohtaja Kazakstanissa, Azerbaidzanissa, Tadzikistanissa ja Nepalissa. Markkinoiden kakkossijaa konserni hallitsee Uzbekistanissa, Georgiassa ja Moldovassa.

Kehittyvästä markkina-alueesta riippuen TeliaSoneran markkinaosuus vaihtelee 35–56 prosentin välimaastossa. Muutaman vuoden tähtäimellä on todennäköistä, että mainittujen markkinoiden kasvu tulee kompensoimaan TeliaSoneran liiketoiminnan vaisun kasvukehityksen Pohjoismaissa.

Kotimarkkinoilla kasvua ei siis ole näköpiirissä, mutta kuitenkin niiden tuottama ennustettava ja vuolas kassavirta, yhdistettynä kehittyvien markkinoiden potentiaaliin osakkuusyhtiöiden kautta, tekee TeliaSonerasta ”bond with warrants”-tyyppisen sijoituskohteen. Saatan olla tylsä, mutta näen osingon eräänlaisena sijoituksen pohjatuottona, jonka sijoittaja saa kurssiliikkeistä riippumatta ja niistä huolimatta.

Sijoittajan salkussa tasaisen varmasti tuloutuva osinkovirta tekee hyvää, koska käteistä on todennäköisesti käsissä silloin, kun osakkeiden hinnat tulevat aikanaan seuraavan kerran alaspäin ja uudet sijoitukset kasvattavat tulevaisuuden tuotto-odotuksiaan.

4) Nokian Renkaat

Viime keväänä yhtiö maksoi osakekohtaista osinkoa 1,45 euroa. Se vastaa osakkeen nykyhetken 23,84 euron kurssitasoon 6,1 prosentin osinkotuottoa.

Nokian Renkaiden velaton hinta on nyt alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2007, vaikka yhtiön liiketoiminta on tänään puolta suurempaa ja markkinaosuudet ovat kasvaneet ydinmarkkinoilla tuntuvasti, ollen yhä selvässä kasvussa. Yhtiön oma Pietarin-tehdas vihittiin käyttöön syyskuussa 2005, ja siitä lähtien osake on arvostettu keskimäärin lähes 20 kertaa vuosituloksensa verran. Vuodelle 2014 tuloskerroin on vain 13.

Näin ollen Nokian Renkaissa on nousupotentiaalia sekä liiketoiminnan tuloskasvun että osakkeen arvostuskertoimien kautta.

Nokian Renkaat arvioi puolivuotiskatsauksessaan, että sen myynti ja markkina-asema paranevat kuluvan vuoden aikana Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Siten on helppoa linkittää lyhyen aikavälin vaikeudet nimenomaan Venäjään: konsernin henkilöautonrenkaiden myynti kasvoi alkuvuonna 2014 jopa 20 prosenttia muilla markkinoilla Venäjä ja IVY-maat pois lukien. Esimerkiksi Keski-Euroopassa Nokian Renkaat kasvoi tammi-kesäkuussa 2014 kaksinkertaista vauhtia markkinakasvuun nähden.

Synkkien Venäjä-uutisten vastapainoa tuovat kuluvana vuonna noin 50 miljoonalla eurolla alentuvat raaka-ainekustannukset, testivoitot alan ykköslehtien rengastesteissä ydinmarkkina-alueilla sekä markkinaosuuksien jatkuva voittaminen ja saavutettujen asemien menestyksekäs puolustaminen.

Pitkän aikavälin menestystarinaa kuvastaa, että Nokian Renkaiden oman pääoman tuotto on ollut vuodesta 2007 lähtien keskimäärin yli 21 prosenttia. Yhtiön velkaantuneisuus on pudonnut trendinomaisesti, ja tänään yhtiö onkin käytännössä nettovelaton. Tämä on erittäin vahva taseasema nykyisessä, epävarmassa markkinatilanteessa. Se mahdollistaa myös vuolaan, kenties ensi keväänä jopa hieman kasvavan osakekohtaisen osingonjaon.

Huomionarvoista on myös, että Nokian Renkailla on asentamista vaille valmista valmistuskapasiteettia kymmenien prosenttien kasvuun tuotantomäärissä ilman mittavia uusinvestointeja. Tämä tukee sekä yhtiön osingonmaksukykyä että mahdollisuutta tarttua kasvuun heti, kun ympäröivä taloustilanne tarjoaa siihen alustan.

Nokian Renkailta ei puutu hittituotetta, yhtiöllä ei ole kustannuskilpailukyvyn ongelmaa eikä tehtaalta lorise luontoon. Osake virkoaa välittömästi, kun aurinko paistaa aikanaan itäiselle taivaalle. Hermokontrolli on tämän sijoituksen suurin riski, mutta arvosijoittajalla on aikaa ja malttia odottaa.

Nokian Renkaiden paino salkussani on tänään noin kymmenen prosenttia. Muiden merkinnässä mainittujen yhtiöiden painot jäävät kunkin osalta alle kolmeen prosenttiin, Outotecilla toistaiseksi alle prosenttiin.

Kuten todettua, osakehankintoja on tarkoitus jatkaa mainituissa yhtiöissä maltillisin askelin, mitä todennäköisimmin ilman velkarahaa. Tämä merkitsee käytännössä yhdysvaltalaisten osakkeiden kvartaaliosinkojen ja suomalaisten yhtiöiden ensi keväänä kotiutuvien osinkojen uudelleensijoittamista. Näin ollen osto-ohjelmat eivät ota voimakkaasti kantaa yleisen markkinatilanteen edullisuuden tai ainakaan Suomen taloustilanteen puolesta.

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Tikkurilan, Outotecin, TeliaSoneran ja Nokian Renkaiden osakkeita kirjoitushetkellä. Tässä merkinnässä käsittelyn ulkopuolelle jääneistä yhtiöistä kirjoittaja on ostanut erittäin vähäisen määrän Aspon osakkeita. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: miskan / Foter / CC BY-NC

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
4 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
10.10.2014 10:49

Kiitos kannustuksesta. Kirjoitappa piruuttasi lista myös “en koske tikullakaan” -yhtiöistä. Sanan säilää on aina hauska lukea. Esimerkiksi KSML kommenttisi Oravasta lennätti aamukahvit syliin.

Nimetön
Nimetön
10.10.2014 13:05

Hyvää ja mielenkiintoista tekstiä. Toivoisin myös vastaavaa kirjoitusta ulkomaisista ostokohteista.

Nimetön
Nimetön
10.10.2014 14:14

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Millä hinnalla lähdet NRE:t velkavivulla tankkaamaan. Tuskin nyt v. 2009 romahdushintoihin päästään vaikka venäjän tilanne edelleen kärjistyisi. Itse ajatellut et siinä 18 euron hinnoissa täytyy ottaa velkavipukäyttöön jos niin alas päästään.

Nimetön
Nimetön
13.10.2014 19:55

Mitä mieltä ihmiset ASP-tilistä varsinkaan jos ei ole vakiduunissa vielä? Ajattelin vaihtaa asp-tilin rahat osakkeisiin ja odotella vuoden tai pari.