Kim/Tom Lindström
Tänään (23.1.2014) julkistettiin kutsu Outokummun ylimääräiseen yhtiökokoukseen 14.2.2014. Kokouslistalla on vain yksi varsinainen päätösehdotus: hallituksen valtuuttaminen päättämään merkintäetuoikeusannista, jossa voidaan laskea enintään 65 miljardia osaketta! Vertailun vuoksi todettakoon, että yhtiöllä on tällä hetkellä ”vain” hieman yli kaksi miljardia osaketta. Mistä oikein on kysymys?
Tosiasia on, että hallituksen valtuutus myönnetään ja että hallitus mitä todennäköisimmin heti yhtiökokouspäivänä julkaisee maksullisen osakeannin ehdot. Valtuutuksen osakemäärä on niin valtava, että todennäköisesti siitä myös käytetään huomattava osa. Jos ja kun näin käy, osakepääoman laimentamisessa tehdään uusi komea Suomen ennätys.
Koko valtuutuksen käyttö merkitsisi, että jokaisella vanhalla Outokummun osakkeella saisi merkitä peräti 31 uutta osaketta 0,01 euron kappalehinnalla! Tarkoituksenahan on kerätä 650 miljoonaa euroa uutta riskipääomaa. Outokumpu aloitti kaksi vuotta sitten epäonnisen Inoxum-kaupan yhteydessä uuden käytännön, jonka mukaan osakkeiden lukumäärä moninkertaistetaan uusmerkinnöissä. Vuonna 2012 osakkeenomistajat saivat merkitä yhdellä vanhalla osakkeella seitsemän uutta 0,79 euron merkintähintaan, minkä seurauksena osakkeiden lukumäärä kahdeksankertaistui ja osakepääoma vesittyi tuntuvasti.
Outokummulle on ilmaantunut myös seuraajia: Talvivaarassa yhdellä vanhalla osakkeella sai merkitä kuusi uutta osaketta 0,16 sentin kappalehintaan maaliskuussa 2013 ja Ixonoksessa sai yhdellä vanhalla 11 uutta osaketta 0,07 sentin kappalehintaan marraskuussa 2013. Epävirallisena suunnannäyttäjänä oli jo manan majoille mennyt Tiimari, joka syyskuussa 2011 laski liikkeeseen 10 uutta osaketta 0,09 sentin kappalehintaan jokaista vanhaa osakettaan kohti. Näiden antien merkintäsuhteet ja osakkeiden merkintähinnat paljastavat, että tällaiset epätoivoiset rahankeräykset ovat tunnusomaisia hädässä oleville yrityksille.
Laimennusantien ikävä ja väistämätön seuraus on, että osakkeen yksikköarvo pörssissä myös vesittyy. Kuinkahan moni muistaa, että vielä toukokuussa 2008 maksettiin parhaimmillaan 34 euroa Outokummun osakkeesta? Nyt kurssi on noin 45 senttiä eli runsas prosentti kuusi vuotta sitten maksetusta osakekurssista.
Mikäli osakeantivaltuutus käytetään täysimääräisesti, pörssikurssi ei voi nousta merkittävästi uusien osakkeiden merkintähintaa korkeammalle. Saisimme siis kohta tottua siihen, että Outokummun pörssikurssi liikkuisi parhaimmillaankin muutamassa sentissä, mikä pakottanee lisäämään desimaalien määrää osakkeen osto- ja myyntitarjouksiin. Tavallinen osakesäästäjäkin voisi kokea kyseenalaista iloa omistaa jopa miljoonia osakkeita.
On selvää, ettei yhtiön maine kestä tällaisia senttinoteerauksia pitkään. Ennemmin tai myöhemmin joudutaan järjestämään käänteinen splitti, jossa sadat tai tuhannet osakkeet yhdistetään yhdeksi uudeksi osakkeeksi. Joskus tällainen silmänkääntötemppu voi osoittautua menestykseksi. Paras löytämäni esimerkki on Saksasta vuonna 1923. Maassa vallitsi hurja hyperinflaatio ja kansakunta oli täysin menettänyt luottamuksensa maan valuuttana käytettyyn paperimarkkaan (saksaksi Papiermark). Inflaatio saatiin kuitenkin kertaheitolla loppumaan, kun biljoona (tuhat miljardia) paperimarkkaa vaihdettiin yhteen Rentenmarkiin, joka myöhemmin nimettiin Reichsmarkiksi.
Omistamme Outokummun osakkeita.
