Osallistuisimmeko Twitterin listautumiseen?

Sosiaalisen median kasvuraketti Twitter listautuu alkavan viikon torstaina 7. marraskuuta New Yorkin pörssiin. Millainen on yhtiön ja sen osakkeen arvostustaso listautumishetkellä? Entä millainen on Twitterin markkina-asema sosiaalisen median toimialan sisällä?

Ensin yhden kappaleen verran faktatietoa siitä, mikä on Twitter. Se on ns. moderni mikroblogipalvelu, johon liittyminen on käyttäjälleen ilmaista. Palvelussa on mahdollista kommunikoida muiden ns. twiittaajien kanssa lähettämällä ”twiittejä” eli maksimissaan 140 merkin pituisia viestejä. Twiitteihin on mahdollista lisätä tekstin lisäksi esimerkiksi linkki internet-sivustolle tai kuvamateriaaliin. Palvelun käyttäjät voivat seurata toisiaan ja tulla toistensa seuratuiksi. He voivat myös merkitä mieluisia twiittejä suosikkeihinsa tai jakaa niitä omille seuraajilleen ns. uudelleentwiittaamalla. Käyttäjän ei ole pakko profiloitua Twitterissä kuvalla omasta naamastaan, vaan palvelua voi käyttää myös ns. “munapäänä”. Empiiristen havaintojen perusteella osa palvelun käyttäjistä näyttää yhdistävän onnistuneesti molemmat ominaisuudet.

Kuukausittain Twitterillä on aktiivisia käyttäjiä 232 miljoonaa. Se on aavistuksen verran vähemmän kuin toisella sosiaalisen median kasvuyhtiöllä, LinkedInillä, jota käyttää kuukausittain 238 miljoonaa käyttäjää. Aktiivisten kuukausikäyttäjien mittarilla tarkasteltuna Facebook on vertailuryhmässä edelleen ylivoimainen, sillä palvelua käyttää jopa 1,15 miljardia käyttäjää.

Twitter on sosiaalisen median jättiläisistä toistaiseksi selvästi pienin myös liikevaihdolla mitattuna. Twitterin liikevaihto on viimeisiltä 12 kuukaudelta 534 miljoonaa dollaria. LinkedInin liikevaihto on 1,24 miljardia dollaria, siinä missä Facebookin liikevaihto on kohonnut jo yli 6,1 miljardin dollarin. Vertailuryhmän merkittävästi suuremmasta kokoluokasta päätellen Twitterin kasvupotentiaali on myynnin näkökulmasta erinomainen.

Yhdistämällä edeltäviä lukemia on mahdollista havaita Twitterin keskeisin tulevaisuuden haaste – kuinka rahastaa aktiiviset käyttäjät? Koska palvelu on suurelle käyttäjämassalle pääsääntöisesti ilmainen, tulee raha hankkia tavalla tai toisella esimerkiksi mainostajilta. Twitter on onnistunut siinä toistaiseksi kolmikosta heikoiten: käyttäjää kohden laskettavia liikevaihtodollareita Twitter kerää parhaillaan 2,3 per tilikausi. LinkedInin ja Facebookin vastaavat lukemat ovat selvästi yli viiden. Sijoittajan tulkinnan varaan jää, onko tämä Twitterin uhka vai mahdollisuus. Onko Twitterin käyttäjistään keräämissä yksilöintitiedoissa esimerkiksi sellaisia pysyviä puutteita, jotka saavat potentiaaliset kohdistavat mainostajat vetäytymään myös jatkossa?

Sosiaalisen median vertailuryhmän sisällä sijoittajat siis epäilevät toistaiseksi eniten Twitterin kykyä realisoida käyttäjämäärät rahavirraksi. Seuraava kuva osoittaa huolenaiheen olevan perusteltu, sillä Twitter saa kerrytettyä joukosta selvästi vähiten liikevaihtoa suhteessa palvelun aktiiviseen käyttäjään:

Sosiaalisen median yhtiöiden liikevaihdot aktiivikäyttäjien määriin verrattuna

Edeltävään kuvaan viitaten sekä LinkedIn että Facebook ovat onnistuneet kasvattamaan käyttäjäkohtaista liikevaihtoaan selvästi pörssilistautumisen jälkeen. On kysymysmerkki, onnistuuko Twitter koskaan muuttamaan aktiivisten käyttäjien määränsä myös tulovirraksi. Pörssilistautuminen siihen tuskin yksinään auttaa. Lähtötilanteen verrattain mataliin lukuarvoihin viitaten myynnin moninkertaistamisen pitäisi kuitenkin olla aktiivikäyttäjämäärään nähden mahdollista, koska toimialalla muutkin ovat siihen jo todisteellisesti kyenneet. Tämä onkin osa Twitterin mahdollista houkuttelevuutta kasvuosakkeena.

