Kim/Tom Lindström
Eduskuntavaalit ovat edessä. Viimeistään nyt maamme 800.000 osakesäästäjän kannattaa tarkkaan pohtia, miten eri puolueet suhtautuvat meihin. Menneet neljä vuotta ovat olleet ikäviä, sillä olemme saaneet tottua lukuisiin veronkiristyksiin. Oikeusvaltiossa verotuksen tulisi olla ennustettava, mutta meillä ennustettavuus on kaukainen haave. Veroasteemme on nyt 45 prosenttia, joten EU:n piirissä vain pari maata verottaa kansalaisiaan vielä raskaammin kuin Suomi.
Verrattaessa julkisen sektorin menoja bruttokansantuotteeseen Suomi menee jo EU:n kärkeen. Pöhöttynyt julkinen sektorimme ylittää siis sitä elättävän yksityisen sektorin kantokyvyn. Jos rahat loppuvat yritysmaailmassa, tapana on pyrkiä tehostamaan ja saneeraamaan varainkäyttöä. Kaksi viimeisintä valtiovarainministeriämme ovat valinneet jatkuvien veronkiristysten tien. Sen seurauksena kansalaisten ostovoima on ehtynyt ja taloudellinen lamamme on sekä pitkittynyt että syventynyt. Tätä taustaa vasten tuntuu uskomattomalta, että valtiovarainministeri Antti Rinne on julkisuudessa ilmoittanut haluavansa kiristää verotusta entisestään.
Ei voi välttyä epäilyiltä, että eräät puolueet suhtautuvat suorastaan kaunaisesti yrityksiin ja kotimaiseen omistukseen, vaikka nekin ilmoittavat haluavansa taloudellista kasvua ja uusia työpaikkoja. Vanhentuneet ideologiat, ehkä myös kateus, näyttävät estävän sellaisia verouudistuksia, jotka lisäisivät taloudellista hyvinvointia.
Toisin kuin ehkä jotkut poliitikot kuvittelevat, osakesäästäjät ovat aivan tavallisia ihmisiä. Vuoden 2013 verotilaston mukaan osakesäästäjien keskimääräinen osinkotulo pörssiyhtiöistä oli hieman yli 1.000 euroa. Mitä ilmeisimmin lähes kaikki osakkeet oli hankittu jo verotetuilla ansio- tai eläketulosäästöillä.
Viime aikoina on vaadittu muun muassa varallisuusveron palauttamista. Näitten ajatusten esittäjät lienevät täysin tietämättömiä niistä syistä, joiden vuoksi vero haudattiin vuoden 2006 alusta. Oikeilla suhteilla, joita vauraimmilla oli muita enemmän, vero oli lähes kokonaan häivytettävissä. Olen itse ollut tekemisissä erittäin varakkaiden henkilöiden kanssa, joiden verotettava varallisuus oli olematonta. Erilaisten omaisuuserien verotusarvo vaihteli laidasta laitaan. Pörssiosakkeet olivat raskaimmin kohdeltuja. Kiinteistöjen ja maaomaisuuden sekä listaamattomien osakkeiden verotusarvot olivat murto-osa niiden todellisista arvoista. Täysin verottomia varallisuusverotuksessa olivat talletukset ja joukkolainat. Monen omaisuuserän käypä arvo oli tuskin edes määriteltävissä, minkä vuoksi verohallinto taisi huokaista helpotuksesta, kun verosta päästiin eroon.
Osinkoverotuksemme on muuttunut tilkkutäkiksi, joka vuosittaisilla kokoon parsimisilla on muuttunut entistä sekavammaksi ja epäjohdonmukaisemmaksi. Ennen vanhaan veromuutokset pohjustettiin komiteatyöskentelyllä. Aikaa kului, mutta lopputulos perustuikin sitten asiantuntijoiden näkemyksiin. Nyt poliitikot päättävät seikoista, joista heillä ei ole juuri lainkaan asian edellyttämää asiantuntemusta. Osinkoverofarssi kahden vuoden takaa oli piinallista seurattavaa.