Kim Lindström
Miten piensijoittaja ensikertalaisen pitäisi toimia tässä tilanteessa?
Jos aikoo Outokummussa olla mukana sijoittajana, kannattaa nyt myydä osakkeet pois ja ostaa ne myöhemmin takaisin. Kaksi vaihtoehtoa 1) ostaa merkintäoikeutta viimeisenä merkintäpäivänä 1 sentin hintaan (tai alle jos mahdollista), koska merkintäoikeuden hinta tulee romahtamaan lähelle nollaa massiivisen tarjonnan seurauksena tai 2) odottaa rauhassa merkinnän jälkeistä aikaa, jolloin kurssi todennäköisesti vielä puolittuu, sieltä pohjalta sitten ostot! Ainakin Talvivaaran kohdalla tämä olisi ollut se “toimiva” strategia. Vielä toimivampi olisi toki ollut osakkeen shorttaus. Ja kannattavahan Talvivaaran sijoitus ei ole ollut, mutta mistä sitä tietää, jos yhtiö vielä pelastuu (en usko tähän, koska velkaa on miljardi euroa ja ongelmat eivät ratkea, eikä… Lue lisää >>
Siis vanha ylpeä OOY on polvillaan? Kuulusta ihan hirveältä. Kuinka nyt käy ympäristölle? Pajalassa Northland R. AB hakee lupaa aukasta uusia kaivoksia, samalla ei ole “täyttä lupaa” entiselle Kaunisvaaran toiminalle. Maa- ja ympäristöoikeus on lähettänyt 11 sivua pitkän roikan pakkopäätökksen seliittää ympäristöasiat mitkä entinen Suomalaisruotsalainen rajajokikomissio “ei ratkaissu pätevälla tavalla” . Paikalliset politikot vetivät naruista ja yllyttivät komissiota joka niisti nenästa vailinnaisen päätöksen.
Hetkinen.
“Kuinkahan moni muistaa, että vielä toukokuussa 2008 maksettiin parhaimmillaan 34 euroa Outokummun osakkeesta? Nyt kurssi on noin 45 senttiä eli runsas prosentti kuusi vuotta sitten maksetusta osakekurssista.”
Olisiko tuossa nyt jäänyt huomiomatta vai eikö tule huomioida osakeantia? Itse ainakin arvioisin vertailua tehtäessä markkina-arvoja toukokuu 2008 ja nykypäivä, en osakekohtaista hintaa.
Näyttää nyt siltä, että 37 snt keskihinnan alle pääsevät myös sijoittajan statuksen hankkineet Lindströmin veljekset ja ihan pyrkimättä.
Sen lisäksi, että tili osakkeista tehdään ostettaessa on tässä esittää Nordnetbloggareille ja Outokumpukansalle joista vain pieni osa tietää sen kuka Kemin kromikaivoksen omistaa yksi pienen pieni ehdotus.
Pankaa Ollila asialle komennolla; loput Nokia kassasta käytetään rataan Kemistä – Kirkkoniemeen, jos Nato antaa luvan.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Kukaan ei vielä tiedä mihin Nokian kassa päätyy..
Kassalla voisi rakentaa ydinvoimalan ja ostaa Outokummun osakkeet ja lopettaa Nokian liikaa lukeneiden puuhastelut.
Kenen on vastuu siitä, että Rautaruukki nettovelattomana yhtiönä maksoi osinkoja velkarahalla ja söi pääomansa kannattamattomalla tuotannolla viidessä vuodessa ?
Kenen on vastuun siitä, että Outokumpu päätyi pelivälineeksi.
Kaikki eivät tiedä vielä sitä kuka omistaa Kemin kromikaivoksen.
Kaikki Outokummun omistajat eivät vielä ehtineet oppia ostamaan kun hinta putosi ja myymään kun hinta nousi.
Toteutuuko uudessa annissa tuo arbitraasi https://www.nordnet.fi/blogi/outokummun-osakeanti-viela-kerran/19/03/2012/ vai mitä luulette, loppuvatko desimaalit kesken?
