Osinkoveroesitys yhä ala-arvoinen

Maaliskuussa hallitus päätti yhteisö- ja osinkoverotuksen täysremontista. Tuskin koskaan veropäätöksiä on tehty niin hätäisesti ja niin vähäisellä asiantuntemuksella kuin tuolloin. Kritiikki oli niin murskaavaa, että hallituksen oli pakko perääntyä ja poistaa päätöksistään pahimmat hölmöydet. Lopputulos ei ole vieläkään hyvä eikä varsinkaan oikeudenmukainen. Tosin lienee ennenaikaista puhua lopputuloksesta, sillä asiaan palattaneen vielä budjettikeskustelujen yhteydessä.

Ainoastaan yhteisöveron tuntuvaa laskua 20 prosenttiin ei ole kyseenalaistettu. Ilmeisesti ymmärretään kuinka tärkeää olisi saada talouden pyörät pyörimään. Siksi hallituksen into mitätöidä omaa hyvää tarkoitustaan osinkojen shokkikorotuksella ihmetytti.

Kun vuonna 2005 siirryttiin pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen verottamiseen sekä osinkoa jakavassa yhtiössä että osingonsaajan verotuksessa, kahdenkertainen verotus lievennettiin määräämällä 70 prosenttia osingoista veronalaiseksi pääomatuloksi. Näin ollen osingonsaajalta perittävä osuus osinkoverosta on vielä tänä vuonna 21 prosenttia (22,4 prosenttia 50 000 euron ylittävältä osalta). Hallituksen maaliskuussa julkistaman esityksen mukaan kahdenkertainen verotus olisi astunut voimaan ilman lievennyksiä. Tavallisen piensäästäjän verorasitus olisi siis lisääntynyt uskomattomat 43 prosenttia.

Alkuperäisen esityksen mukaan osinkoverotuksen voittajia olisi ollut vauraiden noteeraamattomien yhtiöiden osakkeenomistajat. Heidän osinkotulot olisivat voineet nousta miljooniin euroihin, ja silti he olisivat maksaneet veroa vain neljäsosan siitä, mitä Matti ja Maija Meikäläinen olisivat maksaneet muutaman kymmenen tai sadan euron pörssiosingoista. Nyt pörssin ulkopuolisten yritysten osakkeenomistajien lievä verotus rajoittuu ”vain” enintään 150 000 euron osinkoihin.

Näinkin edullinen vero listaamattomien yritysten osalta todistaa taitavasta lobbauksesta. Toivottavasti myös osakesäästäjien lobbaustaidot kehittyisivät samalle tasolle. Onhan pörssiosakkeita omistavia yksityishenkilöitä peräti 830 000, lähes kaikki piensijoittajia. Keskimäärin heidän osakeomistuksena on noin 30 000 euroa ja mediaaniomistus on vielä huomattavasti pienempi. Heitä on taatusti joka puolueessa. Pörssiosakkeiden ostaminen ei ole juuri sen oudompaa kuin rahan tallettaminen pankkiin, vaikka keskimäärin huomattavasti tuottavampaa.

Osinkoverosta julkisuudesta käyty keskustelu on kuitenkin lähinnä keskittynyt siihen, että listaamaton yhtiö joka omistaa vähintään kymmenen prosenttia listatusta yhtiöstä saa osingot yksinkertaisella verotuksella, kun piensijoittaja on kahdenkertaisen verotuksen piirissä. Kyse on siis varsin marginaalisesta ryhmästä. Kovinkaan monella suomalaisella ei ole varaa sijoittaa kymmeniä tai satoja miljoonia euroja saadakseen haltuunsa kymmentä prosenttia yhtiön osakekannasta.

