Osinkokasvu ratkaisee

Tämän vuoden osinkokevät alkaa kääntyä jo ehtoopuolelle, pois lukien Nokia, joka jakaa nykykurssilleen noin 5,5 prosentin voitonjaon vasta kesäkuussa. Osingot ovat kaikki kaikessa pitkäjänteiselle sijoittajalle, joka ei ole aikeissa myydä osakkeitaan. Hänelle osingonjako muodostaa sijoitusaikana ainoan rahaksi realisoituvan tulovirran. Esittelen tässä merkinnässä lyhyesti kuusi tapaa, joiden avulla sijoittaja voi kasvattaa osakesalkkunsa vuotuista osinkokertymää, joka realisoituu passiiviseksi tuloksi.

Tässä merkinnässä tarkastelen tilannetta, jossa sijoittajan oletetaan olevan aktiivisessa salkun rakentamisvaiheessa. Toisin sanoen hänen sijoitussuunnitelmansa ei ole kääntymässä pääoman käyttämisen puolelle, eikä hänen arkinen elämänsä edellytä pääoman irrottamista salkusta. Tilanne on tietenkin tässä esimerkissä monessa kotitaloudessa täysin poikkeuksellinen, mutta lähtökohta mahdollistaa parhaiten osinkokasvun merkityksen alleviivaamisen pitkän tähtäimen sijoitustoiminnassa.

Osake on tulevien osinkojensa arvoinen

Pitkällä aikavälillä osakekohtaisen osinkovirran kasvu on edellytys osakkeen pysyvälle kurssinousulle. Toki osakekurssi sahaa ja seilaa yleensä huomattavasti osinkovirran kehitysuraa voimakkaammilla aalloilla, mutta vuosien mittaan osakkeen ja osakekohtaisen osingon urat ovat samanmuotoiset ja kulmakertoimeltaan yhtä jyrkät.

Samaa osinkokasvun ajatusmallia on mahdollista soveltaa myös sijoittajan koko osakesalkun tasolle. Näin salkun yhteenlaskettujen osinkojen tulisi nousta vuosi toisensa jälkeen, jotta sijoitusten markkina-arvolla olisi eväät pysyvään nousutrendiin.

Lähtökohta perustuu siihen, että mitä enemmän yhtiöt kykenevät jakamaan voittoa omistajilleen, sitä arvokkaampia ne ovat. Kun mietit pörssistä pois ostettavaa yhtiötä, sen uusi omistajahan ei näe enää päivän kurssinoteerauksia, vaan saa omistuksestaan tuottoa ainoastaan osinkoina, eli osuutena liiketoiminnan voitosta. Voittojen tarkastelun tuleekin olla sijoitusanalyysin ja erityisesti yhtiövalinnan keskiössä, koska omistajille ei voida jakaa voittona osuutta esimerkiksi yhtiön myynnistä.

Käytännössä sijoittaja voi laskea osakesalkkunsa osinkokertymän kertomalla osakelaji kerrallaan salkussa olevan osakemäärän yhtiön maksamalla osakekohtaisella osingolla (brutto-osinko ennen veroja ja mahdollisia sijoituslainan korkoja). Tästä summasta sijoittajan tulee vähentää osinkoveron määrä, jolloin vastaukseksi muodostuu osakelajikohtainen netto-osinko. Sijoittaja saa selville koko salkun ”todellisen” osinkokertymän summaamalla nämä osakelajikohtaiset netto-osingot yhteen.

Salkun osinkovirran kasvattaminen käytännössä

Pitkäjänteisen osakkeenomistajan osinkokertymä kasvaa parhaimmillaan usean tekijän samanaikaisesta myötävaikutuksesta. Luettelen seuraavassa lyhyesti kuusi näkökulmaa, joiden kautta osinkoteemaa on mahdollista tarkastella laajassa mittakaavassa.

1) Pörssiyhtiö kasvattaa nettotulostaan, jolloin sillä on jaettavaa omistajille enemmän kuin aiempina tilikausina. Tämä on osingonjaon pitkän aikavälin kasvun näkökulmasta olennaisin tekijä. Yhtiö ei voi nostaa rajattomasti osingon osuutta tuloksestaan, joten absoluuttisen voittokertymän määrä asettaa luonnollisen rajoitteen osakekohtaisen voitonjaon kasvulle ennemmin tai myöhemmin – mutta vain siinä tapauksessa, että nettotulos ei kasva. Voittojen kasvua tulee tarkastella nimenomaan osakekohtaisin tunnusluvuin, jotta liiketoiminnan absoluuttisen kokoluokan kasvu ei tapahdu vain uusia osakkeita painamalla.

2) Pörssiyhtiö nostaa osingonjakosuhdettaan, jolloin aiempaa suurempi prosenttiosa tuloksesta jaetaan osinkoina omistajille. Jos yhtiön näkökulmasta välttämättömien investointien tai vakavaraisuuden kasvattamisen tarve pienenee jatkossa suhteessa historialliseen tasoon, on osakkeenomistajia mahdollista palkita vuosittain osingolla, jonka suuruus kasvaa suhteessa yhtiön vuodessa ansaitsemaan nettotulokseen. Vastaavasti yhtiö, jonka vakavaraisuus vaatii kohentamista, joutuu usein tinkimään osingonjakosuhteesta.