Osinkoverotus on piensijoittajien kannalta lähes täysin kaksinkertainen, sillä samat varat verotetaan sekä yhtiössä että osingonsaajan verotuksessa. Alhaisimmillaankin osinkoihin kohdistuva kokonaisvero on 40,4 prosenttia.
Edellä oleva koskee siis piensijoittajia. Suursijoittajat saavat usein sekä osinkonsa että luovutusvoittonsa täysin verotta. Tähän onnelliseen verorälssiin kuuluvat esimerkiksi vähintään 10 prosenttia omistavat suuromistajat, sijoitusrahastot, vakuutuskuoren alla hoidetut salkut sekä yleishyödylliset yhteisöt, jotka tosin pääosin hoitavat sellaisia tehtäviä, jotka muuten lankeaisivat julkisen sektorin hoidettaviksi.
Voi hyvällä syyllä kysyä miksi verottaja subventoi rahastosijoituksia suorien osakesijoitusten kustannuksella. Rahastoyhtiöitä omistavat pankit ja pankkiiriliikkeet tuskin tarvitsevat tällaista tukea. Subventointi kohtelee kaltoin kotimaisia yrityksiä, sillä suorat osakesijoitukset kohdistuvat valtaosin kotimaisiin osakkeisiin. Rahastot sijoittavat pääosin ulkomaisiin kohteisiin.
Myös vakavaraisten listaamattomien yritysten omistajia kohdellaan osinkoverotuksessa pörssiyhtiöiden pienomistajia huomattavasti hellemmin. Ainoana maana maailmassa Suomi rankaisee pörssiyhtiöitä muita yrityksiä kovemmalla osinkoverotuksella. Ilmeisesti ei haluta, että yhtiöt hakeutuvat pörssiin kasvun edellyttämän rahoituksen turvaamiseksi. Pannassa ovat näköjään myös pörssilistauksen tuoma julkinen osakekauppa ja avoin tiedottaminen.
Useimmille ulkomaisille sijoittajille verotus ei ole mikään ongelma. Tämä selittää osaltaan monen menestyvän suomalaisen yhtiön liukumisen ulkomaiseen omistukseen, millä saattaa olla ikäviä seurauksia työpaikkojenkin sijainnin suhteen.
Kun 1990-luvun alkuvuosina ansiotuloverotus ja pääomatuloverotus eriytettiin toisistaan, maamme eturivin veroasiantuntijoiden suosituksesta jälkimmäisestä tuli tasavero. Progressiivinen vero johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen, kun pääomatulot eivät kerry tasaisesti kuten palkat ja eläkkeet ja kun pääomatuloihin liittyy myös varsin konkreettinen tappioriski. Pääomatuloon ei liity muitakaan palkkatulon etuja kuten työsuhdeturvaa tai eläke- ja loma-ansaintaa.
Poliitikot päättivät kuitenkin asiantuntijoista piittaamatta tuoda progressiivisen verotuksen myös pääomatuloihin vuodesta 2012. Tosin korkotulojen lähdevero jätettiin jostain syystä progressiivisuuden ulkopuolelle. Muutenkaan veroneutraliteetti ei toteudu pääomatulojen verotuksessa, sillä esimerkiksi vuokratuloa kohdellaan lempeämmin kuin piensijoittajien osinkotuloa. Progressiivisuuden tuominen pääomatuloihin on eräänlainen ”sesam aukene” niille poliitikoille, joille kansalaisten säästämisinto on vastenmielistä. Lähes vuosittain progressiivisuuskynnystä on peukaloitu alaspäin ja marginaaliveroa korotettu. Julkisten lausuntojensa perusteella valtiovarainministerimme näyttää olevan valmis jatkamaan tätä pelleilyä veronmaksajien kustannuksella.
