Eilen New Yorkin pörssin Dow Jones -indeksi kohosi uuteen kaikkien aikojen ennätykseensä. Indeksi on nyt kohonnut 9,5 prosenttia vuoden alusta. Moni miettii, miten vauhdin hurmasta voisi päästä osalliseksi vielä tätäkin rivakammassa tahdissa. Markkinoiden optimismin keskellä nostan esiin parin vuoden takaisia ajatuksiani siitä, miten menestyvän sijoittajan mielestäni kannattaa tavoitella indeksin ylittävää osaketuottoa. Sanottakoon jo tässä vaiheessa, ettei sen saavuttaminen ole millään sijoitusfilosofialla kirkossa kuulutettua, mutta osalla strategioista siihen voi kuitenkin realistisesti pyrkiä (sallien itselleen samalla mahdollisuuden jäädä indeksin tuotoista).
Takana seitsemän ja puolen vuoden nousuputki
Erityisesti yhdysvaltalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna osakemarkkinat ovat rallatelleet ylöspäin maaliskuusta 2009 lähtien. Trendi on ollut varsin yhtäjaksoinen. Esimerkiksi eurooppalaiset uhkakuvat ovat näyttäytyneet New Yorkin pörssissä vain pieninä töyssyinä maantiessä.
Pitkäkestoinen ja tuhti pörssinousu yhdistettynä inhimillisen valikoivaan muistiin on johtanut siihen, että monesta peilistä kurkistaa tänään todellinen pörssinero. Itseluottamukset ovat markkinoilla kohdillaan, sillä ainakaan yhdysvaltalainen indeksisijoittaja ei voi olla tänään rökäletappiolla. Eiväthän ainakaan jenkki-indeksit ole koskaan olleet nykyistä korkeammalla, joten kukaan ei ole voinut passiivista matalan kulutason omistustaan nykyhintaa kalliimmalla edes hankkia.
Arjen kokemusten valossa pikaisen vaurastumisen tavoittelija on optimisti, joka pelaa eikä pelkää. Kurssiralli luo euforian, joka sumentaa harkinnan. Pörssinousussa ylituoton tavoitteleminen voi kuulostaa helpolta kuin heinänteko. Optimistin skenaariossa kaasu painetaan pohjaan joko korkean betan osakkeilla tai velkavivulla, kun normaalituotot eivät tunnu enää missään. Satunnainen käteinen polttelee käsissä kuin kuuma peruna.
Kulje ajoissa vastavirtaan – tee samoin kuin muut, mutta ennen heitä
Warren Buffettin sijoitusyhtiön, Berkshire Hathawayn, kirja-arvo kasvoi aikavälillä 1965–2014 keskimäärin 19,4 prosentin vuosivauhtia. Potti kaksinkertaistui reilun kolmen vuoden välein. Sijoitusyhtiö kokonaistuotti puolessa vuosisadassa huikeat 751 113 prosenttia. Vertailuindeksi S&P 500 kalpenee rinnalla yltäen juuri ja juuri viisinumeroiseen tuottoprosenttiin.
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Buffett on kuitenkin hävinnyt vertailuindeksilleen viitenä vuonna kuudesta. Buffett ei ole tullut hulluksi, vaan hän toimii täsmälleen päinvastoin kuin noususta huumaantunut neropatti. Hän lähti ostoksille finanssikriisin turbulenssissa vuosina 2008–2009, mutta 2010-luvun nousussa sijoitusyhtiön kassa on kasvanut tasaisesti. Reservissä on taas kymmeniä miljardeja dollareita ylimääräistä riihikuivaa, jolla ei ole kiire minnekään. Se kasa odottelee seuraavaa romahdusta.
Berkshire Hathawayn 50 vuoden mittaisen track recordin aikana S&P 500 on laskenut kymmenenä tilikautena. Buffett on poikkeuksetta selvinnyt joka laskussa selvästi vertailuindeksiään vähemmin kolhuin.
Buffettin sanoin näemme vasta vuoroveden laskiessa, kenellä on housut jaloissa. Hän tietää, että pörssin laskut seuraavat toisiaan ja ne tapahtuvat nousuja nopeammin. Siksi hänellä on näpeissään valmiiksi käteistä, jotta edullisia osakeostoksia ei tarvitse rahoittaa säästämällä tai myymällä muita pohjalle valahtaneita osakkeita. Säästää ei nimittäin useinkaan ehdi siinä hässäkässä, ja toisaalta hyöty ei ole kovin suuri, jos yhtä halpaa osaketta myymällä ostetaan tilalle toista halpaa osaketta.
Ylituotto tehdään kurssilaskuissa
Buffettin ylituotto syntyy laskumarkkinoilla, joiden aikana hyvä salkku laskee vähemmän kuin yleisindeksi. Huuman huipulla ylituoton tekemiseen tulee varautua käteistä kartuttamalla, ei riskitasoa lisäämällä.
Jos salkku laskee 50 prosenttia, on sen noustava 100 prosenttia, jotta saldo palaa lähtötilanteeseen. Tämä on peruskoulun matematiikkaa. Vältä siis pääoman menettämistä. Riskejä halliten paluuta kaikkien aikojen ennätyslukemiin ei kärsivällisen sijoittajan salkussa tarvitse odotella ikuisuuksiin seuraavassa nousussa. Kurssikuopissa käteisen osuus toimii laskun vaimentimena.
Kassanhallinnan on oltava suunnitelmallista. Kun kurssit laskevat, tulisi käteisen huveta uusien sijoitusten kautta. Kun kurssit kohoavat, tulisi myös käteiskassan paisua uusien kohtuuhintaisten sijoituskohteiden löytämisen vaikeutuessa. Lienemme tällä hetkellä lähempänä markkinatilannetta, jossa harkintaa ja malttia pitäisi saada osakseen.
Ilman suunnitelmaa sijoittaja säntäilee kuin peura ajovaloissa. Ikuinen optimisti ottaa markkinanäkemystä pahimmillaan koko salkullaan eri käänteissä. Pitkän aikavälin menestyjän ei todellisuudessa tarvitse painaa kaasua pohjaan ennätystehtailussa. Buffettin esimerkkiä soveltaen pitkällä aikavälillä ylituotto suhteessa muihin ja yleisindeksiin tehdään laskumarkkinoiden aikana.
—
Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.
—
Kirjoittaja lähipiireineen ei omista Berkshire Hathawayn osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
Photo credit: Onasill ~ Bill Badzo via Foter.com / CC BY-NC-SA
Millainen käteispaino sinulla tällä hetkellä on?