Osinkoja neljännesvuosittain?

Keskiviikkona (28.10.2015) Citycon ilmoitti ehdottavansa yhtiökokoukselle, että ensi vuodesta lähtien yhtiökokouksen päättämä varojenjako (osinkoina ja/tai pääomanpalautuksina) jaettaisiin yhtä suurina erinä neljännesvuosittain. Samalla Citycon ilmoitti tavoitteekseen ehdottaa 0,15 euron varojenjakoa vuodelta 2015. Osinkopolitiikkansa mukaan yhtiö jakaa yli 50 prosenttia tilikauden voitosta kiinteistöjen käyvän arvon muutokset pois lukien.

Cityconin ilmoitus saattaa enteillä kvartaaliosinkojen tuloa laajemminkin Suomeen. Nokiakin on väläytellyt siirtymistä neljännesvuosijakoon tekemättä kuitenkaan päätöstä asiassa. Parhaimmillaankin kestänee vuosia, ennen kuin tämä käytäntö mahdollisesti yleistyy.

Aivan uudesta asiasta ei toki oli kysymys. Orava Asuntorahasto listautui pörssiin 14.10.2013 ja on koko ajan jakanut osinkoa neljännesvuosittain. Vuoden 2015 aikana Orava on maksanut tai maksaa 0,30 euroa maaliskuun, kesäkuun ja syyskuun lopussa sekä 30.12.2015. Orava on kuitenkin erikoistapaus eli REIT-muotoinen kiinteistörahasto, joka on pääosin vapautettu veronmaksusta, kunhan se jakaa vähintään 90 % katsauskauden voitosta poislukien sijoituskiinteistöjen realisoitumaton käyvän arvon muutos.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kvartaaliosinko on ollut yleinen jo vuosikymmeniä. Mitä tällaiseen käytäntöön siirtyminen merkitsisi meillä ja onko kyseessä hyvä tai huono asia?

Sijoittajan kannalta olisi ilmeinen etu, että osakesalkun tuottama kassavirta kertyisi nykyistä tasaisemmin pitkin vuotta. Yhtiöillä puolestaan on harvoin koko kevään osingonjakoa vastaava rahamäärä kassassaan. Niiden kassahallinnan ja maksuvalmiuden kannalta olisi todennäköisesti helpotus, että osingot voitaisiin jakaa useassa erässä.

Nollakorkojen maailmassa on ehkä turhaa puhua mahdollista korkovaikutuksista, mutta koko osingon saaminen heti keväällä yhtiökokouksen jälkeen tarjoaa osakkeenomistajalle mahdollisuuden saada korkotuottoa näille varoille verrattuna siihen, että osa kertyy vasta myöhemmin. Yhtiön kannalta tilanne on luonnollisesti päinvastainen, kun maksuvelvollisuuden siirtyminen vähentää muun muassa tarvetta turvautua luottolimiittien käyttöön.

On epäselvää, vaikuttaisiko osinkojen jakaminen neljännesvuosittain lainkaan pörssien kaikkialla havaittuun kausiluontoisuuteen. Tosiasia on kuitenkin, että kurssikehitys pääsääntöisesti on vahvempi alkuvuonna kuin syksyllä. Kevääseen ajoittuva osingonjako on omiaan korostamaan tätä kausiluontoisuutta, koska osa osinkotuloista käytettäneen uusiin osakesijoituksiin. On nurinkurista, että tällaisia varoja ei ole käytettävissä syys-lokakuussa, jotka tilastojen valossa ovat olleet vuoden heikoimmat pörssikuukaudet ja tarjolla olisi tavallista edullisempia ostokohteita.