Marraskuussa 2014 maamme johtaviin veroasiantuntijoihin kuuluva Janne Juusela esitti EVAn julkaisemassa kirjasessa oman ehdotuksensa osinko- ja pääomatuloverotuksen uudistamiseksi (ks. myös kirjoituksemme ”Osinkojen verotus kaipaa uudistamista”, 16.11.2014). Juuselan malli on yksinkertainen, selkeä ja johdonmukainen. Se on myös oikeudenmukainen ja johtaa kaikkien pääomatulojen neutraaliin verotukseen. Juuselan mallissa veropohja on laaja. Näin ollen se johtaisi mitä ilmeisimmin hyvään lopputulokseen myös veronsaajan eli valtion kannalta. Apu olisi siis lähellä, mikäli haluttaisiin kertaheitolla päästä eroon yhä sekavammaksi muuttuneesta osinkoverotuksesta.
Viime aikoina on keskusteltu paljon myös perintöverotuksesta. Tämä veromuoto on sikäli omituinen, että perinnönsaajalla on harvoin käteisvaroja veron suorittamiseksi. Yleensä perityt varat ovat sellaisessa muodossa, ettei niitä pysty myymään lainkaan tai ei ainakaan nopeasti aiheuttamatta turhaa vahinkoa. Esimerkkejä tällaisista perintövaroista ovat yritysosuudet, kiinteistöt ja maaomaisuus. Perintöveron ongelmallisuuden vuoksi siitä luovuttiin Ruotsissa vuonna 2005 ja Norjassa viime vuonna. Virolla ja Venäjällä ei ole koskaan ollut perintöveroa.
Viime vuonna edesmennyt Janne Niska siirsi testamentilla yritysryhmänsä yhdeksälle työtoverilleen. Yritysosuuksilla on huomattava arvo paperilla, mutta niillä ei ole lainkaan toissijaismarkkinoita. Miljoonien eurojen käteisvarojen hankkiminen perintöveroon ei taida kovin monelta onnistua. Tänä vuonna korkein marginaalivero tällaisessa tapauksessa on peräti 36 prosenttia perinnön arvosta.
Poliitikkojemme johtopäätökset perintöverosta ovat päinvastaiset kuin naapurimaissamme. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen johdolla perintöveroa on kiristetty rajusti vuodesta 2012 alkaen. Eipä ihme, että osa maksukykyisimmistä veronmaksajistamme on ilmoittanut joutuvansa lähtemään maasta perintöveron vuoksi. Todennäköisesti huomattavasti suurempi joukko on jo lähtenyt veropakolaisiksi kaikessa hiljaisuudessa. Sananlaskun mukaan ahneella on tietty loppu.
Kim Lindström
Laitetaan vastapainoksi linkki vasemmistolaisen verkkolehden toimittajan näkemykseen, jossa pääomaverotus on Euroopan keveintä. Lindströmien ja toimittaja Hirvasnoron näkemykset ovat täysin vastakkaisia. Näyttä olevan niin, että tulkita voi aina omien tarkoitusperiensä mukaan. Maistiainen toimittajan jutusta; “Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia. Euroissa ero oli Savelan mukaan 5,5 miljardia pääoman hyväksi. EU:n keskimääräisellä pääomaan kohdistuvalla verotuksella Suomella olisi ollut varaa keventää kansalaisten verotaakkaa 5,5 miljardilla eurolla.” Toimittaja ei ota huomioon, että pääomaa, jota verotetaan “kevyesti”, on kansalaisilla, joten kyllä vero heitä koskee. Erikseen on tämä Lindströmin mainitsema verorälssi, vapaamatkustajat, joiden ei tarvitse veroa maksaa ollenkaan. Itseasiassa… Lue lisää >>
