Osinkosijoittamisella voi tasoittaa markkinoiden kuoppia

Osakemarkkinoilla historian valossa tunnetusti riittää ylä- ja alamäkiä. Yleisesti nousumarkkinat ovat pidempiä sisältäen yksittäisiä markkinaheilahteluja matkan varrella, kun taas laskumarkkinat ovat usein jyrkempiä, mutta lyhytaikaisempia. Varsinkin pitkille nousumarkkinoille on tyypillistä niin sanotut markkinoiden korjausliikkeet, jolloin mennään vastakkaiseen suuntaan vähän aikaa voimakkaastikin. Näitä korjausliikkeitä koetaan myös laskukausilla, mutta markkinan kestosta ja jyrkkyydestä johtuen usein vähemmän. Sitten on vielä päiväkohtaiset vaihtelut, joiden pontimena on monesti jokin yksittäinen yhteiskunnallinen, poliittinen tai markkinatapahtuma. Eli liukkaita kelejä ja vaarallisia tilanteita sijoittajille riittää.

Miten sitten sijoittaja voisi tasoittaa matkaansa vuoristoradassa, jotta vatsahapot eivät pääsisi liikaa nousemaan? Kuten monesti on todettu, niin markkinoiden ennustaminen on ammattilaisillekin liian hankalaa puuhaa onnistuakseen sännönmukaisesti. Kuitenkin joitain toimivia mahdollisuuksia sijoittajalle on olemassa tasoittamaan syöksyjä ja antamaan silti markkinanousujen tuoton. Yksi toimiva mahdollisuus on osinkoaan kasvattaviin hyvää osinkotuottoa tarjoaviin yrityksiin sijoittaminen.

Katsotaanpa miten osinko aristokraatit (Dividend Aristocrats) ovat menestyneet eri markkinatilanteissa.

Osinkoaristokraatteihin luetaan USA:n S&P 500 indeksin yhtiöt, jotka ovat kasvattaneet osinkoaan yhtämittaisesti vähintään 25 viiden vuoden ajan.

Vuosi                  Osinkoaristokraatit                             S&P 500               Tuotto

1991                    38.5 %                                             30.5 %                +8.0 %

1992                    10.1 %                                             7.6 %                  +2.5 %

1993                    4.3 %                                               10.1 %                -5.8 %

1994                    0.9 %                                               1.4 %                  -0.5 %

1995                    34.6 %                                             37.6 %                -3.0 %

1996                    20.9 %                                             23.0 %                -2.1 %

1997                    35.5 %                                             33.4 %                +2.1 %

1998                    16.8 %                                             28.6 %                -11.8 %

1999                    -5.4 %                                              21.0 %                -26.4 %

2000                    10.1 %                                             -9.1 %                 +19.2 %

2001                    10.8 %                                             -11.9 %               +22.7 %

2002                    -9.9 %                                             -22.1 %               +12.2 %

2003                    25.4 %                                             28.7 %                -3.3 %

2004                    15.5 %                                             10.9 %                +4.6 %

2005                    3.7 %                                               4.9 %                  -1,2 %

2006                    17.3 %                                             15.8 %                +1.5 %

2007                    -2.1 %                                              5.8 %                  -7.6 %

2008                    -21.9 %                                           -37.0 %               +15.1 %

2009                    26.6 %                                             26.5 %                +0.1 %

2010                    19.4 %                                             15.1 %                +4.3 %

2011                    8.3 %                                               2.1 %                  +6.2 %

2012                    16.9 %                                             16.0 %                +0.9 %

2013                    32.3 %                                             32.4 %                -0.1 %

2014                    15.8 %                                             13.7 %                +2.1 %

2015                    0.9 %                                               1.4 %                  -0.5 %

2016                    11.8 %                                             12.0 %                -0.2 %

Yhteensä              12.97 %                                           11.48 %              +1.49 %

Taulukko kertoo ensin, että hyvää ja kasvavaa osinkotuottoa tarjoavat yritykset ovat voittaneet keskimääräiset markkinat pitkällä aikavälillä. Mikä merkittävintä osinko-osakkeet ovat olleet vahvimmillaan juuri markkinaturbulenssien aikana (vuodet 2000-2002 ja 2008). Vahvat yritykset ovat pystyneet tuottamaan positiivista kassavirtaa myös taantumassa. Tämä on mahdollistanut näiden yhtiöiden menestymisen myös silloin, kun muut ovat taistelleet olemassaolostaan. Eli vahvoihin osinko-osakkeisiin sijoittamalla on tosiaan mahdollista tasoittaa markkinoiden kuoppia.

