Osinkokasvun strategia vs. karvalakkimallinen korkoa korolle -strategia

Tarkastelin edellisessä merkinnässä korkoa korolle -tekijän mullistavaa merkitystä sijoitusvarallisuuden kerryttämisessä pitkällä aikavälillä. Tässä merkinnässä kuvaan yksityiskohtaisemmin, miksi yhtiövalinnassa on järkevää suosia nimenomaan osakekohtaista osinkoa kasvattavaa yhtiötä, ei niinkään korkeahkoa mutta tasaista osinkovirtaa maksavaa, korkokuponkia muistuttavaa osinkopaperia.

Albert Einsteinin kerrotaan sanoneen, että korkoa korolle -ilmiö on maailman kahdeksas ihme. Nyt on aika havainnollistaa esimerkin kautta, mihin lausunto perustuu. Kuten muuallakin, myös sijoitustoiminnassa ilmiön hyödyt konkretisoituvat erityisesti sijoitushorisontin loppuvaiheessa. Pikavoiton perässä juoksijoiden kannattaa siis lopettaa lukeminen tähän. Lähtökohdan vuoksi kaikkien sijoitusvihjeiden äiti on: ”aloittaminen on tärkeämpää kuin ajoittaminen”.

Tässä merkinnässä pyrin osoittamaan, millainen ero muodostuu ajan saatossa vakaan osinkovirran (osinko euroa per osake) yhtiön ja vuotuista osinkoaan per osake asteittain kasvattavan yhtiön välille. Lopputuloksessa on nimittäin eroa kuin äidillä ja tyttärellä.

Osinkosijoittamisessa lähtökohtana on, että korkoa korolle -ilmiö saadaan toimimaan, kun salkkuyhtiöiden maksamat osingot sijoitetaan vuosittain takaisin pörssiin – niiden osakkeiden rinnalle, jotka jo aiemmin tuottavat osinkovirtaa.

Tässä merkinnässä pyrin alleviivaamaan, että ilmiötä on mahdollista voimistaa entistäkin eksponentiaalisemmaksi kasvuksi, kun osingot sijoitetaan uudelleen yhtiöön, joka kasvattaa vuosittain osakekohtaista osinkoaan. Tällöin salkun tulevat osinkovirrat (ja siten myös markkina-arvo) kasvavat sekä osakemäärän kasvun että osaketta kohden saatavan tulovirran kasvun kautta.

Seuraavassa kuvassa esitän kahden erilaisen salkun pitkän aikavälin kehityksen. Ensimmäisessä salkussa on osinkoyhtiöitä, jotka tuottavat keskimäärin neljän prosentin osinkovirran, mutta osinko per osake ei kasva lainkaan vuosien saatossa. Nämä yhtiöt esimerkiksi investoivat vain korvausinvestointien verran ja maksavat ulos muutoin koko tuloksensa korkealla osingonjakosuhteella.

Toisessa salkussa on osingonjaon kasvattajia, jotka maksavat saman neljän prosentin osinkovirran sijoitushetkellä, mutta kykenevät kasvattamaan osaketta kohden maksamaansa vuosiosinkoa (euroa per osake) keskimäärin kolme prosenttia sijoitusaikana. Sama kolmen prosentin kasvuoletus on osakekurssissa, jotta uuden sijoituksen osinkotuotto säilyy vakiona sijoitushorisontin alusta loppuun. Molemmissa salkuissa osingot sijoitetaan vuosien lopuissa uudelleen kasvamaan korkoa korolle.

osinkokasvuvseiosinkojenkasvua

Osakekohtaisen osingonjaon kasvun merkitys (vuosia, salkun markkina-arvo euroina)

Edeltävässä kuvassa havainnollistuu sekä vakiomääräisen osakekohtaisen osingonjaon että asteittain kasvavan osakekohtaisen osingonjaon yhtiöiden/salkkujen välinen kasvuero pitkällä aikavälillä. Kuten on mahdollista havaita, alkaa silmin nähden selvää eroa syntyä eksponentiaalisesti osingonjaon asteittaisen kasvattajan hyväksi viiden vuoden sijoitushorisontin jälkeen. Osingonkasvattajia sisältävässä salkussa vuotuinen osinkoprosentti lasketaan jatkuvasti vertailusalkkua suuremmasta summasta pääomaa.

Mitä tapahtui kahdelle eri salkulle?