Sosiaalisen median osakkeista kiinnostuneen piensijoittajan näkökulmasta saattaa olla mielenkiintoista vertailla yhtiöitä myös osakkeiden yksikköhintojen – ei siis esimerkiksi nettovelat huomioivien yritysarvojen tai edes koko osakekannan markkina-arvojen – mukaan. Tällä mittarilla Twitterin osakkeen yksikköhinta on joukosta alhaisin, sillä se asettuu ennakkotietojen mukaan noin 20 dollarin hintatasolle. Facebookin osakkeen yksikköhinta on miltei 50 dollaria, ja LinkedInin jopa 220 dollaria. Piensijoittajan näkökulmasta kynnys ryhtyä sosiaalisen median yhtiön osakkeenomistajaksi on siis matalin Twitterin kohdalla.

Vertaan kuitenkin yksikköhintojen lisäksi myös sosiaalisen median yhtiöiden osakekantojen markkina-arvoja. Tästä näkökulmasta Twitter on selvästi pienin yhtiö. Tarkoittaako se sitten suurinta kasvupotentiaalia, on varmaankin asia erikseen. Twitterin osakekannan markkina-arvo asettuu ennakkotietojen mukaan noin 11 miljardin dollarin hintatasolle. LinkedInin vastaava arvo on noin 25 miljardia dollaria, ja Facebookin jopa noin 125 miljardia dollaria. Facebookin korkein arvostus viiteryhmässä on mahdollista perustella esimerkiksi yhtiön selvästi parhaimmaksi osoittautuneella kyvyllä tuottaa nettotulosta:

Sosiaalisen median yhtiöiden nettotulokset aktiivikäyttäjien määriin verrattuna

Toistaiseksi heikon tuloskehityksen ohella huomionarvoista on, että itse Twitter ei saa listautumisessa 11 miljardia dollaria, sillä yhtiö myy ”vain” 70 miljoonaa osaketta listautumisen yhteydessä. Listautumisen yhteydessä muodostuvasta lopullisesta osakekohtaisesta hintahaarukasta (ennakoitu 17–20 dollaria per osake) riippuen yhtiö saa kassaan näin ollen ”vain” 1,2–1,4 miljardia dollaria kasvuhankkeidensa rahoitusta varten. Ei sekään ole pieni raha kasvuinvestointeihin, mutta selvästi pienempi kuin yhtiön listautumisessa syntyvä osakekannan markkina-arvo. Ero on tärkeä käsittää siitä näkökulmasta, että Twitterin kassassa ei suinkaan ole listautumispäivänä saman verran rahaa kuin on osakkeen pörssihinta.

Kun sijoittaja yhdistää tässä merkinnässä esitetyt sosiaalisen median yhtiöiden liikevaihtojen suuruusluokat ja osakekantojen markkina-arvot, selviää varsin yksinkertaisella jakolaskulla, että sosiaalisen median yhtiöiden osakkeista maksetaan parhaillaan noin 20 kertaa yhtiöiden kerryttämän liikevaihdon – ei siis liikevoiton – verran. Jokainen lisädollari myyntiin tekee näin ollen nykyarvostuksella yhtiön osakekannan markkina-arvoon 20 dollaria lisähintaa. Tämä ei kuulosta välttämättä kovin kestävältä, ainakaan ilman todisteita pysyvällä tavalla korkeaksi asettuvasta yhtiötason suhteellisesta kannattavuudesta.

On päivänselvää, että Twitter listautuu osakkeen arvonmäärityksen näkökulmasta malliesimerkkinä kasvuyhtiöstä. Yhtiö perustettiin vasta vuonna 2007, joten on todellisen liiketoiminnan näkökulmasta varsin todennäköistä, että yhtiökohtainen kasvu on rahavirtojen osalta enimmäkseen vasta edessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita suoraan sitä, että yhtiön osakkeenomistajalle olisi tarjolla takuutuottoa. Yritystoiminnan kasvu ei nimittäin ole sama asia kuin omistaja-arvon kasvu.

Kasvuosakkeen yleiskuvaukseen on syytä kiinnittää huomiota, koska nimenomaan kasvuyhtiöksi Twitter istuu erinomaisen hyvin määritelmän näkökulmasta. Kasvuosakkeet tarjoavat oletettavasti vauhdikkaita kurssimuutoksia ja tuntuvia tulevaisuuden kasvuodotuksia. Kolikon kääntöpuolella toimivat arvosijoittajat, jotka etsivät jo historiassa suorituskykynsä osoittaneita ja nykyhetkellä mittavaa netto-omaisuutta omaavia yhtiöitä.