Perintövero on ehdottomasti säilytettävä jossain muodossa, mutta sitä voidaan yrittää parantaa ottaen huomioon tekstissä mainitut, vaikkakin harvinaiset tapaukset. Minulla on todellakin sitä vastaan, että jotkut Fazerin ties kuinka monen polven kakarat saavat ilmaisen oloneuvoksen aseman pelkän syntymän tuoman sattuman perusteella yhteiskunnassa, jossa kaikkien pitää tehdä töitä. Näitä perijöitä pelaa tälläkin hetkellä keskustan asunnoissa pleikkaria kovalla äänellä keskellä yötä kalsarit jalassa, juo olutta ja häiritsee meitä työssäkäyviä, joille ei ole tullut miljoona-asuntoa perintönä ja jotka joutuvat heräämään aamulla. Aidossa markkinataloudessa perintöveron pitää olla lähtökohtaisesti 100 prosenttia, jolloin jokainen itse työllään ansaitsee asemansa. Kapitalismissa se on 0 prosenttia. Minusta osinkoja saakin verottaa,… Lue lisää >>
Repe Repe Repe, En ole koskaan ollut ilmaista koulutusta vastaan ja mielestäni koulutuksen tulisikin olla ilmaista kaikille suomalaisille ja koulutuspaikkojen määrää tulisi lisätä. Tiedän, että tämä syö verotuloja. Mutta tämä ei ole ongelma. Vaan tehottomat virastot joissa on aivan liikaa väkeä. Nämä täysin tehottomat virastot kuin neuvostoliitossa konsanaan, syövät valtion kassoja. Jos valtion kontoreita tehosstettaisiin ja päällekkäisyyksiä poistettaisiin niin julkinen sektorin menoja voitaisiin leikata murto-osaan. Aivopäkinä: 1975 – 2009 julkinen sektori kolminkertaistui reaalisesti. Ja tästä vain paisunut lisää kuin pulla taikina. Kuulostaa oksettavalta. Ja nyt kun mietitään 1975-luvun teknologiaa versus tämä päivän, niin eikö julkisen sektorin olisi tullut pienentyä teknologian… Lue lisää >>
Olen siirtymässä Aasiaan pois tästä verohelvetistä. Tämä on minun ratkaisuni! Yritän vauhdittaa taloudellisen itsenäisyyden saavuttamista siirtymällä pois kateuden riivaamasta Suomesta. Itsekin olen huolestuneena kuunnellut muiden muassa Antti Rinteen, Paavo Arhinmäen ja myös perussuomalaisten puheita. Arhinmäki on umpikateellinen ymmärtämätön idiootti. Häntä kuunnellessa vaikuttaa siltä, että hän ei todellakaan ole kovin fiksu tyyppi. Hän on tyypillinen äärivasemmistolainen populisti, jonka puheet ovat täynnä suoranaista vihaa suurempituloisia ja rikkaita kohtaan, eikä mitään kunnollisia ehdotuksia valtiontalouden parantamiseksi ole häneltä ikinä kuultu. Hänen voimakas vastakkainasetteluun pyrkivä asenteensa on koko kansalle erittäin haitallinen. Rinne vaikuttaa paljon Arhinmäkeä järkevämmältä, mutta hänkin on umpikateellisen kansaa omaan jalkaan ampuvan sos.… Lue lisää >>
Tervemenoa Mikko niin pitkälle kuin pippuri kasvaa, vaikka Thaimaahan. Siellä on kaunista rantaviivaa, ystävällisiä ihmisiä ja halpoja naisia. Elinkustannukset ovat myös pienet Suomeen verrattuna. Eikä siellä tarvitse miettiä ketä äänestää, kun junttakenraali pitää jöötä. Ja militanttina aseenhalaajana voit aina yrittää pyrkiä paikallisiin pamputusjoukkoihin pätemään.
Toinen vaihtoehto on, että jäät Suomeen ja äänestät reilusti vaan persuja, että kadut ainakin pysyisivät puhtaina kaiken maailman mutakuonoista.