Osinkotuoton etuja

Useimpien yritysten osinkotuotot vaihtelevat huomattavasti vähemmän kuin osakekohtainen tulos tai kassavirta – pörssikursseista puhumattakaan. Menestyvien tasaista kasvavaa osinkoa maksavien yritysten tulos voi kääntyä jopa negatiiviseksi (tappiolliseksi) pörssisyöksyn ollessa pahimmillaan, mutta silti yritys kykenee hankkimillaan varoilla nostamaan osinkoaan tai pitämään sen ainakin samassa. Koska osingonmaksukyky vaikuttaa myös yrityksen pörssiarvoon, niin hyvää osinkotuottoa tarjoavat osakkeet laskevat pörssissä usein vaikeina aikoina vähemmän kuin keskimääräinen indeksi putoaa. Näin yrityksen hyvä osingonmaksukyky suojaa myös laskukautta vastaan. Huomiotta ei tule myöskään jättää sitä, että vahva osinko tarjoaa sijoittajalle käteistuottoa silloin kun osakkeiden myyminen ei ole mielekästä alhaisilla kursseilla pörssilaskussa. Tarvitsi sijoittaja rahaa sitten jokapäiväiseen elämiseen tai uusien osakkeiden ostamiseen, niin osingoista hän saa sitä tasaisimmin oli yleinen markkinatilanne sitten mikä tahansa. Hyvää osinkotuottoa tarjoavat osakkeet voivat olla myös vaihtoehto korkosijoituksille. Osinkotuotto ei ole koskaan niin varma kuin kokotuotto – vaikka viime vuosikymmen on tehokkaasti opettanut sijoittajille myös mitä riskejä korkoinstrumentteihin voi sisältyä. Kuitenkin parhaimmillaan osinkotuotto on pitkän aikaa jatkuvasti kasvava ja päälle on mahdollista saada vielä lisänä muhkea osakkeen arvonnousu.

Oikean sijoituskohteen valitseminen

Mistä sijoittaja sitten tietää mitkä yritykset maksavat kasvavaa osinkoa ja pystyvät säilyttämään osingonmaksukykynsä myös laskukausina? Ensinnäkin, jotta yrityksellä olisi osingonjakokelpoisia varoja sen pitää tuottaa voittoa. Yritykset, joiden tulos on kasvanut tasaisesti pitkällä aikavälillä ovat yleensä parhaissa asemissa myös osingonmaksun suhteen. Yksittäisten vuosien suuret voitot esim. yritysmyyntien yhteydessä eivät vielä takaa tasaisesti kasvavaa osinkoa, vaikka voivat lisäosinkojen muodossa tarjota mukavia voittovarojen kotiutuksia omistajille. Yrityksen tasainen kasvava kassavirta on avainasemassa. Vaikka historia ei läheskään aina ole tae tulevaisuudelle, niin se antaa hyvän pohjan sijoittajalle, kun siihen vielä lisää yritys- ja toimiala-analyysin.

Korkea osinkotuotto on aina houkutteleva, mutta varsinkin yksinäisenä kriteerinä myös petollinen. Kun tarkastelemme osinko-osakkeita, jotka kokonaisuudessaan antaisivat parhaan mahdollisen suojan markkinalaskuja vastaan, niin meidän tulee ottaa huomioon useita tekijöitä.