Kuvassa laskettiin mielikuvituksen varaan kaksi eri salkkua, joiden kummankin koko oli sijoitushetkellä 10.000 euroa.

Vakiona säilyvän osakekohtaisen osinkovirran salkussa alkuperäinen investointi yli 2-kertaistuu 18 vuodessa, yli 3-kertaistuu 28 vuodessa ja yli 7-kertaistuu 50 vuodessa.

Vastaavasti osakekohtaisen osingonjaon kasvattajat yli 2-kertaistavat salkun 11 vuodessa, yli 3-kertaistavat 23 vuodessa ja yli 29-kertaistavat 50 vuodessa.

Lineaarisen ja eksponentiaalisen kasvun välinen ero voidaan kärjistäen konkretisoida esimerkillä, jossa lineaarinen kasvu tapahtuisi tyyliin ”1, 2, 3, 4 jne.” ja eksponentiaalinen kasvu tyyliin ”1, 2, 4, 8 jne.” Molemmissa esimerkkisalkuissa euromääräinen osinkovirta kasvaa eksponentiaalisesti vuosittain, kun osakemäärä kohoaa osinkojen uudelleensijoituksin.

Kuitenkin vain toisessa salkuista vuotuinen osinkovirta kasvaa ”kunnon vivulla”, koska myös osaketta kohden tuloutuva osinko kohoaa trendinomaisesti. Siksi sijoittajan kannattaa fokusoitua pitkässä juoksussa nimenomaan osinkokasvun strategiaan, ei ainoastaan korkoa korolle -sijoituksiin. Tämän viisauden ohella tarvitaan toki aimo annos kärsivällisyyttä.

Vaikka esimerkissä sijoitussummat ovatkin jo lähtötilanteessa viisinumeroisia, on tämän merkinnän pääviesti siitä lohdullinen, että esitelty strategia toimii niin pienillä kuin suurilla summilla. Ja kuten kuva kertoo, strategian soveltaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, jotta kasvutekijä pääsee oikeuksiinsa.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: susivinh / Foter / CC BY-ND

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
5 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
13.03.2015 12:49

Jos tilanne on se, että yhtiö A maksaa 7% osinkotuottoa vuodessa, mutta tuloskasvu on 0, eikö tilanne ole sama kuin yhtiön B, jolla 4% osinko ja 3%tuloskasvu vuodessa?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
13.03.2015 15:41

Riippuu miten kauan tulos kasvaa sen 3% vuodessa.

Nimetön
Nimetön
13.03.2015 14:05

Miksi osinkoa toistuvasti kasvattamattomat yritykset eivät pyrkisi normaalissa tilanteessa kasvattamaan tulostaan eikä niille ei anneta kasvuoletusta osakekurssissa? Varmasti kyseisillä metodeilla päätelmät ovat tosia, mutta luulen, että yhtiöt jotka eivät kasvata osinkoa eivätkä pyri tuloksen parantamiseen ja osakekurssin kasvattamiseen lienevät harvassa. Jos niin ajatellaan, kyseinen sijoitus olisi kuten talletustili tasaisella korolla, josta osakesijoittaminen on kuitenkin kaukana.

Nimetön
Nimetön
17.03.2015 21:21

Eikö tämä esimerkki ole vähän… köh* yksinkertainen/harhaanjohtava? Molemmissa yhtiöissä lähtökohta on 4 % osinkotuotto ja ainoa ero on se että toinen kasvattaa osinkoa..? Eikö samantien voisi sanoa, että on sama lähtökohta mutta vain toinen on voitollinen? Vastaus on itsestäänselvä. Omasta mielestä tämä on todenmukaisempi skenaario: Yhtiö A jakaa ison osan tuloksesta ulos ja toimii erittäin konservatiivisella alalla esim. teleoperaattorina ja osinkotuotto on 7 % vuodessa. Yhtiö B toimii toisella alalla ja osinkotuotto on 3,5 %. Tälle yhtiölle on ennustettu x määrä kasvua seuraavaksi y vuodeksi. Tässä tilanteessa pitää oikeasti miettiä kumpaan kannattaa sijoittaa. Kuinka kestävällä pohjalla on ennusteet yhtiön B… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
25.03.2015 22:16

Graafissa näyttäisi olevan virhe 20. vuoden kohdalla sinisessä palkissa.