Maksuerien kasvattaminen lisää kirjanpitäjäen työtaakkaa. Siitä aiheutuu myös lisää epätietoisuutta siitä, sisältääkö osake oikeuden seuraavaan osinkoerään tai ei. Tänäänhän tilanne on varsin yksinkertainen: kun ostaa osakkeita viimeistään yhtiökokouspäivänä, kokouksen päättämä osinko sisältyy osakekurssiin ja tulee osakkeen ostajalle. Yhtiökokousta seuraavana päivänä osakekurssi laskee suurin piirtein osingon verran, kun osinko irtoaa osakkeesta. Tässä tapauksessa osakkeen myyjä saa osingon.

Kun osinkoa jaetaan pitkin vuotta, tieto mahdollisesta osinko-oikeudesta hämärtyy. Olettakaamme, että yhtiö suorittaa varojenjakoa nelännesvuosittain ja että seuraava osinkoerä maksetaan 30.10.2015. Osingonmaksun täsmäytyspäivä olisi tällöin 23.10.2015 eli viisi arkipäivää aikaisemmin. Koska osakekauppojen selvitys vie kaksi arkipäivää, 21.10.2015 on viimeinen päivä ostaa osaketta osinkoineen. Seuraavana päivänä osinkoerä irtoaa osakkeesta ja kuuluu osakkeen myyjälle. Kuinkahan moni osaa laskea nämä päivät oikein, kun osinkoerän maksuajankohta on tiedossa?

On ilmeistä, että osingonjako neljännesvuosittain soveltuu parhaiten aktiivista ja ennakoitavaa osinkopolitiikkaa harjoittaville yhtiöille eli niille, jotka yleensä menestyvät hyvin pitkän aikavälin tuottovertailuissa. Selvityksemme suomalaisten pörssiosakkeiden kokonaistuotosta 28.2.2002–31.8.2015 (Osakesäästäminen palkitsevaa 2000-luvulla, 12.9.2015, ja Onko yhtiön suuruudella väliä?, 27.9.2015) osoitti kuinka kiinteä osingon kasvun ja osakkeen arvonnousun välinen yhteys on pitkällä aikavälillä.

Amerikkalainen Ned Davis Research on tutkinut S&P500-indeksin sisältyvien yhtiöiden osingot ajanjaksolta 31.1.1972–31.12.2013. Yhtiöt jaettiin kolmeen ryhmään, “Dividend Growers/Initiators”, “Dividend-Paying Stocks” ja “Non-Dividend Paying Stocks”. Vuotuinen kokonaistuotanto oli osingon kasvattajien ryhmässä keskimäärin  10,07 %, osinkoa maksavien ryhmässä 9,28 % ja osingottomien ryhmässä 2,34 %. Keskiarvo oli ilman yhtiökohtaista painotusta 7,64 %.

Ned Davis Reearch havaitsi myös, että standardipoikkeama eli käytännössä riskitaso oli alhaisin aktiivista osinkopolitiikkaa harjoittavissa yhtiöissä. Mielinkiintoinen havainto oli myös, että pörssinousujen aikaan (Bull Markets) tuottoerot edellä mainittujen ryhmien välillä supistuivat tuntuvasti. Sen sijaan osingon kasvattajat ja muutkin osinkoa maksavat yhtiöt kehittyivät huomattavasti osingottomia paremmin laskukausien (Bear Markets) aikana.

Meillä on Nokian osakkeita.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
01.11.2015 09:37

Kannatettava ajatus ehdottomasti neljännesvuosittain jaettavat osingot. Syystä että sijoittaja pystyy helpommin toimimaan osakemarkkinoilla koska käteistä virtaa tilille tasaista tahtia. Ja sen lisäksi on helpompi seurata yhtiöitten kykyä ja halua maksaa osinkoja. Nythän on niin että on vaikea ennakoida aivan tarkkaan osinkotuloja, koska yhtiökokous voi tammikuussa päättää normaalia pienemmästä osingosta tai jättää osingot kokonaan maksamatta esim.investointeja varten. Ja tämä aiheuttaa etenkin velkavipua käyttävälle sijoittajalle hieman päänvaivaa.