Twitterin – kuten muidenkin kasvuyhtiöiden – kohdalla kasvusijoittajat haluavat ostaa liiketoimintoja, joiden tulostaso kohenee konsensusodotusten mukaan nopeasti lähitulevaisuudessa ja myös kauas tulevaisuuteen. Heitä ei haittaa vaikka yhtiö omistaisi nykyhetkellä vain hiiriä ja näppäimistöjä, jos netto-omaisuutta kertyy ennusteiden mukaan tulevaisuudessa jyrkällä nousukertoimella.

Kasvuyhtiön tunnuspiirteinä ovat korkeat P/BV- ja P/E-luvut sekä alhainen osinkotuotto suhteessa osakkeen nykyhintaan. Nämä tuntomerkit Twitter täyttää listautumisessaan erittäin hyvin. Kokonaisuutta tarkastellen kasvusijoittaja etsii osakemarkkinoilta yhtiöitä, joiden liiketaloudellinen kehitys on odotusten – ei siis välttämättä jo toteutuneen – mukaan pörssin keskimääräistä kasvuvauhtia vauhdikkaampaa. Optimistisin lasein tarkasteltuna on täysin mahdollista, että kasvuyhtiö – Twitter mukaan lukien – saavuttaa ja jopa ylittää sille asetetut kasvutavoitteet. Tällöin myös yhtiön osakkeen kehitys on yleensä kaunista katseltavaa.

Kasvusijoittajan riskinä on kuitenkin yhtiön mahdollinen muuttuminen arvoyhtiöksi: näin tapahtuu, jos yhtiön todellisen liiketoiminnan tulevaisuuden kasvunäkymien otaksutaan jäävän tuloksen osalta jatkossa selvästi aiemmin odotettua tai jopa markkinoiden keskimääräistä tasoa vaisummiksi. Kasvuyhtiöprofiilin menettämisessä sijoittajat hinnoittelevat matalamman tulevaisuuden kasvuodotuksen kollektiivisesti pörssiyhtiön hintaan aiempaa alhaisempien arvostuskertoimien, kuten P/BV-luvun ja P/E-kertoimen kautta. Tämä merkitsee sijoituksen markkina-arvon romahtamista sijoittajalle, joka on ostanut osakkeensa vielä kasvuodotusten vallitessa.

Sijoittajan näkökulmasta on hieman huolestuttavaa, että Twitter nostaa listautumisesitteessään itse huolenaiheeksi aktiivisten käyttäjien määrän kasvuvauhdin hidastumisen. Hieman skeptisesti voisi sanoa, että Twitterin listautumiselle on tullut kiire tämän mittarin heikentymisen vuoksi: jos muutostrendi olisi kvartaalitasolla etumerkiltään negatiivinen, olisi yhtiön hintalappu jotain aivan muuta. Hiipuva suhteellinen kasvuvauhti ilmenee myös viimeisten reilun kolmen vuoden mittaisesta aikasarjasta:

Sosiaalisen median yhtiöiden palveluiden aktiivikäyttäjien määrän kasvuprosentit kvartaaleittain

Kaikkien pörssilistattujen sosiaalisen median yhtiöiden käyttäjämäärien kasvuvauhdin suhteellinen laskutrendi on selvä. Esimerkiksi kesäkuussa 2012 Twitter-palvelua käytti 151 miljoonaa käyttäjää. Määrä kasvoi viime jouluun mennessä 200 miljoonaan. Tämän jälkeen palvelun aktiivisten käyttäjien määrä on kuitenkin kasvanut ”vain” noin 15 %, nykytasolle 232 miljoonaa käyttäjää. Sijoittajan tulee arvioida, onko aktiivisen käyttäjämäärän kasvutrendin hyytymisessä kyse saturaatiosta vai hetkellisestä notkahduksesta. Sijoittajan näkökulmasta listautumishetken alhainen kasvuvauhti voi kuitenkin olla parhaassa tapauksessa eduksi, koska yhtiöllä on mahdollisuus tarjota jatkossa myös positiivisia yllätyksiä tämän mittarin osalta.

