Osinkoverouudistus susi jo syntyessään

Viime viikolla hallitus päätti yhteisö- ja osinkoverotuksen täysremontista. Sen yhteydessä poliitikot esittivät yleviä korulauseita siitä, miten tavoitteena on “kasvupotentiaalin vahvistaminen, investointien vauhdittaminen, työpaikkojen luominen ja yritysten palkanmaksuvarasta huolehtiminen.” Mitä suurimmalla todennäköisyydellä nämä tavoitteet eivät tule toteutumaan.

On mahdotonta tietää, missä määrin puheet perustuvat asiantuntemattomuuteen ja missä määrin kansalaisten tietoiseen harhaan johtamiseen. Tietopohjan heikkoon hallintaan viittaa valtiovarainministerimme lausahdus, ettei jatkossa enää ole verottomia osinkoja. Todellisuudessa verottomia osinkoja ei ole koskaan ollutkaan ainakaan ministerin elinaikana. Osingoista on aina maksettu veroa joko kertaalleen osingonmaksajan toimesta tai kahdenkertaisesti sekä osingonmaksajan että osingonsaajan toimesta.

Yhteisöveron alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin olisi voinut olla merkittävä piristysruiske maamme taloudelle, ellei sen myönteistä vaikutusta olisi mitätöity pörssiosakkeiden osinkoveron shokkikorotuksella. Kahdenkertaisen osinkoverotuksen lieventämiseksi 70 prosenttia pörssiosingoista on aikaisemmin katsottu veronalaiseksi tuloksi. Näin ollen osingonsaajan maksama osuus osinkoverosta on ollut 21 prosenttia (22,4 prosenttia 50.000 euron ylittävältä osalta). Ensi vuoden alusta kahdenkertainen verotus astuu voimaan ilman lievennyksiä, joten vero on 30 prosenttia (32 prosenttia 40.000 euron ylittävältä osalta). Tavallisen piensäästäjän verorasitus nousee siis uskomattomat 43 prosenttia eli lähes puolella.

Kun osingonjakajaltakin peritään veroa jaetusta voitosta, osinkoihin kohdistuu ensi vuoden alusta yhteisöveron alentamisesta huolimatta 44,0 tai 45,6 prosentin kokonaisverorasitus, kun sama verorasitus on vielä tässä vaiheessa 40,4 tai 41,4 prosenttia. Tämä kohtuuton verorasitus kohdistuu pörssiyhtiöissä jo ensimmäisestä osinkoeurosta alkaen. Palkkatuloja pitäisi saada vuodessa noin 200.000 euroa, jotta helsinkiläisen kokonaisvero olisi yhtä ankara.

On ilman muuta selvää, että yhtiöillä on haluja jakaa loppuvuonna lisäosinkoja vanhoilla verosäännöillä. Tämä koskee erityisesti merkittävien kasvollisten omistajien yrityksiä. Näin tapahtui myös vuosina 2003 ja 2004 ennen edellistä osinkoverouudistusta. Yhtiötkin lienevät suurelta osin samoja.

Osinkoverotuksen shokkikorotus johtunee osittain hallituksen heikohkosta pääomamarkkinoiden tuntemuksesta. Lisäksi hallituksessa näyttää olevan puolueita, jotka suhtautuvat kotimaiseen omistukseen ja julkiseen arvopaperikauppaan välinpitämättömästi tai ehkä jopa vihamielisesti. Nämä puolueet ovat nähtävästi olleet vahvoilla hallituksen sisäisissä neuvotteluissa, valitettavasti pääomamarkkinoidemme tappioksi. Näin ollen hallituksen sinänsä hyvää tarkoittava yhteisöveron alentaminen kääntynee tulosten osalta päälaelleen.

Tässä yhteydessä on syytä toistaa joitakin itsestäänselvyyksiä. Kaikilla yhtiöillä on omistajia. Omistaja sijoittaa pääomaa ja tarjoaa joskus myös työpanostaan yhtiön hyväksi. Riskinotostaan hän odottaa saavansa kohtuullisen korvauksen. Mikäli tappioriskiä ei kannata ottaa kohtuuttoman verotaakan vuoksi, yrityskin kärsii. Kukaan ei Suomessa luulisi hyötyvän siitä, että kotimaisia yhtiöitä ajetaan pakolla ulkomaiseen omistukseen. On harhakuvitelma, että omistaja olisi pelkästään yhtiön hyväksi toimiva hyväntekijä. Ei palkansaajakaan tee työtä ilmaiseksi työnantajansa hyväksi.