3) Sijoittaja ostaa osingoilla lisää pörssiyhtiön osakkeita, jolloin seuraavan vuoden osingot saadaan kasvaneelle osakemäärälle. Tällä metodilla sijoittajan saamat rahamääräiset osingot kasvavat vuodesta toiseen, vaikka edellä kuvatut yhtiöt absoluuttinen nettotulos ja osingonjakosuhde säilyisivät vakiona (eivätkä siis kasvaisi lainkaan). Tämä perustuu siihen, että salkussa olevien osakkeiden lukumäärän noustessa asteittain sijoittaja omistaa suhteellisesti kasvavan osuuden itse yhtiöstä, joten hänelle kuuluu liiketoiminnan nettotuloksesta aiempaa suurempi osa.

4) Pörssiyhtiö ostaa markkinoilta takaisin omia osakkeitaan, jolloin kaikkien yhtiön liikkeellä olevien osakkeiden lukumäärä laskee. Tämä johtaa siihen, että yksittäistä jäljelle jäävää osaketta kohden jaettava rahamääräinen osinkosumma kohoaa. Omien osakkeiden takaisinosto on käteisosingolle vaihtoehtoinen voitonjaon muoto, josta on yhtiöön jäävälle pitkäjänteiselle osakkeenomistajalle eniten hyötyä silloin, kun yhtiön arvostustaso on matala. Tällöin yhtiö saa mitätöityä ”samalla rahalla” enemmän osakkeita eli suuremman osuuden yhtiöstä.

5) Osinkoverotus kevenee (ei koske Suomea), jolloin sijoittaja maksaa saamistaan osinkotuloista vähemmän veroa kuin aiempien tilikausien osingoistaan. Vastaavasti osinkoverotuksen kiristyminen johtaa sijoittajan saamien netto-osinkojen pienenemiseen kertaluonteisesti, jos muut tekijät säilyvät ennallaan. Osinkoverotuksen tasolla on selvä vaikutus siihen, kuinka paljon sijoittajalle kotiutuu voittovaroja nettomääräisesti uusien osakkeiden ostoja varten. Toisaalta osinkoverotuksen muutokset voivat johtaa tilanteeseen, jossa pörssiyhtiö suosii voitonjaossaan kasvavassa määrin pääoman palauttamista ja omien osakkeiden takaisinostoja, jotka siirtävät yksityissijoittajan verorasituksen osakkeiden mahdolliseen luovutushetkeen.

6) Sijoittaja säästää ja sijoittaa itse lisää pääomaa osakemarkkinoille. Tämä elementti kartuttaa osakesalkun osinkokertymää erityisesti sijoitusuran alkuvaiheessa, kun lisäsijoitukset kasvattavat koko salkun markkina-arvoa tuntuvasti. Aloittelevan sijoittajan kannattaa tehdä lisäostot ajallisesti ja tasaisin euromäärin hajautettuna, jotta keskimääräinen hankintahinta ja keskimääräinen osinkotuotto saavutettaisiin mahdollisimman todennäköisesti.

Henkilökohtaisesti koen, että voin vaikuttaa omaan sijoitustoimintaani merkittävimmin kolmannen kohdan kautta. Osinkotekijöistä viides liittyy poliittiseen päätöksentekoon, jota on vaikea ennakoida edes muutaman vuoden tähtäimellä eteenpäin. Sijoittaja voi vaikuttaa tähän ulottuvuuteen itse korkeintaan äänestyskopissa. Viimeksi mainittu kuudes tekijä lisää jokaisen salkun osinkokertymää, mutta pidempään sijoittaneille vaikutus jää suhteessa vähäisemmäksi kuin aloitteleville sijoittajille.

Nykyisessä markkinatilanteessa en pidä järkevänä, että yritysjohto päättäisi harjoittaa neljännen mukaisia omien osakkeiden takaisinostoja, koska arvostustasot eivät ole yleisesti alhaisia.

Koska suosin omissa yhtiövalinnoissani osakekohtaisen osingonjaon kasvattajia, en toivo salkkuyhtiöideni nostavan toisen kohdan mukaisia osingonjakosuhteitaan lähelle sataa prosenttia (koska tuloksesta täytyy jäädä riittävästi pääomia kasvuinvestointeihin, jotka onnistuessaan mahdollistavat asteittaisen osinkokasvun).

Mainituista tekijöistä ensimmäinen kohoaa sijoituskohteiden analyysissä kolmannen tekijän ohella keskeiseksi ulottuvuudeksi, johon voi itse aktiivisesti vaikuttaa omilla valinnoillaan. Käytännössä huomio kohdistuu yhtiövalinnassa kilpailuetuun, yritysjohdon laatuun ja liiketoiminnan kannattavuuteen.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Jim Nix / Nomadic Pursuits via Foter.com CC BY-NC-SA

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
11.05.2016 11:22

Itselleni kohta 6 on tärkein sillä olen vasta sijoitusurani alkuvaiheessa, eikä kohdan 3 osinkojen uudelleensijoittamisella tee vielä niin isoja ostoja varsinkin kun verottaja vie 25,5%.

Terveisin,
Osinkokuningas
http://www.osinkokuningas.com

Nimetön
Nimetön
11.05.2016 21:14

Oi jospa tässä maassa kerran saisi osinkonsa verotta. Tai siis verot maksettaisiin vasta, kun voitot ulostaa salkusta pois. Nyt oikein kannustetaan käyttämään pankkiirisetien kalliita rahastoja ja vakuutuskuoria, joista palkkiot valuvat parempiin suihin.
Korkoa korolle ei oikein toimi näillä Suomen pakkoveroilla.