Kaiken kaikkiaan yksittäiseen pörssiyhtiöön kohdistuvan osakesijoituksen tuotto on riippuvainen paitsi yhtiön tuloksellisuuden kasvusta, myös niistä tuloksen kasvuodotuksista, joiden vallitessa sijoittaja on osakkeensa hankkinut. Jos siis ostat osakkeen esimerkiksi silloin kun markkinat odottavat yhtiöltä 50 %:n keskimääräistä vuosikasvua mutta toteutunut kasvu jää 25 %:n tasolle, tulet yhtiön tosiasiallisesta loistavasta kasvusta huolimatta menettämään paljon rahaa. Kun kasvuyhtiöt noteerataan yleensä 20 kertaa vuosituloksella (P/E), listataan sosiaalisen median osakkeet tällä hetkellä 20 kertaa myynnin verran (P/S). Siinä ei ole turvamarginaalia dramaattisten pettymysten varalle millekään tulevaisuuden aikajänteelle.

Tulokseen nähden Twitterin P/E-arvostusta on oikeastaan mahdotonta ilmaista listautumishetkellä, koska yhtiö tekee tällä hetkellä tappiota. Alkuvuonna 2013 Twitter kirjasi liiketappiota noin 69 miljoonaa dollaria. Se toki selittyy lähinnä voimakkailla panostuksilla tulevaisuuden kasvuun. Näistä tunnusluvuista voi kuitenkin helposti päätellä, että useamman vuoden tähtäimellä matkaan lähtevän osakesijoittajan tuotto todella edellyttää erinomaista liiketaloudellista kasvua itse yhtiötasolla. Tappiollisesta yhtiöstä on vaikea maksaa pidemmän päälle 11 miljardia dollaria, kun yhtiöllä ei mitään mainittavaa kiinteääkään omaisuutta ole hinnan takeeksi. Esitettyjen tappiolukemien viitekehyksessä on muistutettava, että yhtiön ja sen osakkeen arvo on lähtökohtaisesti tulevissa voitoissa, ei menneisyyden suorituksissa. Tämän päivän sijoittaja ei hyödy eilisen menestyksestä, sanotaan hieman asioita oikoen.

Arvosijoittamisen tai turvamarginaalin periaatteet eivät tietenkään ole välttämättömiä noudatettaviksi, jos sijoitus sosiaalisen median osakkeisiin tehdään verrattain lyhyellä sijoitushorisontilla, tai jonkinlaista momentum-strategiaa noudattaen. Jos sijoittajat innostuvat kollektiivisesti Twitterin listautumisesta, voivat yhtiön ensimmäiset pörssiviikot olla varsinaista nousurallia.

Tässä skenaariossa sijoittaja kuitenkin saavuttaisi tuottonsa spekulatiivisella tavalla muilta sijoittajilta, jotka ostaisivat häneltä osakkeen eilisen hintaa korkeammalla kurssitasolla. Itse yhtiö ei listautumispäivää seuraavien viikkojen aikana varmaankaan ansaitse miljardeja kassaansa. Lyhyen aikavälin strategiassa on uskoakseni keskeisintä hallita markkinoilta poistumisen ajoittaminen. Arvosijoittajan haaste on yleensä toisenlainen, sillä hän ajoittaa enimmäkseen markkinoille tuloaan. Twitterin tapauksessa se jää merkinnässä esitettyyn viitaten tekemättä arvostuksen takia.

Yhtiökohtaisen kasvun näkökulmasta Twitter kohtaa kolme selvää haastetta: aktiivisten käyttäjien määrän kasvutrendin kiihdyttämisen, mainostulojen merkittävän kasvattamisen ja muiden nousevien sosiaalisen median toimijoiden taklaamisen. Twitterin osakkeita listautumisannin arvostuskertoimilla pitkäjänteiseen salkkuun ostavan sijoittajan on pakko uskoa, että yhtiö kykenee hallitsemaan nämä haasteet. Jos yhtiö onnistuu, voi osake hyvinkin olla lähivuosien moninkertaistuja. Jos Twitterin kasvutrendi kuitenkin katkeaa yhtiökohtaisella tasolla, muodostuu listautumiseen osallistuvan sijoittajan kohtalo hyvin samankaltaiseksi kuin Nokiaa 2000-luvun taitteessa yli 60 euron osakekohtaiseen hintaan ostaneelle. Twitter on samanaikaisesti kasvusijoittajan unelma ja arvosijoittajan painajainen.

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) myynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Nordnetissä on mahdollista käydä osakekauppaa ilman välityspalkkioita sosiaalisen median yhtiöistä Twitterin, Facebookin ja LinkedInin osakkeilla kahden viikon ajan, aikavälillä 7.–21.11.2013.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
08.11.2013 16:43

Loistava kirjoitus!