Kiitos kysymyksestä. Outokummun osakeanti tulee olemaan ehdoiltaan sen verran raskas, että pidän varsin todennäköisenä massiivista tarjontaa merkintäoikeuksista. Sen takia on mielestäni hyvinkin perusteltua seurata tarkkaavaisesti sekä merkintäoikeuden kurssikehitystä merkintäaikana että myös merkintäoikeuden hinnoittelua osakkeeseen verrattuna. Aiemman kokemuksen perusteella merkintäoikeus tulee pääsääntöisesti olemaan aliarvostettu suhteessa osakkeen kurssiin, minkä lisäksi merkintä merkintäoikeuksilla tuo mahdollisuuden saada lisää osakkeita pelkkään merkintähintaan toissijaisen merkinnän yhteydessä eli ensisijaisessa merkinnässä merkitsemättä jääneistä osakkeista. On tavallista, että merkintäoikeuden hinta vaihtelee voimakkaasti merkintäaikana, joten valpas sijoittaja voi tehdä hyvinkin edullisia merkkariostoja. Tosin on tietysti aina muistettava, että yhtiön taloudellinen tilanne ja osingonmaksukyky ovat ainakin tällä hetkellä varsin heikkoja, joten… Lue lisää >>
Osakkeiden määrä ei tietysti vaikuta mitenkään tulevien kassavirtojen nykyarvoon. Yhtä selvää on se, että Outokumpu on kerännyt ja kerää taas paljon rahaa omistajilta suhteessa pörssiarvoon, mikä väistämättä lisää suuresti osakkeiden määrää. Mitään varsinaista oivallusta tai argumenttia en löydä kirjoituksesta. “Tosin on tietysti aina muistettava, että yhtiön taloudellinen tilanne ja osingonmaksukyky ovat ainakin tällä hetkellä varsin heikkoja, joten osake ei ole erityisen houkutteleva pitkällä aikavälillä toimivalle osakesäästäjälle.” Päättely on aika heikko. Eikö osakkeen hinnalla ole todellakaan mitään tekemistä tämän asian kanssa? Outokummun pääkilpailija Euroopassa on Aperam. Se ei myöskään maksa osinkoa eikä sen tilanne ole muutenkaan juuri parempi kuin Outokummulla (annin… Lue lisää >>
Vastaus Optimukselle: Tekstisi prustuu ajatukseen siitä, että osakkeen “oikea” hinta on tulevien kassavirtojen nykyarvo. Näin on. Nähtävästi et kuitenkaan täysin ymmärtänyt ajatustani siteeraamastasi tekstikohdasta. Olettakaamme ääritapauksena, ettei Outokumpu enää koskaan jaa osinkoa. Tällainen osake on käytännössä arvoton vähemmistöomistajan kannalta. Tilanne saattaa olla erilainen enemmistöomistajalle, jolla on pääsy yhtiön kassaan ja joka saattaa jättää osingot maksamatta kannattavastakin yhtiöstä (esimerkiksi savustaakseen ulos vähemmistöomistajat.) Tällaista on valitettavasti esiintynyt, joten vähemmistöomistajan on tiedettävä kenen tai keiden kanssa hän on samassa veneessä. Toinen ääritapaus on, että Outokumpu muuttuu huippukannattavaksi ja että osinkovirta yhtiöstä alkaa kasvaa vaikkapa miljardeiksi euroiksi lähivuosina. Tällaisessa tapauksessa osakkeenomistajan kannattaisi tänään maksaa… Lue lisää >>
Kiitos vastauksesta: arvostan tätä keskustelua, vaikka olen edelleen eri mieltä. 1. Ymmärsin kyllä, että suhtaudut pessimistisesti Outokummun tuleviin kassavirtoihin. Asenteen lisäksi en kuitenkaan löytänyt mitään oivalluksia tai argumenttia, jotka olisivat koskeneet näitä kassavirtoja. Tämä pätee sekä alkuperäiseen kirjoitukseesi että vastaukseesi. 2. On tietysti helppoa, tavallista ja ehkä turvallistakin ottaa pessimistinen asenne yhtiöön, jolla menee jo huonosti. Mutta eikö olisi paljon kiinnostavampaa keskustella siitä, mikä on Outokummun todellinen arvo ja onko se mahdollisesti arvostettu väärin? Ainakin tällainen keskustelu voisi olla kiinnostavaa, jos siihen sisältyisi joku uusi näkökulma tai argumentti. 3. Kyllä tietysti osake voi olla houkutteleva, vaikka sen kassavirtanäkymät eivät olisikaan… Lue lisää >>
Ei-mitenkään-erinomaiset mutta selkeästi aliarvostetut yritykset oli alun perin Buffettin (ja hän hänen oppi-isänsä Grahamin) sijoitusstrategia. Vielä äskeittäinkin Buffettin totesi tämän sikarintumppi-strategian olevan ehkä paras sijoitustyyli pienille sijoituksille.