Ylikireä kahdenkertainen osinkoverotus kohdistuu nimenomaan piensijoittajiin. Vähintään 10 prosenttia yhtiöstään omistavat saavat osinkonsa puhtaana käteen, kun veroa peritään vain yhtiössä. Sijoitusrahastot ja yleishyödylliset yhteisöt eivät myöskään maksa osinkoveroa. Kun varallisuutta on riittävästi, voi siirtää omistuksensa kevyesti verotettavaksi ulkomaille. Perusteeton kuilu henkilökohtaisesti omistettujen ja kotimaisen sijoitusyhtiön kautta omistettujen osakkeiden välillä kasvaa entisestään, samoin kuilu suorien osakesijoitusten ja rahastosijoitusten välillä. Tuskin kukaan kyseenalaistaa veroneutraliteetin periaatetta. Verottajan ei tietenkään tule suosia tai syrjiä joitakin sijoituksia tai liikkeeseenlaskijoita toisten kustannuksella tai toisten hyödyksi. Kuitenkaan johdonmukaisuudesta ei ole tietoakaan käytännön veroratkaisuissa.

Maamme noin 830.000 pörssiosakkeita omistavien yksityishenkilöiden eduista hallituspuolueet eivät tunnu piittaavan alkuunkaan. Ruotsin osakesäästäjäjärjestön vuosittain tekemä selvitys 38 OECD-maan osakeverotuksesta osoittaa, että Suomi kilpailee jatkossa parin muun maan kanssa osinkoverotuksen ankaruuden kärkipaikasta. Jopa niinkin vaatimaton parannus kuin pienimpien osinkojen siirtäminen yhdenkertaisen verotuksen piiriin on jäänyt toteutumatta, vaikka sitä on jo vuosia enemmän tai vähemmän luvattu valtiovallan edustajien toimesta.

Edellä mainitut epäkohdat eivät kuitenkaan ole osinkoveroremontin kummallisimpia ja lyhytnäköisimpiä oivalluksia. Vuodesta 2005 meillä on ollut voimassa keinotekoinen listautumiskynnys, kun riittävän suurella omalla pääomalla varustettu noteeraamaton yhtiö on voinut jakaa pelkällä yhteisöverolla 60.000 euron arvosta osinkoa osakasta kohti. Osingonsaajan päässä ei ole peritty veroa. Jatkossa noteeraamaton yhtiö voi jakaa niin paljon osinkoa kuin haluaa vain 7,5 tai 8 prosentin verolla osingonsaajan päässä, kun pääomaverosta myönnetään peräti 75 prosentin alennus! Tämä tosin edellyttää, että osinkosumma on enintään kahdeksan prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. Todennäköisesti tämä johtaa siihen, että kiinnostus pörssilistalta poistumiseen kasvaa merkittävästi kasvollisten omistajien yhtiöissä.

Listautumiskynnys, läntisissä maissa ainutlaatuinen suomalainen “innovaatio” tyhmimmästä päästä, kasvaa siis entisestään, sillä se antaa esimerkiksi vanhoille varakkaille perheyhtiöille uskomattoman verohyödyn. Olisi mielenkiintoista kuulla hallituksen perusteet tälle ratkaisulleen. Toivottavasti päätös ei johdu ministerien asiantuntemattomuudesta tai perheyritysten ylivertaisista lobbaustaidoista.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
8 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
25.03.2013 14:07

Miten mahtaa käydä osuuspääoman korkojen? Ne ovat tällä hetkellä verovapaita 1500 euroon asti, jonka jälkeen niistä 70% on verollista pääomatuloa.