Äänestän persuja (tosin hieman vastentahtoisesti) ja muutan Japaniin. En ole menossa kehitysmaahan nyt enkä ikinä. Japanissa pääomatuloveroaste on ollut viime vuosina 10 %, mutta nyt se ilmeisesti palautuu “normaalille tasolle” 20 %. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että Japanissa ymmärretään pörssiosakesijoittamisen päälle keskimäärin paljon paremmin kuin Suomessa. Se on hyvin yleinen “sivutyö” siellä. Jopa kotiäidit tekevät sitä. Minulla on vaimoehdokas odottamassa Japanissa, mutta tämä ei ole ainoa syy sinne muuttamiseen – olisimme nimittäin voineet päättää, että asumme Suomessa. Joistakin syistä se ei tuntunut minulle hyvältä ajatukselta ainakaan juuri nyt. Politiikka ja erityisesti talouspolitiikka on ohjannut minua aloittamaan yhteisasumisemme Japanissa eikä Suomessa.… Lue lisää >>
Kyllä ulkosuomalainenkin saa äänestää eduskuntavaaleissa. Kansalaisuus riittää, itseasiassa ei ole edes koskaan tarvinnut asua Suomessa. Vaalipiiri periytyy silloin vanhemmilta.
Ansiokas kirjoitus, jälleen kerran, kiitos siitä. Kiristäkää vain verotusta, täältä pesee – Olen v. 2013 pienentänyt omaa verorasitustani nostamalla säästöasteeni 7 % -> 35%, EVAn totuus veroistasi-laskurin mukaan kokonaisveroasteeni on pudonnut lähes 8%. ‘Ylijäänyttä’ rahaa on nyt sijoitettuna Atlantin tuolle puolen sekä kotimaisiin osinko- osakkeisiin. Hyväksyn kaikki minulle osoitetut verot, mutta haluan että myös palvelut pelaavat – ei niin että lapsi ei pääse ilman viivettä akuuttiin hoitoon tai että vanhukset ovat kotihoidossa oman onnensa nojassa koska kantokykymme ei riitä kaikkien aikojen verotuksesta huolimatta hoitamaan asioita holtittoman byrokratian ja asioiden täysin järjettömän järjestämisen vuoksi (vrt esim v. 2008 verokertymiin, nyt +10… Lue lisää >>
Jokaisen piensijoittajan on syytä mennä äänestämään. Ja ennenkaikkea olla äänestämättä vasemmistopuolueita. Oikeiston äänestäminen ei vielä takaa mitään, mutta takuuvarmasti järkevämpi vaihtoehto kuin vasemmisto.
Samaa mieltä kannattaa äänestää ja ennenkaikkea olla äänestämättä kokoomusta ja rkp:tä. Ääni näille puolueille on ääni rikkaan eliiitin verojen minimoinnille ja mielummin verovapaudelle. Eliitin verothan maksaa piensijoittajat ja palkansaajat.
Hei Repe,
Ettekö te kommunistit tai sosialistit tajua että sahaatte omaa oksaa. Ja toinen. Ei suomessa ole mitään eliittiä joten ei syytä paniikkiin. Koita hengittää rauhassa ja tajuta ympäröivä maailma.
Jos vielä Kataisen/Stubbin hallituksen jälkeen äänestää kokoomusta niin kyllä täytyy miettiä että kuka sitä ympäröivää maailmaa ei tajua.
Tällä hetkellä insentiivit ovat aivan nurinkuriset. Sain vähän aikaa sitten isomman potin sijoitettavaksi ja mielellään ostaisin suomalaisia osakkeita, mutta on selvästi edullisempaa sijoittaa rahastojen kautta ulkomaisiin osakkeisiin ja välttää osinkoverot. Pelottaa jos persut ja SDP ovat seuraavassa hallituksessa ja palauttavat varallisuusveron. Muutan luultavasti ulkomaille jos varallisuusvero palautetaan.
Köyhiltä pitäisi viedä suusta vaikka viimeinenkin leivänmuru mutta kun varakkaamman pitäisi osallistua lamatalkoisiin alkaa itku poru. Jos ei ole tämän vertaa varaa osallistua Suomen pelastamiseen niin tervemenoa. Tässä lainaus varallisuusveron määrästä kun sitä viimeksi perittiin “Verotettavan varallisuuden alaraja ja veroprosentti säädettiin yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Viimeksi, vuonna 2005, luonnolliset henkilöt maksoivat varallisuusveroa 80 euroa, jos henkilön ns. käypää arvoa alemmalla verotusarvolla laskettuna varallisuus oli 250 000 euroa, sekä tämän rajan ylittäneestä varallisuuden osasta 0,8 prosenttia. Verovelvolliset yhteisöt maksoivat varallisuusveroa yhden prosentin varallisuudestaan.”
