Osingonkasvattajat Helsingin pörssissä

Edellisen blogimerkinnän jälkeen minulta on usean toimesta tiedusteltu, mitkä yhtiöt ovat historiallisesti onnistuneet osinkonsa kasvattamisessa. Näitä kohteita omistamalla sijoittaja on siis voinut vuodesta toiseen kasvattaa omalle hankintahinnalleen saatavaa osinkotuottoa, ja osingot uudelleensijoittamalla myös kasvattaa salkkuaan korkoa korolle. Helsingin pörssissä useat yhtiöt ovat kasvattaneet osakekohtaista osinkoaan jo monta vuotta putkeen. Listaan tässä merkinnässä nämä yhtiöt osinkohistorioineen.

Pörssiyhtiö ansaitsee osinkoaristokraatin tittelin Euroopassa, jos se kykenee kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan (euroa per osake) vähintään 10 vuotta yhtä soittoa. Suomessa ei ole toistaiseksi yhtään pörssiyhtiötä tässä kategoriassa, mutta Raisio on vaaravyöhykkeellä nousta pian Suomen ensimmäiseksi osinkoaristokraatiksi.

Osingonjaon kasvattajiin sijoittamisessa on kantavana ajatuksena tavoitella sijoitustuottoa vuosittain kasvavana osinkovirtana suoraan itse yhtiöltä – ei pikaisena kurssinousuna muilta sijoittajilta. Tässä yhteydessä on kyse salkun passiivisten tulojen kasvattamisesta. Toisaalta osingonjaon pitkän aikavälin kasvun track record kertoo paljon myös alla olevan liiketoiminnan laadusta – osinkojen kasvusarjahan maksetaan suhdanteiden yli yhtiön kasvavasta tuloskunnosta.

Tietysti vuosien mittaan voitonjaon kasvattajan osakekurssikin seuraa osingonjaon kehitystrendiä, mutta yleensä nimenomaan tässä järjestyksessä: liiketoiminnan menestys tukee pitkän aikavälin kurssinousua, koska yhtiön kuin yhtiön osake on jäljellä olevana elinaikanaan maksettavien osinkojen (nyky)arvoinen. Mitä jyrkempi on yhtiön osingonmaksukyvyn nousulatu, sitä jyrkempi on todennäköisesti myös osakekurssin nousukulma ajan mittaan (ei kuitenkaan koko ajan käsi kädessä).

Osinko on eräänlainen pohjatuotto, jonka sijoittaja saa kurssivaihteluista riippumatta. Siksi osingonjaon kasvutrendillä olevan yhtiön omistajan passiiviset tulot kasvavat vuosittain, vaikka kurssit syöksyisivät sementtiin. Tämän huomioiden sijoittaja voi keskittää energiansa kurssikäyrän seuraamisen sijaan moneen muuhun aktiviteettiin.

Nollakorkojen maailmassa tuottohakuiset korkosijoittajatkin etsivät ennustettavia osinkoyhtiöitä pörssistä. Korkosijoittaja rinnastaa vuotuisen osakekohtaisen osingon korkokuponkiin, joka sijoituskohteesta irtoaa eli tuloutuu vuosittain. Kuponkiin, joka irtoaa riippumatta osakekurssin liikkeistä tai päivän markkinauutisista. Useissa korkosijoituksissa kuponki on tänään historiallisen alhainen. Koska keskuspankkien toimet ovat johtaneet alhaisten korkojen aikakauteen, ovat pörssin osinko-osakkeet nyt suosittuja myös muiden kuin perinteisten osakesijoittajien silmissä.

Raision ohella muita vähintään vuodesta 2009 lähtien osinkoaan kasvattaneita suurehkoja kotimaisia yhtiöitä ovat Amer Sports, Fiskars, Huhtamäki, Kone, Sampo ja Tieto. Seuraavassa on listattu mainittujen yhtiöiden osakekohtaisten osinkojen viimeaikainen kehityskaari. Kyse on vuotuisista perusosingoista ja niiden keskimääräisistä kasvuprosenteista korotussarjan alusta.