Nimetön
Nimetön
25.03.2013 14:09

Kim Lindströmin yhteenveto hallituksen osinkoverokaappauksesta on täyttä asiaa. Onko ko. kirjoitus toimitettu myös pääministerin tiedoksi? Myös Osakesäästäjien keskusliiton pitää nyt terävöityä. Osakesäästäjien aseman jatkuva heikentäminen ei voi enää jatkua ja tämä päätös on peruttava. On vaikea uskoa, että esim. kokoomuksella on varaa rahoittaa tämä verouudistus piensäästäjien kustannuksella.
Reijo Rantanen
Kauppat.maist.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
25.03.2013 18:05

Erittäin hyvä kommentti. Kannatan täysimääräisesti.

Nimetön
Nimetön
25.03.2013 17:27

Kannattaa myös huomata, että ulkomaille hajauttavalle osinkoveron nousu on vielä pelkästään kotimaisia osakkeita omistavaa pahempi: Esim. ruotsalaiset tai amerikkalaiset salkkuyhtiöni eivät hyödy lainkaan Suomen yhtiöveron muutoksista. Koko osinkoveron nousu syö siis ulkomaille hajauttavan tuottoja ilman lieventäviä asianhaaroja.

Alkaa valtiovallan touhu muistuttaa pelleilyä niin vahvasti, että taitaa suomalaisten osakkeiden paino pudota salkussa. Ehkä painotan enemmän amerikkailaisia yrityksiä, jotka ostavat enemmän omia osakkeitaan takaisin osinkojen ohella tai Berkshire Hathaway -tyyppisiä osinkoja jakamattomia yrityksiä. Uudelleen sijoittava ETF tai pari? Ehkäpä.

Joka tapauksessa kotimainen omistaminen tulee kokemaan kovan iskun pitkällä tähtäimellä.

Nimetön
Nimetön
26.03.2013 13:49

Tässä maassa ei yhteen kertaan verotettuja osinkoja maksella!

Nimetön
Nimetön
27.03.2013 10:41

Osinkoverotuspäätös on epäoikeudenmukainen ja typerä. Todella varakkaiden listaamattomien yhtiöiden omistajat voivat jatkossa mällätä pienemmällä verotuksella, muiden osalta verotus kiristyy rutkasti. Suurpääoman hyväksi tehty päätös. Kokoomus mahtaa olla tyytyväinen. Samassa rytäkässä tuli tyydytettyä parin ”sosialisti”puolueen tarpeet, kun heille tarjottiin piensijoittajien päät vadilla. Saatiin vihdoin ”verottomat” osingot kuriin. Aivan tökeröä pullopersesikailua. Ymmärtäisin jotenkin sen, että työn alempaa verotusta suhteessa pääomatuloihin suosittaisiin kohtuullisesti, mutta mitä vielä; kohtuuttomuutta vain kasvatettiin. Osinkotulojen verotus olisi pitänyt oikeudenmukaisuuden nimissä saada porrastetuksi, kuten on palkkatulojenkin laita. Mutta ehkä monille hallituksessakin ”oikeudenmukaisuus” on toteutunut korkojen kera, kun ahneiden sijoittajapaskiaisten säästöpossuja puristetaan oikein kunnolla. Toisekseen alempi osinkoverotus suhteessa myyntivoittojen verotukseen… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
28.03.2013 17:41

Nyt on Kim Lindströmin asiantuntemukselle ja selkeälle esitystavalle todellinen kysyntä korkeimmalla tasolla. Jos hän + muut asiantuntijatahot + Pörssisäätiö + Osakesäästäjien Keskusliitto yhdistäisivät yksituumaisesti voimansa, pitäisi voida vääntää rautalangasta poliittisille päättäjille tuon blogin sisältö. Ei maalla ole varaa idioottimaisiin päätöksiin. (Luultavasti poliitikko tarvitsee kasvot säilyttävän perääntymistien jotta voisi ottaa järjen äänen huomioon.) Kaikki terävimmät aivot tarvitaan miettimään kuinka tämä yksinkertaisen selkeä asia saadaan perille poliitikoillemme.

Nimetön
Nimetön
23.12.2013 05:36

no on taas kommentit vassarilta kerrakseen..
Jostain se sosialismin on pullansa saatava – vaikka sitten yrittäjän selkänahasta!