Edellisen kaltaisia listaamattomia yhtiöitä ei voi myöskään olla kovinkaan monia, koska yli puolet pörssin markkina-arvosta on ulkomaalaisten tai julkisen sektorin (ml. eläkeyhtiöt) omistuksessa. Kotitaloudet omistavat viidesosan. Itse asiassa muut kuin rahoitusalan yhtiöt omistavat ainoastaan 16 prosenttia pörssin markkina-arvosta. Poliitikkojen pitäisi olla ennenkin huolissaan siitä, miksi kaikkein varakkaimmat ovat järjestelleet omistuksensa ulkomaisten yhtiöiden kautta, jolloin he välttyvät täysin Suomen verotukselta.

Hallituksen uusi osinkoveroesitys on edelleen monessa suhteessa ala-arvoinen. Verolta pitää voida edellyttää, että se on kohtuullinen ja oikeudenmukainen sekä kohtelee kaikkia veronmaksajia ja sijoituskohteita puolueettomasti. Näin ei ole asianlaita. Ainakin seuraavissa suhteissa hallituksen uusikin osinkoveroesitys on kelvoton:

1) Pörssiosingoista perittävä kokonaisvero (yhteisövero + osingonsaajan vero) on 40,4 prosenttia tai 41,8 prosenttia riippuen siitä, alittaako tai ylittääkö osinkomäärä 40 000 euroa. Vero peritään heti ensimmäisestä eurosta, joten Maija Meikäläisen 100 euron osinkotulot verotetaan yhtä ankarasti kuin johtokuntatason palkansaajan palkkatulot. Maijan osuus osinkoverosta olisi jatkossa 25,5 tai 27,2 prosenttia.

2) Osinkovero ei täytä alkeellisimpiakaan vaatimuksia oikeudenmukaisuudesta, koska lähes koko verokertymä tulee pörssiosakkeita omistavilta kotimaisilta yksityishenkilöiltä eli käytännössä piensijoittajilta. Suuromistajat saavat osinkonsa joko ilman veroa (sijoitusrahastot, vakuutusyhtiöiden kautta sijoittavat, yleishyödylliset yhteisöt, vähintään 10 prosentin omistajat, monet muut kotimaiset tai ulkomaiset instituutiot) tai lievästi verotettuina (listaamattomien yritysten omistajat, omistusyhteisöt, muut kotimaiset tai ulkomaiset instituutiot). Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius on havainnollistanut ongelman siten, että verokanta voisi olla vain kolme prosenttia, mikäli kaikki osallistuisivat osinkoveron maksuun piensijoittajien asemesta.

3) Pienimpien osinkojen verotuksessa ei ole mitään lievennyksiä, vaikka valtiovalta on vihjannut tästä jo vuosikausia. Osuuskuntien tuoton jakaminen osuuspääoman korkona on verovapaa 1 500 euroon asti. Miksi osakeyhtiön maksamaa osinkoa epäjohdonmukaisesti ei kohdella samalla tavalla?

4) Miksi riski on unohdettu keskustelussa osinkojen ja muiden pääomatulojen verotuksesta? Ansiotuloista ja eläkkeistä poiketen luovutusvoitot tai osingot eivät kerry tasaisesti eivätkä ole varmoja. Progressiivinen verotus ei näin ollen sovellu lainkaan pääomatulojen verotukseen. Nokia, Talvivaara ja Outokumpu ovat konkreettisia esimerkkejä pääomatuloihin liittyvästä riskistä.

5) Miksi pääomatuloja verotetaan progressiivisesti kun taas koroista perittävä lähdevero on korkotulojen määrästä riippumatta aina 30 prosenttia?

6) Ilmeisesti ainoana länsimaana Suomi verottaa listattujen yhtiöiden osinkoja ankarammin kuin listaamattomien. Tämän seurauksena pörssiin ei enää tule juuri yhtään uusia yhtiöitä samalla kun vanhoja pörssiyhtiöitä poistuu jatkuvasti, usein siirtymällä ulkomaiseen omistukseen. Keinotekoinen listautumiskynnys näivettää julkista läpinäkyvää osakekauppaa ja siten myös Suomen pääomamarkkinoita. Tämäkö on hallituksen tarkoituksena?