Amer Sports

2009: 0,16 EUR
2010: 0,30 EUR
2011: 0,33 EUR
2012: 0,35 EUR
2013: 0,40 EUR
2014: 0,45 EUR
2015: 0,55 EUR
2016: 0,62 EUR*

Keskimääräinen vuosikasvu: 21,3 %

Fiskars

2008: 0,50 EUR
2009: 0,52 EUR
2010: 0,60 EUR
2011: 0,62 EUR
2012: 0,65 EUR
2013: 0,67 EUR
2014: 0,68 EUR
2015: 0,70 EUR
2016: 0,71 EUR*

Keskimääräinen vuosikasvu: 4,5 %

Huhtamäki

2008: 0,34 EUR
2009: 0,38 EUR
2010: 0,44 EUR
2011: 0,46 EUR
2012: 0,56 EUR
2013: 0,57 EUR
2014: 0,60 EUR
2015: 0,66 EUR
2016: 0,73 EUR*

Keskimääräinen vuosikasvu: 10,0 %

Kone

2009: 0,325 EUR
2010: 0,45 EUR
2011: 0,70 EUR
2012: 0,875 EUR
2013: 1,00 EUR
2014: 1,20 EUR
2015: 1,40 EUR
2016: 1,55 EUR*

Keskimääräinen vuosikasvu: 25,0 %

Raisio

2006: 0,03 EUR
2007: 0,04 EUR
2008: 0,07 EUR
2009: 0,09 EUR
2010: 0,10 EUR
2011: 0,11 EUR
2012: 0,12 EUR
2013: 0,13 EUR
2014: 0,14 EUR
2015: 0,16 EUR
2016: 0,17 EUR

Keskimääräinen vuosikasvu: 19,0 %

Sampo

2008: 0,80 EUR
2009: 1,00 EUR
2010: 1,15 EUR
2011: 1,20 EUR
2012: 1,35 EUR
2013: 1,65 EUR
2014: 1,95 EUR
2015: 2,15 EUR
2016: 2,30 EUR

Keskimääräinen vuosikasvu: 14,1 %

Tieto

2009: 0,50 EUR
2010: 0,70 EUR
2011: 0,75 EUR
2012: 0,83 EUR
2013: 0,90 EUR
2014: 1,00 EUR
2015: 1,10 EUR
2016: 1,37 EUR*

Keskimääräinen vuosikasvu: 15,5 %

Kaikki 2016-sarakkeen osingot ovat osakekohtaisia perusosinkoja per yhtiö tuoreista tilinpäätöstiedotteista, eli ne ovat kevään 2017 osinkoehdotuksia* yhtiökokoukselle. Ehdotusten osalta kasvuprosentit on laskettu sen mukaan, että ehdotukset menevät läpi (mihin sisältyy riski).

Lopuksi on tietenkin syytä vielä muistuttaa, etteivät historialliset kasvuprosentit takaa mitään tulevasta, mutta ehkä ne voivat kuitenkin antaa kiinnostuksen tutustua yhtiöihin tarkemmin. Kuitenkin kasvuprosenttien kohdalla on hyvä pitää maltti matkassa, koska nykyisten osinkokasvattajien sarja alkaa lähtökohtaisesti finanssikriisistä, jolloin talous oli poikkeuksellisen heikossa hapessa. Siten kasvuprosenttien laskennassa epäileväinen sijoittaja voisi pitää lähtötasoa matalana.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Sammon osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Blogi on päivitetty 3.3.2017 täydennetyin kevään 2017 osinkoehdotuksin kaikilta merkinnässä käsitellyiltä yhtiöiltä.

Photo credit: Aristocrats-hat via Foter.com / CC BY-NC

Jukka Oksaharju
Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
03.02.2017 19:30

Toivotaan että Raisio nostaa taas osinkoaan niin saadaan vihdoin eurokraatti tänne Suomeenkin!

Nimetön
Nimetön
03.02.2017 20:08

Ottamalla tarkastelujakson aloitushetkeksi 2009 on hiukan huono idea. 2007 olisi parempi ja siinä vaiheessa moni kyseisistä osakkeista tippuisi pois.

Nimetön
Nimetön
15.02.2017 10:38

Terve!

Kiinnostava juttu! Osinkosijoittajana olisin kovasti kiinnostunut vastaavasta jutusta koskien muita pohjoismaiden pörssejä.