”Sananlaskun mukaan ahneella on tietty loppu.” Eli paskanen. Toisaalta kaikkien taivallus päätyy samaan lopputulemaan varallisuudesta tai ahneudesta riippumatta. Mutta tottahan se on, että nämä kaikkein ahneimmat voivat siirtyä odottelemaan loppuaan kevyemmiän verotuksen maahan, ettei ihan heti pääse makkara leivän päältä loppumaan. Tottahan sekin on, että tämä jatkuva poukkoilu pääomaverotuksen suhteen ei anna mitenkään hyvää kuvaa päättäjistä. Pelottaa vähän toi persujen mahdollinen hallitukseen tunku. Ne iipot vaikka ovat niin oikealla, että hirvittää, niin heidän persuideologiaansa kuuluu sellaisen varallisuuden verotuksen kiristäminen, joka ylittää tavallisen persukannattajan keskimääräisen varallisuustason. Pidelkää hatuistanne kiinni. No, ehkä ympäripyöreä yrittäjä-Sipilä pystyy pitämään sen poppoon aisoissa. Ja voihan se… Lue lisää >>
“Eipä ihme, että osa maksukykyisimmistä veronmaksajistamme on ilmoittanut joutuvansa lähtemään maasta perintöveron vuoksi.”
Vai että ihan joutunut 😀
Pääomavero ei ole tasavero. Koiravero on tasavero, josta jokainen maksaa yhtä paljon.
Kirjoituksesta saa jotenkin käsityksen että SDP on kaiken pahan alku.mutta kyllä porvarit ovat muotoilleet Suomea mieleisekseen koko 2000-luvun ja jäljet ovat peloittavat. Ja jos katsoo piensijoittaja kohtelua ei kokoomus ja keskusta ole yhtään piensijoittaja myönteisempiä kuin ns. vasemmisto puolueet. Vaalit tulossa ja taas luvataan 1000 e verovapaita osinkoja.
Suosittelen itse kullekin muuttoa pois Suomesta. Allekirjoittanut muutti Yhdysvaltoihin viisi vuotta takaperin juurikin verotuksellisista syistä. Palkkatulot tuplaantuivat ja osinkotulojakin verotetaan kevyemmin.Profit vai miten se nyt menikään.
Komppaan tätä. Kevyesti harmittaa että itse tuli lähdettyä Suomesta vasta viime vuonna. Verottaja sai vietyä parhaiden uravuosien tienesteistä leijonanosan pohjattomaan kitaansa – ja näin lapsettomana ei tullut nautittua tulonsiirtojen saamapuolesta. Jos olisin tajunnut lähteä aiemmin olisin nyt jo mukavasti taloudellisesti riippumaton, mutta Suomessa kansankapitalismi on *syntiä* joten olen uudessa kotimaassani käytännössä vähävarainen…
Suomi on sosialistinen maa, lähtekää pois sieltä kun vielä pääsee.
Hei vatupassi ja Iipo,
Kiva kuulla, että olette tosiaan muuttanut pois suomesta, eikä vain jäänyt ajatuksen tasolle. Itse olen harkinnut erittäin vakavasti suomesta muuttoa heti kun olen hoitanut opiskeluni täällä loppuun. Täällä tosiaan vallitsee kateuden ilmapiiri ja periaate, että sitten on hyvä kun kaikilla on tarpeeksi vähän. Läpeensä sosialistinen maa, mitä sitä peittelemään.
Ja erinomainen kirjoitus Lindströmiltä!
Miksi odottaa muuttoa opiskelujen loppuun? Houkuttaako sosilistisen Suomen ilmainen koulutus liikaa?