1. Jatkuvasti kasvavat osingot

– pitkällä tähtäimellä osinkojen kasvu on usein tärkeämpää kuin tämän hetkinen osinkotuotto

– ihanteellinen kohde on yritys, jonka osinko kasvaa jatkuvasti > 10 % vuosittain

– toivottava osinkotuotto olisi turvallinen ja kestävä 3-5 % taso

– koska osingon kasvun edellytys on yrityksen tuloksellisuus, niin varmista että osakekohtainen tulos kasvaa samassa tahdissa osinkojen kanssa

– koska yrityksen yksittäinen tulos voi vaihdella voimakkaastikin, ja on myös altis jopa    vääristelylle, niin tarkista että kassavirta tukee tulosta

– yleensä pitkäaikaisesti menestyvillä yrityksillä on korkea oman pääoman tuotto (15 % tai enemmän) ja bruttokate (noin 40 %)

2. Osingonjakosuhde on tärkeä

– osingonjakosuhde kertoo, miten suuri osa yhtiön tuloksesta jaetaan ulos osinkoina osakkeenomistajille

– jos osingonjakosuhde on lähellä 100 %, niin lähes koko tulos jaetaan osinkoina ja pienikin tulosheikennys voi johtaa osingon laskuun

– useat pitkäaikaiset hyvät osingonmaksajat maksavat korkeintaan 2/3 tuloksestaan osinkoina ja näin säilyttävät turvamarginaalin huonomman vuoden varalle (yleishyödylliset ja REIT -yhtiöt voivat muodostaa poikkeuksen)

– monet kasvuyhtiöt jakavat vain 20-30 % tuloksestaan osinkoina ja silloin niille jää pitkällä aikavälillä varaa kasvattaa voimakkaastikin osinkosummaansa

– yhtiöt tiedottavat yleisesti osingonjakopolitiikastaan vuosikertomuksissaan ja niihin sijoittajan kannattaa tutustua

3. Tarkista yrityksen velkaantuneisuus

– velkavivulla hyvänä aikana tulokset nousevat helposti, mutta taantumassa vaikutus toiseen suuntaan voi olla petollinen

– velkaantumisaste tulisi olla ainakin alle 1.00, mieluiten 0-0.60 (toimiala ja yrityskohtaiset erot pitää huomioida)

4. Sijoitusten hajauttaminen

– sopiva hajauttaminen vähintään kymmeneen, mutta mieluimmin noin 20 yritykseen vähentää riskiä ja antaa yleensä tasaisimman tuoton

– muista osakkeiden määrän lisäksi toimialakohtainen hajautus (monesti pörssitiputuksessa jokin toimiala kärsii eniten – kuten viime finanssikriisissä finanssisektori ja vuosisadan vaihteessa IT-ala).

Mistä hyviä sijoituskohteita löytyy?

Hyvä paikka aloittaa etsintä ovat erilaiset osinko-osakelistat, kuten:

1. Dividend Aristocrats

– https://en.wikipedia.org/wiki/S%26P_500_Dividend_Aristocrats

2. US Dividend Champions List

– http://dividendvaluebuilder.com/dividend-champions-list/

3. Dividend Achievers List

– http://www.suredividend.com/dividend-achievers-list/

4. Dividend Kings

– http://www.simplysafedividends.com/dividend-kings-list/

5. Euro Dividend All-Stars

– http://www.nomorewaffles.com/euro-dividend-all-stars/

6. UK Dividend Champions

– http://dividendchampions.uk/

7. Swedish Dividend Champions

– https://docs.google.com/spreadsheets/d/1XPRiJkutGf_J1v0HHKXeolhEKQLgWcmsxYaTg46tulQ/edit#gid=0

Suomessa tunnetusti tasaista, joskaan ei kovin voimakkaasti kasvavaa osinkoa ovat tarjonneet teleoperaattorit Elisa ja Telia. Samaa voi sanoa myös perinteisistä metsäteollisuuden edustajista UPM:stä ja Stora Ensosta. Näihin tasaisiin melko korkeaa osinkotuottoa tarjoaviin yrityksiin voidaan lisätä vielä Orion, Citycon (siirtynyt maksamaan osinkoa/pääomanpalautusta USA tyyliin vuosineljänneksittäin) ja Nordea (voidaan luokitella myös osingon kasvattajiin).

Viime aikoina kansainvälisestikin hyvin menestyneet yhtiöt, kuten Huhtamäki (8 vuotta kasvava osinko), Sampo (8 vuotta), Amer Sports (8 vuotta), Tieto (7 vuotta) ja Neste (tietyin varauksin), ovat kasvattaneet hyvin osinkopottiaan. Erityistapauksena osingonkasvattajista täytyy mainita myös Raisio (10 peräkkäistä vuotta).