7) Sijoitusrahastot saavat osinkonsa ja myyntivoittonsa verovapaasti. Miksi rahastosijoittajia ja suoria osakesijoituksia tekeviä kohdellaan eriarvoisesti? Onko kyseessä piilotuki rahastoyhtiöitä omistaville pankeille ja pankkiiriliikkeille? Puuttuva veroneutraliteetti edistää pääomapakoa Suomesta, koska rahastot sijoittavat lähes kokonaan ulkomaille, kun taas valtaosa osakesijoituksista kohdistuu kotimaisiin pörssiyhtiöihin.

8) Eikö verorasituksen pitäisi olla sama riippumatta siitä omistetaanko osakkeet suoraan tai yhtiön kautta? Jatkossa yhtiövaihtoehto on entistäkin edullisempi henkilökohtaisesti omistettuihin osakkeisiin verrattuna.

9) Miksi pääomatulojen verotus muuttuu joka vuosi? Toimivan verotuksen tulisi olla ennustettava eikä poukkoileva. Progressiivisuuskynnyksen alentaminen 50 000 eurosta 40 000 euroon vuosi edellisen kynnyksen asettamisen jälkeen puhuu pikemminkin päättäjien asennevammasta pääomatuloja kohtaan kuin järkevästi perustellusta muutostarpeesta.

10) Keväällä 2014 maksettaviin osinkoihin sovelletaan osingonsaajan verotuksessa uudet kireämmät verosäännökset, vaikka yhtiöt ovat maksaneet näistä varoista veroa vanhan yhteisöverokannan mukaan. Kokonaisvero nousee siten väliaikaisesti peräti 43,8 prosenttiin heti ensimmäisestä osinkoeurosta alkaen. Miksi ylimenokauden ylimääräistä teknistä veronkiristystä ei ole eliminoitu kuten tehtiin vastaavassa tilanteessa vuonna 2005?

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
6 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
13.04.2013 20:00

Strålande text och analys. Ni borde skicka den här texten direkt åt Jutta U om hon ens skulle få något förstånd i huvudet.

Nimetön
Nimetön
14.04.2013 21:35

Tämä kirjoitus pitäisi toimittaa myös päättäjille ja valtionvarainministeriöön.

Nimetön
Nimetön
14.04.2013 23:37

Erinomainen kirjoitus! Kiitos!

Nimetön
Nimetön
15.04.2013 13:15

Lindström osuu kirjoituksessaan asian ytimeen. Veropäätäs on epäoikeudenmukainen, eikä kohtele osingonsaajia tasapuolisesti.

Nimetön
Nimetön
15.04.2013 13:24

Nämä veroratkaisut alkavat jo rikkoa kansalaisten perustuslaissa turvattua yhdenvertaisuutta. Erit. kohdat 2, 8 ja 10.

Tässä pitäisi laittaa liikkeelle oikein iso vastustus, perustuslakijuristit liikkeelle. Tämä oikeasti on yhdenvertaisuuskysymys!

Valmistelu täysin ala-arvoista, siinäkin samaa mieltä.

Nimetön
Nimetön
15.04.2013 14:19

Erinomaista analyysiä tilanteesta.

Itselläni täytynee vaihtaa ainakin kansanedustaja, ehkä puoluekin tästä sekoilusta johtuen. Hyvien vaihtoehtojen puute tuntuu vain olevan ongelma. Onko suomalaisten yritysten pääomittaminen keskituloisen suomalaisen säästöillä tässä maassa kohta puolirikollista toimintaa(!)?

Ilmeisesti Suomessa on parempi tukea suurpääomaa ja vanhoja rahasukuja. Uutta vaurautta tuskin syntyy ainakaan laajoille kansanjoukoille. Ei ainakaan tällaisilla veropäätöksillä.